Kauppablogi I: Uusiutuviin vauhtia huutokaupalla

Hallitus haluaa lisätä kotimaista, uusiutuvaa energiaa. Samalla tuista leikataan säästöjen nimissä. Voisiko ratkaisu löytyä uusiutuvien huutokaupasta?

Suosio on kovassa kasvussa. Jo 60 maassa ympäri maailmaa on hyödynnetty jonkin sortin huutokauppaa uusiutuvien edistämiseksi.

Joukkoon kuuluvat maailman suuret uusiutuvamarkkinat, kuten Kiina, Yhdysvallat, Intia ja Brasilia. Euroopassa huutokauppaa ovat soveltaneet mm. Iso-Britannia, Saksa, Tanska ja Norja.

Kohti huutokauppaa ohjaavat EU:n uudet valtiontukisäännöt. Ohjauskeinolla on kuitenkin myös monia vahvuuksia.

Tärkeimpiä on taloudellisuus. Onnistuneessa huutokaupassa markkinat määrittävät hinnan halvimmalle toteuttamiskelpoiselle tasolle. Euroille saadaan siis paras mahdollinen vastine.

Brasiliassa tuulivoiman hinta asettui tämän kevään huutokaupassa vain 55,5 euroon megawattitunnilta, mikä vastaa suunnilleen Fennovoiman osakkailleen lupaaman sähkön hintaa. Yhdistyneissä arabiemiraateissa puolestaan aurinkovoimaa saatiin ennätyksellisen halvalla, karvan verran alle 60 eurolla per megawattitunti.

Kustannustehokkuus on myös uusiutuvien etu. Syöttötariffia on arvosteltu kalleudesta veronmaksajille – osin syystä, osin syyttä. Jos uusiutuvia edistetään mahdollisimman edullisesti, riski investointeja hyydyttäville leikkauksille pienenee.

Toinen vahvuus on joustavuus. Huutokauppa voidaan – ja kannattaa – räätälöidä maan ja tilanteen tarpeiden mukaan.

Toki heikkouksia ja riskejäkin on. Huutokaupan pyörittämisen kustannukset voivat nousta melko korkeiksi sekä järjestäjän että osallistujan kannalta.

Kaikki tarjotut hankkeet eivät välttämättä toteudu luvatussa ajassa – tai ollenkaan. Esimerkiksi Italiassa 20–30 prosenttia hankkeista on jäänyt lopulta toteutumatta.

Kiivaimmin huutokauppaa arvostellaan siitä, että se soveltuu lähinnä suurhankkeisiin ja -yrityksille. Saksassa energiakäänne on perustunut pitkälle kansalaisten ja heidän yhteenliittymiensä omaan energiantuotantoon. Voiko huutokauppa olla energiajättien yritys pitää markkinat hyppysissään?

Paljon riippuu siitä, miten huutokauppa suunnitellaan ja toteutetaan. Siitä lisää blogin toisessa osassa.

Oras Tynkkynen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *