Aamulehti 5.7.05
Tampereen kaupungin metsäsuunnittelija Anne Tuominen kirjoitti (Al 24.6.), ettei Kaupissa hakattu aarniometsää. Ei hakattu – eikä kukaan ole sitä väittänytkään. Tampereen metsien käsittelyn lähtökohtana tuskin voi kuitenkaan olla se, että muita kuin kaikkein arvokkaimpia luonnonmetsiä voi hakata vapaasti.
Kaupungin omien periaatteiden mukaan ulkoilumetsissä ei tehdä hakkuita taloudellisin perustein, vaan tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden sekä virkistys- ja maisema-arvojen säilyttäminen. Avohakkuut ovat näiden tavoitteiden kanssa selvässä ristiriidassa.
Olisi kiinnostavaa kuulla, miten kaupungin metsäsuunnittelija perustelee avohakkuun sopivan Kaupin ulkoilualueen virkistys- ja maisema-arvojen säilyttämiseen. Yleensä hakkuuaukeat eivät ole virkistysalueina suosituimmasta päästä. Kuukausi sitten alueella käydessäni näky oli lähinnä lohduton.
Kauppi-Niihaman ulkoilualueella tärvellään arvokasta virkistysmetsää. Jo rakentaminen nävertää alueen metsiä kylliksi. Metsänhoidon ei pitäisi enää voimistaa luontoarvojen murentamista.
Kaupungin metsänkäsittely perustuu kuviokohtaisiin tietoihin, ei kokonaisuuksiin. Ihmiset liikkuvat kuitenkin metsässä, ei metsäkuvioissa.
Hakatut metsät Soukonvuoren aarniometsän kupeessa toimivat myös suojaverkkona ja kehityskelpoisina laajennusosina ydinalueelle, joka selvityksissä oli määritelty luonnonarvoiltaan parhaaksi.
Ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön mukaan lajien uhanalaistumiskehitystä voidaan todennäköisesti hidastaa tehokkaimmin siten, että elinympäristöjen aktiivinen hoito, ennallistaminen ja lisäsuojelu keskitetään lajistoltaan arvokkaimpien ydinalueiden yhteyteen. Nyt Soukonvuoren aarniometsä on vailla suojavyöhykettä.
Vaikka hakattu alue ei ollutkaan aarniometsää, sillä oli silti tärkeitä luonnonarvoja: vanhoja ylispuita ja järeää haapaa, lahopuutakin jonkin verran. Kasvillisuus oli monipuolista ja lehtomaista. Alueella oli myös kosteita, korpisia noroja.
Tällaisten kohteiden hakkaaminen on kyseenalaista jo metsälainkin perusteella, luonto- ja virkistysarvoista puhumattakaan.
Ympäristöministeriö on asettanut työryhmän kehittämään toimenpiteitä, joiden avulla voidaan sovittaa yhteen luonnon virkistyskäyttö, metsien monimuotoisuuden turvaaminen ja metsätalous kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä sekä valtion retkeilyalueilla.
Työryhmän tehtävänä on myös selvittää, miten kuntien virkistys- ja ulkoilualueet voivat toimia tukialueina nykyisille suojelualueille ja näin parantaa suojeluverkoston toimivuutta.
Työryhmän nimittäminen on osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteuttamista. Tampereen kaupunki on mukana työryhmässä.
Tampereella olisi hyvä mahdollisuudet ryhtyä edelläkävijäkaupungiksi metsien suojelussa ja kestävässä käytössä. Kahdensadan tuhannen asukkaan kaupungissa metsiä ei voida enää ajatella ensisijaisesti puuainesvarastona, vaan kaupunkilaisten virkistyksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeinä alueina.
Ympäristöstään kiinnostuneille tamperelaisille on myös annettava mahdollisuus osallistua tärkeiden virkistysalueidensa käytön suunnitteluun.
Oras Tynkkynen
kansanedustaja (vihr.)
Tampere
