Customize Consent Preferences

We use cookies to help you navigate efficiently and perform certain functions. You will find detailed information about all cookies under each consent category below.

The cookies that are categorized as "Necessary" are stored on your browser as they are essential for enabling the basic functionalities of the site. ... 

Always Active

Necessary cookies are required to enable the basic features of this site, such as providing secure log-in or adjusting your consent preferences. These cookies do not store any personally identifiable data.

No cookies to display.

Functional cookies help perform certain functionalities like sharing the content of the website on social media platforms, collecting feedback, and other third-party features.

No cookies to display.

Analytical cookies are used to understand how visitors interact with the website. These cookies help provide information on metrics such as the number of visitors, bounce rate, traffic source, etc.

No cookies to display.

Performance cookies are used to understand and analyze the key performance indexes of the website which helps in delivering a better user experience for the visitors.

No cookies to display.

Advertisement cookies are used to provide visitors with customized advertisements based on the pages you visited previously and to analyze the effectiveness of the ad campaigns.

No cookies to display.

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan – mitä seuraavaksi?

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan pitkän odottelun jälkeen. Kun yksi historiallinen virstanpylväs on saavutettu, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Mieleen tulee neljä ehdotusta.

Ensinnäkin on korkea aika korjata viimeiset syrjivien lakien jäänteet. Eduskunnan käsittelyssä on jo kansalaisaloite äitiyslain muuttamiseksi, ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulakin (kesk.) on taipunut translain uudistamisen kannalle.

Toiseksi painopiste alkaa siirtyä lakien säätämisestä niiden toteuttamiseen. Miten vähemmistöihin kuuluvat ihmiset otetaan huomioon vanhainkodeissa, vastaanottokeskuksissa tai kouluissa? Kuinka viharikoksia saadaan torjuttua paremmin?

Kolmanneksi on hyvä miettiä, miten me suomalaiset voimme tukea yhdenvertaisuustyötä maissa, joissa tilanne on paljon heikompi. Voimme esimerkiksi rahoittaa ihmisoikeusjärjestöjä Itä-Euroopassa ja luoda painetta homoudesta kuolemantuomion langettavien lakien kumoamiseksi.

Nämä ja monet muut toimet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi ja parantamiseksi ovat tietysti arvokkaita. Minusta ei kuitenkaan kannata tyytyä vain siihen.

Kamppailu tasa-arvoisesta avioliittolaista voitettiin lopulta siksi, että niin moni lähti mukaan. Kansanedustajiin ottivat yhteyttä ja kaduilla marssivat toki naimisiin pääsyä itse toivovat ihmiset ja heidän läheisensä. Mutta tukensa antoivat myös tuhannet suomalaiset, joilla ei ollut mitään henkilökohtaista kytköstä lakimuutokseen.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli ilman muuta yhdenvertaisuuden voitto. Se oli kuitenkin myös solidaarisuuden voitto. Se oli voitto haaveelle siitä, että yhtäläiset ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – ja että on kaikkien meistä velvollisuus puolustaa niitä.

Mistä pääsenkin neljänteen ehdotukseeni. Tasa-arvoisen avioliittolain tullessa voimaan on hyvä miettiä, mitkä ovat niitä ihmisryhmiä, jotka juuri nyt tarvitsevat eniten tukeamme.

Välimerellä kiikkerissä veneissä matkaavat turvapaikanhakijat? Ennakkoluuloista kärsivät muslimit? Pitkäaikaistyöttömät tai alkoholistit? Omaishoitajat tai asunnottomat?

Saamme olla kiitollisia siitä laajasta tuesta, jota työ tasa-arvoisen avioliittolain puolesta nautti. Nyt on hyvä hetki miettiä, keitä voimme puolestamme tukea seuraavaksi.

Oras Tynkkynen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *