Hiphoppia, jota ei kannata vihata (Aviisi 14/2002)

Aviisi 14/2002 Hiphoppia, jota ei kannata vihata Sain postia Helsingin työsiirtolasta. Siellä Antti Suniala eli Jus Aname istuu 197 päivän vankeusrangaistusta totaalikieltäytymisestä. Aktivisti-vegaani Jus Aname on kiveksillään ajattelevien uhohiphopparien antiteesi, joka riimittelee jopa omasta selibaatistaan. Antti kirjoittaa, että vankilassa on melko leppoisaa. Surkeat kohtalot -levyn sanoitukset ovat kuitenkin kaikkea muuta. Artisti on niin ankara itseään kohtaan, että kuulijakin on vähällä ahdistua: ”Mä melkein vihaan musiikkiani.” Ja aivan suotta. Surkeat kohtalot

Sali tyhjäksi ja veret korviin (Voima 7/2002)

Voima 7/2002 Sali tyhjäksi ja veret korviin Virtalähteen ensiesiintyminen oli nautinnollista seurattavaa. Skinheadin näköinen äänisuunnittelun opiskelija väänteli analogilaitteittensa nupeista rutinaa, joka karkotti enemmistön yleisöstä. Esitys päättyi laitteiden hajoamiseen ja pahoinpitelemiseen. Artisti on eräässä haastattelussa todennut: ”Keikoilla yritän ainakin tyhjentää salin, mutta myös vihamieliset kommentit ovat tervetulleita.” Ehkä siksi hän oli suorastaan vihainen, kun menin kiittämään häntä hienosta keikasta. CD-R:nä julkaistu debyyttialbumi on vähitellen kehittyvää melua ja raastoa. Biiseissä on luonnetta

Totuuksia homoista ja lesboista (Voima 9/2002)

“Parisuhteen rekisteröimisen johdosta”, alkoi hienolle kartongille painettu viesti. Se oli ensimmäinen saamani parisuhteenrekisteröimisjuhlakutsu. Sanotaan sitä hääkutsuksi ihan lyhyyden vuoksi. Enemmistön silmissä vähemmistöillä on tapana latistua karikatyyreiksi. Mielikuvien homot olivat pitkään Tom of Finlandin nahkakarjuja tai käsilaukkua heiluttavia teinipoikia. Harva tunsi henkilökohtaisesti homoja – tai siis tiesi tuntevansa. Parisuhteen rekisteröiminen on monipuolistanut julkisuuden kuvaa homoista ja lesboista. Homo voikin olla tuikitavallinen mies, joka haaveilee perhehäistä ja lapsista. Siis työkaveri, seinänaapuri tai

Herroille kiusaa (Voima 9/2002)

Oulussa ei saa kiusata herroja Suomella on pitkä matka kuljettavana osallistavan päätöksenteon tiellä. Näin arvioi kansanäänestyksiä ajava Initiative and Referendum Institute (IRI) kesällä julkaistussa raportissaan. Suomessa on järjestetty vasta kaksi valtakunnallista ja parisenkymmentä paikallista kansanäänestystä. Ainakin kuusi tuhatta oululaista toivoo, että lista karttuu pian yhdellä. He vaativat kansanäänestyksen järjestämistä Oulun Energian yhtiöittämisestä. “Nykyinen liikelaitosmalli toimii hyvin. Jos sähkölaitos yhtiöitetään, kaupunki joutuu kilpailuttamaan energiahankintansa. Mikään järkisyy ei puolla yhtiöittämistä”, väittää kaupunginvaltuutettu

Kontrolli ei riitä (Voima 8/2002)

Tampereella sovellettiin vuosina 1999–2000 New Yorkin poliisin tunnetuksi tekemää nollatoleranssia. Kotoisan nimen “viideltä saunaan, kuudelta putkaan” saanut hanke pyrki puuttumaan nollatoleranssin periaatteiden mukaan pieniinkin rikkeisiin. Erityisesti poliisin hampaisiin joutuivat “häiriökäyttäytyminen” ja ryypiskely julkisilla paikoilla. Käytännössä poliisi panosti partiointiin keskustassa perjantai- ja lauantai-iltoina. Hanke toteutettiin enimmäkseen entisin voimavaroin, tosin vakiohenkilöstöä avusti 12 poliisikoululaista. Kokeilusta valmistui syyskuussa Poliisiammattikorkeakoulun järkälemäinen tutkimus, jonka mukaan nollatoleranssi onnistui siistimään katukuvaa ja kohentamaan ihmisten turvallisuuden tunnetta keskustassa.

Rahat & henki (Voima 7/2002)

Rahat ja henki Johannesburgissa Lensin seitsemän vuotta sitten Johannesburgiin matkalla Mosambikiin. Maailman väkivaltaisimmaksi väitetyssä kaupungissa oli isoja alueita, joita neuvottiin karttamaan. Jälkikäteen huomasin, etten ottanut kaupungista yhtään valokuvaa. Muistoissani Johannesburg on aukkoja kartalla – paikkoja, joissa olisin todennäköisesti päässyt rahoistani, ehkä hengestäni. Miljardi ihmistä elää alle dollarilla päivässä. Ilmastonmuutos uhkaa satojen miljoonien ihmisten elämää. Talouden uusliberalistinen globalisointi kasvattaa tuloeroja. Yli puoli miljardia naista ei osaa lukea. Yhä useammilta viedään rahat

Koneet vie (Voima 6/2002)

Koneisto vaihtaa maisemaa Kaksi vuotta Turussa majaillut konemusiikin festivaali Koneisto pakkaa äänentoistolaitteensa ja muuttaa Helsinkiin. Kupittaanpuiston teltat vaihtuvat Kaapelitehtaan halleihin, koska Turun kaupunki ei tehnyt avustuspäätöstä ajoissa. “Turku olisi tukenut Koneistoa, mutta päätös saatiin auttamattoman myöhään. Outoa puuhaa tuo kunnallinen kulttuuripolitiikka”, kommentoi Koneiston isähahmo Jaakko Parkkari. Tänä kesänä Koneisto tuo maahan kaksi teknon elävää legendaa. Detroitteknoa kokeellisiin vaikutteisiiin 90-luvun alusta asti yhdistänyt japanilainen Ken Ishii on tehnyt musiikkia paitsi teknopuristeille,

Kehitysmaat maksavat kovimman hinnan lämpenemisestä (Voiman liite 6/2002)

Ilmastonmuutos kurittaa köyhiä Ilmaston lämpeneminen merkitsee valtavia muutoksia – ja enimmäkseen ikäviä sellaisia. Tuskin kukaan välttyy ilmastonmuutoksen haitoilta, mutta toiset saavat kärsiä huomattavasti enemmän kuin toiset. Ensimmäisenä tulilinjalla ovat juuri ne ihmiset, jotka viimeiseksi tarvitsisivat riesakseen uusia ongelmia: maailman köyhimmät. Useimmat kehitysmaat sijaitsevat kuumilla seuduilla, joilla pienikin lisälämpeneminen on liikaa. Esimerkiksi vuonna 1998 intialaiseen Orissan osavaltioon iski helleaalto, joka tappoi yli 2 000 ihmistä. Joidenkin arvioiden mukaan lämpötila saattaa nousta

Ydinvoima on halpaa – tai sitten ei (Voima 2/2002)

Viidettä ydinvoimalaa perustellaan usein ydinsähkön edullisuudella. Väitteiden takaa löytyy lähes poikkeuksetta yksi tutkimus: Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa (LTKK) tehty diplomityö. Tutkimusta rahoitti Teollisuuden Voima Oy (TVO), joka on myös hakenut lupaa viidennen ydinvoimalan rakentamiselle. Tutkimuksen mukaan ydinvoima on edullisin sähköntuotantomuoto. Uuden ydinsähkön verottomaksi hinnaksi saadaan 21,5 € megawattituntia kohti, kun esimerkiksi maakaasulla tuotetusta sähköstä pitäisi pulittaa yli viidennes enemmän. Uusiutuvia energialähteitä ei vertailussa otettu huomioon. LTKK:n tutkimusta ovat arvostelleet etenkin ympäristöjärjestöt,

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit