ranneliike.net: Mitä homoavioliitot todella tekivät Massachusettsille?

Julkaistu ranneliike.net:ssä. Jo noin 750 miljoonaa ihmistä maailmassa elää alueilla, joilla samaa sukupuolta olevat parit voivat mennä naimisiin. Tasa-arvoisesta avioliittolaista on karttunut kokemuksia Ruotsista Argentiinaan ja Kanadasta Etelä-Afrikkaan. Suomi voi pian liittyä näiden maiden joukkoon. Vastustajat pelottelevat tasa-arvoisen avioliittolain johtavan moniin kauheuksiin sananvapauden rajoittamisesta uskovaisten syrjintään. Väitteiden tueksi he jakavat Yhdysvaltain kristillisen äärioikeiston aineistoja, kuten TV7:llä näytetyn dokumentin Mitä homoavioliitot tekivät Massachusettsille. Onko väitteissä perää? Mitä Massachusettsin osavaltiossa todella on

Tuomisia Oxfordista 3: Kuinka sujuu Suomelta tulevaisuuspolitiikka?

Julkaistu Sitran blogissa. Syitä päätöksenteon lyhytnäköisyyteen ja keinoja vahvistaa tulevaisuuspolitiikkaa on lukuisia. Mitä Suomi voisi tehdä, jotta päätöksissä pidettäisiin paremmin tulevien sukupolvien puolia? Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää jo varsin hyvin – paremmin kuin tiedostammekaan. Voi jopa väittää, että monilla perusteilla maamme tulevaisuuspolitiikka keikkuu maailman kärjessä. Suomessa on vahvaa tulevaisuusosaamista. Ennakointia harjoitetaan niin valtioneuvoston kansliassa, Sitrassa kuin esimerkiksi maakuntaliitoissa, tulevaisuudentutkimusta mm. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskuksessa. Hallitus laatii kerran vaalikaudessa tulevaisuusselonteon, joka luotaa

Resources are scant, but with the right tools we can tackle short-termism in politics

Published in the Oxford Martin School blog. Finnish MP Oras Tynkkynen was a speaker at a recent conference hosted by the Oxford Martin Programme on Human Rights for Future Generations on “How can institutional mechanisms safeguard for tomorrow, today?“ It is widely acknowledged that short-termism plagues political decision-making; this societal myopia has a terrible price for people and the environment. Different tools have been suggested to address short-termism. These include

Tuomisia Oxfordista 2: Miten vahvistaa tulevaisuuspolitiikkaa?

Julkaistu Sitran blogissa. Päätöksentekoa riivaavaan lyhytnäköisyyteen on olemassa ratkaisuja. Mahdollisia työkaluja esitteli Oxfordin yliopiston seminaarissa professori Simon Caney. Tietämättömyydestä johtuvaa lyhytnäköisyyttä voi ratkoa lisäämällä tulevaisuustietoa. Tulevaisuudentutkimuksen rahoitusta voisi lisätä ja velvoittaa arvioimaan päätösten vaikutukset myös pitkällä aikavälillä. Maiden edistystä voisi arvioida perinteisten mittarien lisäksi pitkän aikavälin vaikutusindeksillä (englanniksi long-term impact index). Hankkeiden vaikutukset voisi vaatia ilmoittamaan niiden koko elinkaarelta – esimerkiksi hiilivoimalan päästöt voimalan käyttöajalta. Taloustieteissä pitäisi punnita tarkkaan, miten

Tuomisia Oxfordista 1: Miksi tulevaisuutta laiminlyödään?

Julkaistu Sitran blogissa. Poliitikot ja yritysjohtajat tekevät lyhytnäköisiä päätöksiä. Tulevaisuuden laiminlyömisestä maksavat kovan hinnan niin ihmiset kuin ympäristö. Mistä yhteiskunnallinen likinäköisyys johtuu – ja mitä sille voidaan tehdä? Sitä pohdittiin Oxfordin yliopiston seminaarissa, jossa kerroin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kokemuksista. Seminaarin voi katsoa jälkeenpäin verkkotallenteesta (osat yksi ja kaksi). Lyhytnäköisyyden syitä kuvasi Oxfordin yliopiston professori Simon Caney. Päätöksiä tehdään tulevaisuudesta piittaamatta mm. tietämättömyyden ja epävarmuuden takia. Ihmiselle luonteenomaista on sivuuttaa vähitellen etenevät,

STTK:n blogi: Miesten hommia

Kirjoitus on julkaistu STTK:n blogissa naisten palkkapäivänä. Suomessa on jauhettu vuosikymmeniä siitä, että naisten euro jää vajaaksi. Silti edistys on ollut vaatimatonta. Suomen palkkaerot sijoittuvat EU:n kärkipäähän. Tällä menolla kuilun umpeen kuromiseen menee puoli vuosisataa. Se on aika pitkä aika odotella. Pienempi palkka merkitsee pienempää eläkettä. Pienemmät tulot tarkoittavat suurempaa riskiä juuttua köyhyyteen. Palkkaerot kielivät myös eroista vallassa: naiset ovat aliedustettuina päätöksenteon huipulla niin yrityksissä, politiikassa kuin vaikka yliopistoissa. Pysyvät

Vihreä blogi: Toimivatko pankit ilman ydinsähköä?

Eduskunta keskusteli alkuviikosta energiapolitiikkaa koskevasta pääministerin ilmoituksesta. Keskustelussa esitettiin monia kiinnostavia näkemyksiä, jotka ansaitsevat kommentteja. Päivi Lipponen (sd.): Me Suomessa usein katsomme ja ihailemme, että Ruotsissa ovat hyvin asiat. Ruotsissa panostetaan ydinenergiaan. Ruotsissa sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen ohjelmassa todetaan, että ydinvoima korvataan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella ja että Ruotsi aikanaan siirtyy 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Heikki Autto (kok.): Vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa tämä keskustelu on vaikeaa, koska heti kun esitetään, että pitäisi

Vihreä blogi: Oikaisu

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti toissapäivänä, että Fennovoiman ydinreaktorin luvan ehdoksi asetetaan vähintään 60 prosentin ”kotimainen” omistus. Fennovoiman tiedotteessa esitettiin puolestaan, että tuon verran pitää olla ”suomalaista” omistusta. Tiedotteista voi saada sellaisen käsityksen, että ehto koskee kotimaista ja suomalaista omistusta. Näin ei kuitenkaan ole. Ministeri Vapaavuoren (kok.) tiedotustilaisuudessa pitämän puheen kirjallisessa versiossa kotimainen omistus on laitettu lainausmerkkeihin. Kotimaisuutta ministeri avasi seuraavasti: ”Kuten olen useasti aiemmin prosessin yhteydessä todennut, meillä on mielestäni

Miksi väestötyötä yhä tarvitaan

Viime vuosina olemme saaneet lukea iloisia väestöuutisia. Ruotsalainen tilastotieteilijä Hans Rosling on todennut, että lasten määrä maailmassa on jo saavuttanut huippunsa. Osin kiitos määrätietoisen väestötyön maailman naiset saavat keskimäärin enää runsaat kaksi lasta – huomattavasti vähemmän kuin takavuosikymmeninä. Hätäisimmät ovat ehtineet julistamaan väestöongelman ratkaistuksi. Ilmoitus on valitettavasti ennenaikainen. Jos haluamme hyvin uutisten jatkuvan, väestönkasvun hillitsemiseen pitää edelleen satsata. Syntyvyyden lasku näkyy väestökehityksessä viiveellä, koska synnyttämisikäisiä naisia on aiempaa enemmän. Ilmiö

Pulloposti: Itämeren menestyksen resepti

Julkaistu Centrum Balticumin Pullopostissa. Julkaisin vuosi sitten kirjan Pieni maailmanpelastusopas, jossa tarkastelen kymmentä maailman suurinta ongelmaa ja kymmentä ratkaisua niihin. Kirjaa varten kävin läpi kasapäin tutkimuksia ja tilastoja. Niistä piirtyy varsin selvä kuva siitä, mitkä kansakunnat ovat menestyneet parhaiten. Kansainvälisiä vertailuja hallitsevat lähes poikkeuksetta Pohjoismaat. Sijoitumme tukevasti kärkipaikoille, kun tutkitaan esimerkiksi hyvinvointia, tasa-arvoa, demokratiaa tai vaikka kilpailukykyä. Vähän mittarista riippuen kanssamme kisaavat lähinnä muutamat Itä-Aasian menestyjät ja Länsi-Euroopan maat, kuten

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit