Talouskriisi on levinnyt Portugaliin – eikä takeita laantumisesta ole. Paperitehtaiden työläisten jälkeen työpaikoistaan huolta Suomessa kantavat Nokian insinöörit. Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kuohuu. Valtio velkaantuu kovaa vauhtia. Ja sitten on vielä ilmastonmuutos.

Jos nyky-Suomessa tuntee olonsa epävarmaksi ja huolestuneeksi, se on ymmärrettävää. Haasteet ovat mittavia ja helpot ratkaisut kortilla.

Ei olekaan yllättävää, että monet kansalaiset ovat pettyneitä meihin päätöksentekijöihin. Muutokselle ja protestille on suuri sosiaalinen tilaus.

Politiikkaan pätee kuitenkin vanha viisaus. Monimutkaisiin ongelmiin on aina olemassa yksinkertainen ratkaisu. Valitettavasti vain se on väärä.

Valtiontalouden kestävyysvaje ei ratkea tuosta vain leikkaamalla byrokratiaa ja verottamalla rikkaita. Suomen ongelmat eivät häviä eroamalla EU:sta ja laittamalla rajat kiinni. Ilmastonmuutos ei lakkaa olemasta, vaikka porukassa toisillemme niin uskottelisimme.

Moni on oppinut kantapään kautta, että jos jokin lupaus kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se yleensä myös on sitä. Ihmedieetti ei pudota painoa ilman vaivannäköä, valuuttakauppa verkossa ei tuota huikeita voittoja ilman riskiä.

Ei ole oikotietä onneen – ei elämässä eikä politiikassa.

Yhteiskunnallisia ongelmia on toki mahdollista ratkaista. Mutta usein tarvitaan keinoja, joista kaikki eivät suinkaan ole suosittuja ja kivoja. Iskulauseiden sijaan tarvitaan käytännön ratkaisuja, ideologisen uhon sijaan tutkimustietoa. Ja monimutkaiset ongelmat edellyttävät usein monimutkaisia ratkaisuja.

Tarvitaan myös kärsivällisyyttä ja malttia – ja rohkeutta.

Me poliitikot pelkäämme turhan usein sitä, että menetämme kansan tuen sanomalla rehellisesti ja suoraan, mitä muutamme, leikkaamme ja verotamme. Toki päätöksiä vastustaa aina joku – ja yleensä mitä isompi päätös, sitä useampi on sitä vastaan.

Suomalaiset ovat kuitenkin fiksua ja rehtiä porukkaa. Kevään vaaleissa voidaan hakea suomalaisten enemmistöltä valtuutus päätöksille, jotka voivat tuntua vaikeilta nyt, mutta joista tulevat polvet tulevat meitä kiittämään.

Oras Tynkkynen