Mitä keppanakiellon tilalle?

Keskusta sai nenilleen ehdotuksesta kieltää keskioluen myynti ruokakaupoista. Kansalaiset älähtivät ja puolue joutui selittelemään kantojaan. Huoli alkoholin haitoista on silti aiheellinen. Juominen tuhoaa perheitä ja tappaa. Rahassa mitattuna alkoholin haitat Suomessa ovat yhden arvion mukaan kolmesta viiteen miljardia euroa vuodessa. Jotain viinan kiroille pitää siis tehdä. Keskusteluissa on pyöritetty muutamia vaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysministeriö on ehdottanut, että alkoholin myyminen baareissa pitäisi lopettaa jo kahdelta. Rajoitus kuitenkin siirtäisi juomista kotona tissutteluun.

Vihreä blogi: 19 kysymystä verkkovalvonnasta

Puolustusministeriön työryhmä julkisti hiljattain esityksen tiedustelua koskevasta lainsäädännöstä. Työn riitaisuutta kuvaa se, että liikenne- ja viestintäministeriön eriävä mielipide on 25 sivua pitkä. 1. Tiedustelu, valvonta vai urkinta? Työryhmä puhuu tiedustelusta. LVM käyttää sanaa verkkovalvonta. Arvostelijat viittaavat usein urkintaan. Kaikkia voi perustella. Työryhmä esittää tiedustelulle useita ehtoja, varaumia ja valvontaa. Synkimmästä kansalaisten massaurkinnasta ei siis ole kyse. Toisaalta työryhmä kaavailee mahdollisuutta rikkoa tavallisten suomalaisten viestinnän suoja ilman rikosepäilyä ehdoilla, jotka ovat

Vihreä blogi: Kallis tuulivoima säästää rahaa

MTV ja Iltalehti ovat uutisoineet viime aikoina, että tuulivoima tulee veronmaksajille kalliiksi. Ne ovat oikeassa. Tuulivoiman kalleuteen on kaksi syytä. Ensinnäkin syöttötariffin kautta maksetaan alkuun korkeampaa tukea enintään kolmen vuoden ajan. Näin pyritään polkaisemaan Suomen tuulivoimamarkkinat vauhtiin. Selvästi alempaan ja siten veronmaksajille edullisempaan tukitasoon siirrytään jo ensi vuoden alussa. Toiseksi syöttötariffi perustuu sähkön hintaan. Korkean sähkön hinnan aikoina tukea tarvitaan vähemmän. Kun taas sähkön hinta on viime aikojen tapaan alhaalla,

Minun Tampere 2040: Tampere liikennevallankumouksen jälkeen

Julkaistu Minun Tampere 2040 -blogissa. Tampereella on väännetty liikenteestä vuosikymmeniä. Molemmat viime aikojen suurimmat poliittiset kamppailut – rantaväylän tunneli ja ratikka – koskevat nekin liikennettä. Keskustelu on pitkään pyörinyt eri liikennemuotojen ja -hankkeiden välisessä kisassa. Mutta entä jos Tampereen tulevaisuus näyttääkin pitkällä aikavälillä ihan toisenlaiselta? Liikennepolitiikka on perustunut oletukseen autoilun jatkuvasta ja toistaiseksi päättymättömästä kasvusta. Tiet on mitoitettu yhä kasvaville automäärille. Monissa länsimaissa – ja vähän meillä Suomessakin – alkaa

Liman luuranko

Liman ilmastokokous päättyi perinteiseen tapaan reippaasti yliajalla. Puheenjohtajan nuija kopahti pöytään sunnuntaina reilusti yli vuorokauden alkuperäistä aikataulua jäljessä. Kokouksen henki oli pääosin melko rakentava. Sopua yrittivät hieroa mm. edistyksellisten Amerikan maiden AILAC, pienten saarivaltioiden AOSIS ja Afrikan maiden ryhmä. Myös esimerkiksi Yhdysvallat ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat toimivat harvinaisen sopuisasti. Neuvottelut karahtivat kuitenkin vanhaan kivikkoon: rikkaiden ja köyhien maiden kyräilyyn. Kiinaa, Intiaa, öljyntuottajamaita ja Amerikan sosialistimaita edustava LMDC-ryhmä veti erityisen jyrkkää linjaa

Missä huoneessa tänään neuvoteltaisiin?

Ilmastoneuvotteluja on usein turhauttavaa seurata. Liman ilmastokokouksessakin on nähty sarja korviketoimintoja, joihin maiden edustajat ovat käyttäneet aikaa sisällöstä neuvottelemisen sijaan. Tuntikaupalla on väitelty siitä, minkä paperin pohjalta voidaan keskustella, missä järjestyksessä ja millä kokoonpanolla. Aikaa on turahtanut myös sen pohtimiseen, merkitäänkö vaihtoehtoiset muotoilut tekstiin hakasulkeilla vai numeroituina kappaleina. Tämä aamu käytettiin peitsen taittamiseen siitä, missä huoneessa keskusteluja kannattaisi käydä. Kokouksen viimeisenä virallisena päivänä on kuitenkin onneksi päästy jo lähemmäs asioita,

Jää ei jää

Ihmiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, mitä tapahtuu jäälle. Tämä oli tutkijoiden viesti tilaisuudessa, jossa olin puhumassa Liman ilmastokokouksessa. Jää vaikuttaa monin tavoin. Kun jäätiköt sulavat, nousee merenpinta hukuttaen alleen alavia rannikkoseutuja ja saarivaltioita. Yksin Andien alueella yli 80 miljoonan ihmisen vedensaanti riippuu kutistuvista vuoristojäätiköistä. Jään hupeneminen taas vauhdittaa ilmastonmuutosta. Valkoisen jään alta paljastuva tumma maa tai vesi sitoo enemmän auringonsäteilyä. Ikiroudan alta taas pulpahtaa ilmakehään metaania, erityisen voimakasta ilmastokaasua. Luvut ovat

Päivitä palomuuri

Kansainvälisen ilmastopolitiikan perusta valettiin yli 20 vuotta sitten, kun valtiot hyväksyivät YK:n ilmastosopimuksen. Siihen kirjattiin koukeroinen mutta harmittoman oloinen toteamus. Sopimuksen mukaan tarvitaan kaikkien maiden osallistumista ”yhteisen mutta eriytyneen vastuunsa ja kukin omien valmiuksiensa sekä sosiaalisten ja taloudellisten olosuhteidensa mukaisesti”. Kaikkien pitää siis osallistua ilmastotalkoisiin, mutta kaikilta ei voi vaatia tismalleen samaa. Neuvotteluissa kirjaus on alkanut elää omaa elämäänsä. Osa valtioista – kärjessä arabimaat ja Kiina – tulkitsee sanamuodon niin,

Ilmastoneuvottelujen neljä valintaa

Ilmastoneuvottelut ovat kansainvälisistä neuvotteluista vaikeimpia ja monimutkaisimpia. Se tuli taas mieleen, kun tavasin asiakirjasta virkettä ”the MRV of support provided to be enhanced based on NCs, BRs, IAR and KP rules using common templates”*. Ilmastoneuvottelujakin voi – ja pitää – silti avata. Yksi tapa on hahmottaa Liman ilmastokokouksen keskeisiä valintoja neljän asiaparin kautta. Ensimmäinen kiista koskee ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen sopeutumista. Teollisuusmaat painottavat torjuntaa, koska vain sillä tavalla voidaan välttyä

Tila vakaa: Suomen ilmastopolitiikka puntarissa

YK:n ilmastokokousten perinteisiin kuuluu vuotuinen vertailu maiden ilmastopolitiikasta. Ympäristöjärjestöjen Climate Change Performance Index (CCPI) julkaistiin Limassa tänään. Vertailu ei sisällä varsinaisia uutispommeja. Kärkipaikoilla keikkuvat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joiden ilmastopolitiikkaa arvostetaan yleisesti. Perää pitävät taas tunnetut ilmastopolitiikan rintamakarkurit: Kanada, Australia ja Saudi-Arabia. Saksa yltää vasta sijalle 22, vaikka maan saavutuksia energiatehokkuuden ja uusiutuvien edistämiseksi seurataan Suomessakin tarkoin. Yhdysvallat säilyttää paikkansa 44, vaikka maa on julkistanut viime aikoina monia kehuttuja ilmastoavauksia.

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit