Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Vihreä blogi: Raiteet kohti kestävää kasvua

Lähipäivien minihallitusneuvotteluissa yksi kärkiaiheista on uusien työpaikkojen luominen. Tuore valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on väläytellyt lisärahaa julkisiin investointeihin.

Tarpeita on kuitenkin rajallisesti ja rahaa kovin niukalti. Mihin mahdolliset lisäpaukut kannattaa kohdentaa, jotta niillä saadaan yhteiskunnalle suurin hyöty? Miten investoinnit voivat säästää ympäristöä sen tärvelemisen sijaan?

Otan yhden esimerkin: suoran ratayhteyden Ruotsiin. Rataverkko on jo karvaa vaille valmiina. Enää tarvitaan vain 19 kilometrin pätkän sähköistys Laurilan ja Haaparannan välille.

Hintalappu sähköistykselle jää alle viiteen miljoonaan euroon. Rajat ylittävään hankkeeseen voi saada EU:lta tukea, joten lasku suomalaisille veronmaksajille voi olla vieläkin pienempi. Suunnitelmat ovat pitkällä, joten lapio voidaan iskeä maahan jo ensi vuonna.

Muutaman miljoonan täsmäinvestoinnilla saa Helsingistä suoran junayhteyden Haaparantaan. Haaparannasta pääsee yhden vaihdon jälkeen Jäämerelle asti, Norjan Narvikiin.

Vertailun vuoksi: uudet radat Suomen Lapista Jäämerelle maksavat suuruusluokkaa kolme miljardia euroa. Siis liki tuhat kertaa enemmän.

Haaparannan-yhteys helpottaisi teollisuuden kuljetuksia, vauhdittaisi matkailua ja näin poikisi kipeästi kaivattuja työpaikkoja, Sähköistämiseen käytetyt miljoonat tulisivat moninkertaisina lyhyessä ajassa takaisin kasvavina verotuloina ja paranevana työllisyytenä.

Suora junayhteys Ruotsiin ei ole toki ainoa kestävän kasvun järki-investointi. Otetaan toinen esimerkki: Tampereen ratikka.

Tampereen valtuusto päätti eilen selvin luvuin viedä ratikkaa eteenpäin. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta, lisää joukkoliikenteen käyttöä ja vähentää päästöjä. Se myös mahdollistaa kaupunkiseudun kasvun ja leikkaa joukkoliikenteen käyttökuluja.

Ratikan hyöty-kustannusindeksi – hankkeen yhteiskunnallisesta kannattavuudesta kertova luku – onkin erittäin hyvä. Siis: ratikkaan käytetty veroeuro poikii mukavasti yhteiskunnalle takaisin.

Hallituksella onkin nyt erinomaiset mahdollisuudet vauhdittaa kestävää kasvua. Tarvitsemme suoran ratayhteyden Ruotsiin ja ratikan Tampereen seudulle. Tarvitsemme tarkoin kohdennettuja lisäsatsauksia ratoihin, rakennusten energiatehokkuuteen ja kotimaiseen, uusiutuvaan energiaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *