Energia-lehti: Maailmanpalovakuutus

Ilmastonmuutosta epäilevä keskustelu on noussut kuolleista. Osa ihmisistä on paukkupakkasten perusteella päätellyt, että lämpeneminen on päättynyt. Sää on kuitenkin eri asia kuin ilmasto. Yksi kylmä talvi ei todista lämpenemisen päättyneen, niin kuin yksi lumeton talvi ei osoita lämpenemisen kiihtyneen. Luonnollisen vaihtelun takia lämpeneminen etenee välillä nopeammin ja välillä hitaammin, mutta suunta on selvä. Viime vuosikymmen oli maailmassa jälleen mittaushistorian lämpimin. Osa kriitikoista takertuu yksittäisten tutkimusten puutteisiin. Esimerkiksi Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC

Nuotta-lehti: Aika auttaa naapuria

Kansainvälisen talouskriisin laineet ovat lyöneet rajusti Suomenkin yli. Alustavien arvioiden mukaan vienti laski viime vuonna noin kolmanneksella ja talous niiasi yli kahdeksan prosenttia. Tänä vuonna valtio velkaantuu yksin 13 miljardia euroa. Se tekee noin 2 500 euroa lisää velkaa jokaista suomalaista kohti. Vielä kylmiä talouslukuja huolestuttavampaa on se, mitä ne merkitsevät työttömyydelle. Vuoden sisällä työpaikkansa on menettänyt jo 67 000 suomalaista. Työttömyysaste on noussut noin kahdeksaan prosenttiin – eikä pahinta

Vihreä Lanka: Kööpenhaminan jälkeen

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa poliittisten tähtien piti olla oikeassa asennossa. Valmiuden sopuun piti olla parempi kuin koskaan. Silti tulos oli pannukakku. Mikä meni pieleen? Syyttävät sormet osoittavat moneen ilmansuuntaan. Kansalaisjärjestöt ovat vanhasta muistista haukkuneet Euroopan ja Yhdysvallat. EU ei lyönyt pöytään riittävän kovia päästötavoitteita ja rahoitustarjouksia. Obama ei lupautunut mihinkään merkitykselliseen senaatin vaatimattoman ilmastopaketin yli. Toiset ovat ottaneet maalitauluksi kehitysmaat. Kun kehitysmaiden ryhmää vetänyt Sudan jarrutti neuvotteluja vetoamalla muotoseikkoihin, moni kuuli taustalta

Pirkanmaan Sanomat: Toisenlainen uudenvuodenlupaus

Ilotulitusten paukkuessa moni ei ehkä tullut ajatelleeksi, että vuorokauden vaihtuessa alkaa kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden vuosi. Suomessa vuoden suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen. Juhlavuoden tarkoituksena on hälyttää lajikirjon ripeästä hupenemisesta. Samalla muistutetaan keinoista torjua rappiota. Lähtötilanne on huolestuttava: maailmassa on meneillään kuudes sukupuuttoaalto. Tällä kertaa lajeja hävitämme me ihmiset. Suomessakin on 1 500 uhanalaista lajia. Saimaannorppa ja liito-orava ovat kaikille tuttuja, mutta sukupuutto uhkaa myös oudompia lajeja rupiliskosta koiranpökkösieneen. Eri

Maalämmöllä-lehti: Jäsentenväliset kisat

Ilmastokriisi uhkaa ja halpa öljy ehtyy. Kansantalous pitää puskuroida energian hinnan nousua ja tuontiriippuvuutta vastaan. Rakennemuutoksen koettelema Suomi tarvitsee kotimaisia työpaikkoja ja uutta teknologiaa. Syyt siirtyä uusiutuvaan energiaan ovat ilmeisiä. Kestäviä ratkaisuja on jo yllin kyllin markkinoilla. Teknologia on myös kehittynyt lupaavasti: esimerkiksi tämän päivän tuulimyllyt ja lämpöpumput ovat selvästi tehokkaampia, luotettavampia ja edullisempia kuin edeltäjänsä vielä vain joitakin vuosia sitten. Lämpöpumppuala on ollut Suomessa vahvassa myötäisessä. Myynti kasvoi vuonna

Ympäristö ja Terveys: Pitkän aikavälin ilmastotavoitteet edellyttävät pikaisia toimia

Kohti vähäpäästöistä Suomea Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko viitoittaa tietä kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Selonteon skenaariotyön perusteella mittavatkin päästövähennykset ovat mahdollisia, ja niihin voidaan päästä hyvin eri tavoin. Tulevaisuudessa on syytä tarkastella mahdollisuuksia kokonaan päästöneutraaliin Suomeen. Lokakuussa valtioneuvosto hyväksyi kaksi vuotta valmistellun ilmasto- ja energiapoliittisen tulevaisuusselonteon. Siinä asetettiin tavoitteeksi siirtyä kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa. Vuosisadan puoliväliin mennessä päästöjä on pitänyt leikata vuoden 1990 tasosta vähintään 80 prosenttia. Näin Suomi tekee

Aamulehti: Kaikkien aikojen tärkein kokous?

Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ratkaistaan pitkälle se, onnistuuko maailma rajoittamaan lämpenemisen siedettävälle tasolle. Neuvottelut ovat vaikeat, mutta edellytykset läpimurrolle ovat olemassa. Sitova kansainvälinen sopimus takaa sen, että kaikki osallistuvat ilmastotalkoisiin riittävän vahvasti. Kahden viikon ajan maailman katseet ovat kääntyneet Kööpenhaminaan. YK:n ilmastokokous kerää kaupunkiin kymmeniä tuhansia osallistujia – enemmän kuin koskaan aiemmin. Kokous voi olla myös kaikkien aikojen tärkein. Kööpenhaminassa on tarkoitus yhtä aikaa syventää ja laajentaa ilmastotalkoita. Mukaan on saatava enemmän

Helsinki Times: The epic failure and three sequels

Finland was once known for high tech, superior primary education and a clean environment. Until the epic failure of the Olkiluoto 3 nuclear project, that is. The fifth nuclear reactor constructed in Olkiluoto alongside two existing reactors was meant to usher in a new age. Finland was going to be the first western industrialised country to commission a nuclear reactor after the Chernobyl disaster. The ailing nuclear industry desperately needed

Kanava: Ilmastoneuvottelujen ratkaisun hetket käsillä

Kööpenhaminan kokouksesta voidaan tehdä menestys Sanonnan mukaan pessimisti ei koskaan pety. Silti Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla on syytä varovaiseen optimismiin – paljon enemmän kuin julkisen keskustelun perusteella voisi luulla. Lopputulos ei kuitenkaan synny itsestään, vaan edellyttää vahvaa poliittista tahtoa. Tänä vuonna joulu on saanut kilpailijan. Monet odottavat joulukuussa pidettävän YK:n ilmastokokouksen tuloksia hartaammin kuin joulupukkia. Kööpenhaminassa on tarkoitus saattaa päätökseen kaksi vuotta sitten käynnistynyt työläs ja mutkikas neuvotteluprosessi. Lopputuloksena pitäisi olla

Vihreä Lanka: Näin haukut vihreitä

Vihreiden haukkuminen on demokratiaan hienosti sopiva harrastus, jonka arvioidaan pian ohittavan suosiossa karaoken. Koska kynnys uuden harrastuksen aloittamiseen saattaa olla korkea, tarjoan aloittelevalle vihreiden haukkujalle muutamia vinkkejä, joilla pääsee liikkeelle. Hallitusasemassa vihreiden voi aina sanoa myyneen periaatteensa ja takertuvan kouristuksenomaisesti ministeribemarin kahvaan. Jos jostain syystä argumentti ei vaikuta onnistuneelta – esimerkiksi puolue on juuri uhattu heittää ulos hallituksesta tiukkojen kantojen takia – voi vihreiden puolestaan sanoa olevan yhteistyökyvyttömiä äärimmäisyysintoilijoita. Myös

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit