Viikko 15 (10.-16.4.): Paasikivestä Haloseen

Pääsiäisviikkona eduskunnassa oli istuntotauko eli eduskunnassa ei pidetty täysistuntoja eikä valiokuntien kokouksia. Työlään alkuvuoden jälkeen olin yrittänyt pyhittää viikon levolle ja tuleviin töihin valmistautumiselle, mutta tavoite ei toteutunut taaskaan ihan täysin.

“Lomaviikon” maanantaiaamuna heräsin varhain aamulla viimeistelemään liikennepoliittista ohjelmaa. Aamupäivä meni tekstin korjaamisessa ja hiomisessa.

Saatuani ohjelman käsistä matkustin ystäväni luokse Kotkaan. Junassa kirjoitin koostetta viime vuosien merkittävimmistä ilmastotutkimuksista.

Kotkasta jatkoin tiistaina Kouvolaan puhumaan lukiolaisille paikallisen Paasikivi-seuran Nuorten Foorumissa. Alustin Euroopan unionista, Suomen suhteista Venäjään ja energiapolitiikasta. Toisena pääalustajana oli kokoomuksen europarlamentaarikkoa Piia-Noora Kauppi, joten arvata saattaa, että keskustelua syntyi.

Kouvolasta matkasin Helsinkiin. “Loman” kunniaksi en tehnyt junassa juurikaan töitä, vaan luin aikakauslehtiä. Helsingin asemalla Vihreän Langan kuvaaja ikuisti minut astumassa junasta.

Illansuussa osallistuin kutsuille presidentinlinnassa, sillä Halonen halusi kiittää häntä vaaleissa tukeneita ihmisiä. Tupa oli täynnä punavihreitä tuttuja. Juontajana toiminut Marco Bjurström yllytti kaikkia tanssimaan ja huutamaan, mutta minä en käskystä tanssi. Muutenkaan en ole koskaan liiemmin arvostanut joukkohysteriaa.

Linnasta kävelin pari korttelia Underbariin Image-lehden haastatteluun. Kerroin pitkään siitä, miten aikoinaan päädyin mukaan kansalaistoimintaan ja millaisia 90-luvun liikkeet oikein olivat. Oli hauskaa muistella välillä vanhoja.

Haastattelun jälkeen lähdin vielä demaritoverien kanssa jatkoille ensin Teatteriin ja sitten Lost & Foundiin. Enpä ole ennen ollut arkitiistaina baarissa, jossa on paljon ihmisiä pitämässä hauskaa.

Keskiviikkona heräsin ymmärrettävästi myöhään. Illaksi raahauduin liikenteen biopolttoaineita käsittelevään kolmituntiseen palaveriin. Sieltä jatkoin rautatieasemalle ja kotiin Tampereelle.

Olin suunnitellut tapaavani vapaapäivinä vanhempiani, pikkusiskoa, mummia ja useita ystäviä. Melkein kaikki suunnitelmat menivät erinäisistä syistä mönkään – kuka oli unohtanut, että olimme alustavasti sopineet tapaamispäivän, kenelle tuli muuta menoa, kuka oli juuri minulle sopivina harvoina päivinä jossain muualla.

Loppuviikko meni siis improvisoinniksi. Vietin pari päivää kotona Tampereella järjestellen tavaroita muuton jäljiltä. Perjantaina kävin ystävien kanssa Beatformersissa, lauantaina äidin luona Jyväskylässä.

Sunnuntaina poikkesin Helsingissä yhden ystäväni kanssa parissa baarissa. Oli varmasti elämäni ensimmäinen viikko, kun kävin baarissa tiistaina ja sunnuntaina.