Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan pitkän odottelun jälkeen. Kun yksi historiallinen virstanpylväs on saavutettu, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Mieleen tulee neljä ehdotusta.
Ensinnäkin on korkea aika korjata viimeiset syrjivien lakien jäänteet. Eduskunnan käsittelyssä on jo kansalaisaloite äitiyslain muuttamiseksi, ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulakin (kesk.) on taipunut translain uudistamisen kannalle.
Toiseksi painopiste alkaa siirtyä lakien säätämisestä niiden toteuttamiseen. Miten vähemmistöihin kuuluvat ihmiset otetaan huomioon vanhainkodeissa, vastaanottokeskuksissa tai kouluissa? Kuinka viharikoksia saadaan torjuttua paremmin?
Kolmanneksi on hyvä miettiä, miten me suomalaiset voimme tukea yhdenvertaisuustyötä maissa, joissa tilanne on paljon heikompi. Voimme esimerkiksi rahoittaa ihmisoikeusjärjestöjä Itä-Euroopassa ja luoda painetta homoudesta kuolemantuomion langettavien lakien kumoamiseksi.
Nämä ja monet muut toimet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien turvaamiseksi ja parantamiseksi ovat tietysti arvokkaita. Minusta ei kuitenkaan kannata tyytyä vain siihen.
Kamppailu tasa-arvoisesta avioliittolaista voitettiin lopulta siksi, että niin moni lähti mukaan. Kansanedustajiin ottivat yhteyttä ja kaduilla marssivat toki naimisiin pääsyä itse toivovat ihmiset ja heidän läheisensä. Mutta tukensa antoivat myös tuhannet suomalaiset, joilla ei ollut mitään henkilökohtaista kytköstä lakimuutokseen.
Tasa-arvoinen avioliittolaki oli ilman muuta yhdenvertaisuuden voitto. Se oli kuitenkin myös solidaarisuuden voitto. Se oli voitto haaveelle siitä, että yhtäläiset ihmisoikeudet kuuluvat kaikille – ja että on kaikkien meistä velvollisuus puolustaa niitä.
Mistä pääsenkin neljänteen ehdotukseeni. Tasa-arvoisen avioliittolain tullessa voimaan on hyvä miettiä, mitkä ovat niitä ihmisryhmiä, jotka juuri nyt tarvitsevat eniten tukeamme.
Välimerellä kiikkerissä veneissä matkaavat turvapaikanhakijat? Ennakkoluuloista kärsivät muslimit? Pitkäaikaistyöttömät tai alkoholistit? Omaishoitajat tai asunnottomat?
Saamme olla kiitollisia siitä laajasta tuesta, jota työ tasa-arvoisen avioliittolain puolesta nautti. Nyt on hyvä hetki miettiä, keitä voimme puolestamme tukea seuraavaksi.
Oras Tynkkynen