Viikko 40 (29.9.-5.10.): IDM:ää aamu-unisille

Maanantai oli omistettu Salolle. Siellä tapahtuu vuodenvaihteessa historiallinen kuntaliitos, jossa kaikki kaupunkiseudun kunnat yhdistyvät uudeksi Salon kaupungiksi. Ratkaisu vaikuttaa selkeämmältä ja toimivammalta kuin vaiheittaiset yksittäisten kuntien tilkkutäkkiliitokset.

Rautatieasemalla oli vastassa paikallisten vihreiden puheenjohtaja Martti Halme, joka oli valmistautunut kuljettamaan minua autolla. Aika kuitenkin riitti hyvin tilaisuudesta toiseen kävelemiseen. Päivän mittaan tuli tepasteltua viitisen kilometriä.

Ensin puhuin ilmastonmuutoksen torjumisesta Salon ammattikorkeakoululaisille, sitten lukiolaisille. AMK:ssa kysymysten saaminen täydestä auditoriosta oli vähän samanlaista kuin jos olisi nyhtänyt heiltä kynsiä pihdeillä. Mieliä painoi ehkä edellisviikon tragedia Kauhajoella.

Uudella lukiolla kahvittelimme alustuksen päätteeksi Salon Seudun Sanomien toimittajan kanssa. Sieltä kävelimme tapaamaan kaupunginjohtajaa ja kuulimme seudun ajankohtaisista hankkeista.

Vaikuttaa siltä, että Salossa on yritetty ottaa ympäristönäkökulmaa huomioon uusien asuinalueiden kaavoituksessa. Illan päätteeksi puhuin vielä paikallisten vihreiden keskustelutilaisuudessa kasvisravintolassa kunnan keinoista torjua ilmastonmuutosta.

Tiistaina kävin ympäristövaliokunnan kokouksen jälkeen syntymäpäivälahjahieronnassa. Niska ja hartiat vetreinä osallistuin sitten eduskuntaryhmän keskusteluun kauppojen aukioloajoista.

Hallitusohjelman mukaan “kauppojen nykyistä aukiolosääntelyä selkeytetään”. Mitä se tarkoittaa, siitä ei juuri kenelläkään ole vielä selvää käsitystä. Päivittäistavarakauppa ja iso osa oikeistosta haluaisi vapauttaa aukioloaikoja, työntekijät, erikoistavarakauppa ja iso osa vasemmistosta taas säilyttää nykytilanteen.

Liberaalina kannatan periaatteessa sitä, että kauppojen tulee voida olla auki ja ihmisten käydä kaupassa silloin kun niin haluavat. Näinhän on ollut Ruotsissa jo vuosikaudet.

Toisaalta samalla pitäisi tasapainoilla sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kanssa. Vapaa sunnuntaiaukiolo pirstoisi tuhansien perheiden viikonloput ja parantaisi suurten automarkettien kilpailukykyä pienten lähikauppojen kustannuksella, mikä lisäisi autoilua.

Yksi vaihtoehto olisi perustaa aukiolosääntely kaupan koon sijaan sen sijaintiin. Näin kuntakeskuksissa tai riittävän hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevat kaupat voisivat olla auki milloin lystäävät, kun taas peltomarketit ja badideaparkit saisivat pitää ovensa säpissä sunnuntaisin ympäri vuoden.

Istunnon jälkeen kävin kuuntelemassa Shellin ja VTT:n seminaaria energiapolitiikan skenaarioista. Shell on laatinut kaksi vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa: keskinäisen kyräilyn Scramble ja yhteistyön Blueprints. Firman edustajat kuvailevat molempia skenaarioita realistisiksi.

Shelliläiset eivät kuitenkaan mainosta sitä, että jopa Blueprints, skenaarioista parempi, johtaisi todennäköisesti ilmastokatastrofiin, sillä päästöjä ei saataisi laskettua kestävälle tasolle. Tiedämme hyvin, että ilmastokriisin välttäminen on vaikeaa. Kahta suuremmalla syyllä Shellin kannattaisi käyttää resurssejaan laatimaan tiekarttoja, jotka luotsaisivat meidät kohti haastavaa tavoitetta.

Illalla kävin vielä ystäväni kanssa Maija Vilkkumaan levynjulkistamiskeikalla. Pidin monien biisien rakenteesta, ja uskon niiden toimivan levyllä paremmin kuin livenä. Harvemmin innostun perinteisten instrumenttien äänimaailman rajoittamista live-versioista.

Illanvietosta huolimatta olin silti seuraavana aamuna kahdeksalta hallitusryhmämme kokouksessa. Päivän istuin kuuntelemassa kahta seminaaria.

Tulevaisuusvaliokunnan ja VNK:n seminaarissa alusti The Millennium Projectin Jerome C. Glenn. Hän esitti kiinnostavia visioita mm. avaruuteen sijoitetun aurinkovoimalan ja synteettisen lihan mahdollisuuksista.

Lounaan jälkeen istuin Raimo Sailaksen vieressä seuraamassa Vihervuoden energiaseminaaria. Edellispäivän seminaarin tapaan sielläkin puhui Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila.

Istunnon jälkeen palasin Tampereelle. Äiti tuli yöksi kylään, ja kävimme perinteitä kunnioittaen syömässä Veganissimossa.

Torstaina siirryin valiokunnan kokouksesta Etelärantaan, jossa alustin Pöyryn seminaarissa. Minua oli pyydetty pohtimaan, mitä tekisin, jos olisin energiayhtiön toimitusjohtaja. Vastaus oli lyhyt: etsisin pätevän toimitusjohtajan. En kuitenkaan jättänyt alustustani tähän, vaan pohdiskelin keinoja, joilla energiayhtiöt voisivat vastata ilmastohaasteeseen.

Loppupäivä sujui rutiinilla eduskuntaryhmän kokouksessa ja istunnossa.

Perjantaina heräsin aamukuudelta, jotta ehdin raahata levylaukkuni seitsemäksi Kampin keskukseen. Siellä soittelin levyjä yhdeksään asti Vihreiden kuntavaalikampanjan avauksessa. Välillä mainio Jukka Relander haastatteli minua työmatkaliikenteestä.

Meininki alkoi perinteisellä tavalla: ei kuulokkeita. Ensimmäinen puoli tuntia meni siis soittamalla levyjä näppituntumalla.

Koetin sääliä viikon päätteeksi aamutuimaan töihin raahautuvia ihmisiä, joten alkuun soittelin kevyttä chillout-henkistä ja melodista tunnelmointia. Toisella tunnilla siirryin räväkämpään ja koneellisempaan tavaraan, IDM:ään ja sen sellaiseen.

Viimeistään Venetian Snares puhdisti vaikut aamu-unisten työmatkalaisten korvista. Islantilaisten edustus oli maan pankkien kriisistä huolimatta vahva. Hieman sekavan setin biisilistan voi lukea alla.

Sigur Rós: Sæglópur
Björk: Amphibian
Palasina: Emptiness
Chicane: Saltwater
Massive Attack: Safe from harm
Moloko: Over and over
Mekhanist: In Un Locale Notturno (Prinsessa)
Tahiti 80: Yellow butterfly
2 banks of 4: Unclaimed

Aphex Twin: To cure a weakling child
Brothomstates: Adozenaday
múm: Scratched Bicycle/Smell Memory
Ceniq: Gaylab
AFX: PWSteal.Ldpinch.D
Burial: Archangel
Mattip: Redelete
Squarepusher: Planetarium
Venetian Snares: Szamár Madár
Björk: All Is Full Of Love

DJ-setin jälkeen vaihdoin työvaatteisiin ja valiokunnan kokoukseen. Sen päälle istuin palaverissa tulevaisuusselontekotiimin kanssa, istunnossa ja tapaamisessa ilmasto- ja energiastrategiasta.

Viikon kruunasi avustajapalaveri, jossa perkasimme äitiyslomalle jäävän Anskun sijaiseksi halajavien hakemuksia. Hakemusten määrä yllätti: määräaikaiseen, 80-prosenttiseen eikä erityisen hyvin palkattuun työhön haki yli 80 ihmistä, joista monet olivat kovatasoisia. Palaverissa saimme karsittua jatkoon 10 hakemusta.

Illaksi matkustin toisen avustajani OP:n kanssa täpötäydessä junassa Tampereelle. Kotimatkalla poikkesimme Plattaan, josta mukaan tarttui Venetian Snaresin ja Björkin levyjä sekä kokoelma Helsinki Cooler vol. 3.

Viikonlopun painin tulevaisuusselonteon tekstiluonnosten, gradun ja työpaikkahakemusten parissa.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply