Kaupunginvaltuusto hyväksyi viime kokouksessaan vastauksen aloitteeseen, jossa esitettiin viikoittaista kasvisruokapäivää kouluihin ja päiväkoteihin. Vihreiden esityksestä päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta rukkasi vastausta muotoon, joka näyttää päivälle vihreää valoa.
Keskustelu Tampereella sujui asiallisemmissa merkeissä kuin esimerkiksi Helsingissä. Pääkaupungin keskustelusta tehty kooste YouTubessa on saanut jo kymmenet tuhannet katsojat ihmettelemään sitä, kuinka alas kansan valitsemat edustajat voivat vajota.
Miksi sitten kasvisruokapäivä on järkevä ratkaisu? Siksi, että se merkitsee varsinaista tuplapottia.
Vaikka suomalaisten ruokavalio on viime vuosikymmeninä muuttunut terveellisempään suuntaan, parantamisen varaa riittää. Keskimäärin saamme edelleen ruoasta esimerkiksi liikaa rasvaa ja sokeria sekä liian vähän kuituja.
Kasvisten osuuden lisääminen ruokavaliossa auttaa meitä pysymään terveempinä. Viikoittainen kasvisruokapäivä tutustuttaa lapsia ja nuoria erilaisiin kasvisruokiin – oppi, joka toivottavasti säilyy vanhempanakin.
Mutta ei siinä kaikki. Kasvisten osuuden lisääminen tuottaa myös merkittäviä ympäristöhyötyjä.
Useat selvitykset osoittavat, että karjatalous on yksi merkittävimpiä ilmaston kuormittajia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn raportti Livestock’s Long Shadow arvioi, että karjatalous tuottaa päästöjä globaalisti jopa enemmän kuin paljon parjattu liikenne.
Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuslaitoksen MTT:n tutkimukset päätyvät samanlaisiin johtopäätöksiin. Esimerkiksi lihamakaronilaatikosta koostuvan lounaan ilmastoa lämmittävä vaikutus on noin kolme kertaa niin suuri kuin ravitsemuksellisesti yhtä hyvän soijapihviaterian.
Kasvisruokapäivä merkitsee siis tuplapottia. Se edistää terveempiä elämäntapoja lapsille ja nuorille sekä puhtaampaa ympäristöä meille kaikille.
Keskustelua ei pidä kuitenkaan typistää pelkästään akselille liha vastaan kasvikset. Kaikissa tapauksissa tarvitaan hyvää suunnittelua.
Moni lapsi ja nuori saa päivän ainoan lämpimän aterian päiväkodissa tai koulussa. Siksi pitää huolehtia siitä, että ruoka on riittävän houkuttelevaa. Väliin jätetty ja lähikioskin karkeilla korvattu kasvisateria ei hyödytä ketään.
Ruokien ilmastovaikutuksetkin ovat pelkkää kasvis- ja eläinkunnan jakoa monitahoisempia. Esimerkiksi riisi kuormittaa ilmastoa monin verroin perunaa enemmän ja kasvihuonevihannesten hiilijalanjälki on selvästi suurempi kuin avomaanvihanneksilla. Toisaalta jo naudanlihan korvaaminen sianlihalla tai broilerilla säästäisi ilmastoa.
Fiksusti toteutettuna koulujen ja päiväkotien viikoittainen kasvisruokapäivä on kuitenkin mainio askel terveellisempään ja kestävämpään suuntaan. Tulevaisuudessa se kannattaa laajentaa kaikkeen kaupungin julkiseen ruokailuun työpaikkaruokaloista sairaaloihin.
Oras Tynkkynen
