Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Pirkanmaan Sanomat: Toisenlainen uudenvuodenlupaus

Ilotulitusten paukkuessa moni ei ehkä tullut ajatelleeksi, että vuorokauden vaihtuessa alkaa kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi. Suomessa vuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Juhlavuoden tarkoituksena on hälyttää lajikirjon ripeästä hupenemisesta. Samalla muistutetaan keinoista torjua rappiota.

Lähtötilanne on huolestuttava: maailmassa on meneillään kuudes sukupuuttoaalto. Tällä kertaa lajeja hävitämme me ihmiset.

Suomessakin on 1 500 uhanalaista lajia. Saimaannorppa ja liito-orava ovat kaikille tuttuja, mutta sukupuutto uhkaa myös oudompia lajeja rupiliskosta koiranpökkösieneen.

Eri luontotyypeistä puolet on uhanalaisia. Erityisesti metsätalous vaarantaa monia lajeja.

Luonnon tuhoaminen käy lopulta kalliiksi. EU:n komissio on arvioinut, että joka vuosi menetetään 50 miljardin euron arvosta monimuotoisuudesta riippuvia ekosysteemipalveluita. Se on hieno tapa ilmaista se, että ihminen on myös taloudellisesti riippuvainen luonnosta: puhtaasta vedestä ja ilmasta, vakaasta ilmastosta, hedelmällisestä maasta ja kasvien pölytyksestä.

Kurjassa talous- ja työllisyystilanteessa voi houkuttaa ajatus murehtia luonnonsuojelusta sitten, kun muuten menee paremmin. Valitettavasti luonto ei odota. Kerran sukupuuttoon kuollutta lajia ei voi enää herättää henkiin sitten, kun bruttokansantuote taas kasvaa kohisten.

Pirkanmaalla metsistä on suojeltu vasta 1,5 ja Tampereellakin 3,3 prosenttia. Metsiensuojelun tasoa tulisi kohentaa asteittain lähemmäksi useimpien asiantuntijoiden vähimmäistavoitteena pitämää kymmentä prosenttia. Sen jälkeenkin 90 prosenttia metsistä jäisi talous- ja muuhun käyttöön.

Hyvä uudenvuodenlupaus voisi olla, että Pirkanmaan kunnat laatisivat askelmerkit suojelualueiden määrän vaiheittaisesta kasvattamisesta. Muutkin kuin kunnat voivat toki osallistua.

Yritykset voisivat tukea luonnonsuojelualueiden hankintaa ja yksittäiset maanomistajat esittää alueita suojeltavaksi. Monimuotoinen ja elävä luonto on hieno perintö jättää tuleville sukupolville.

Lupaus luonnonsuojelun edistämisestä olisi hyvä alku luonnon monimuotoisuuden vuodelle.

Oras Tynkkynen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *