ranneliike.net: Kuinka pieni on pieni vähemmistö?

Julkaistu ranneliike.netissä. Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat väittävät, että nyt kohkataan liikaa vain pientä vähemmistöä koskevasta asiasta. Samaan aikaan Suomi kamppailee jättimäisten ongelmien – työttömyyden, kestävyysvajeen, ilmastokriisin – kanssa. Jos palaa halusta keskittyä kansakunnan kohtalonkysymyksiin, yksinkertaisinta on hyväksyä tasa-arvoinen avioliittolaki pois alta. Mutta pitääkö arvostelu paikkansa: koskettaako laki todella vain vähäistä joukkoa ihmisiä? Arviot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suuruudesta vaihtelevat. Melko usein on käytetty lukua, jonka mukaan HLBT-ihmisiä olisi kuutisen prosenttia väestöstä –

Vihreä blogi: Maaseutumaisen asumisen etuja kaupungissa

Porin SuomiAreenan pääaiheita tänä vuonna ovat ympäristö ja asuminen. Tapahtumassa julkaistun kyselyn tulokset paljastavat kiinnostavia tietoja suomalaisten asumistoiveista. Moni suomalainen muuttaa kaupunkeihin työn, opiskelujen tai palveluiden perässä. Iso osa kansasta arvostaakin tekijöitä, jotka toteutuvat yleensä helpoimmin kaupunkimaisessa asumisessa. Kaksi viidestä nostaa yhdeksi tärkeimmistä asumisen perusteista palveluiden läheisyyden, vajaa kolmannes hyvät joukkoliikenneyhteydet. Runsaalla kymmenyksellä kärkeen yltää läheisyys työpaikan tai harrastusten kanssa. Toisaalta moni suomalainen painottaa asioita, jotka liittyvät useimmin pientaloihin. Vajaalla

Vihreä blogi: Kamppailla me aiomme

Lakivaliokunta päätyi tänään vastustamaan kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 10-6. Mitä nyt tapahtuu seuraavaksi? Ja mitä me voimme tehdä? Eduskunta jää tänään kesäistuntotauolle. Valiokuntaneuvos alkaa töihin palattuaan luonnostella aloitteesta mietintöä, jonka valiokunta hyväksyy alkusyksyllä. Me lakia kannattavat valiokunnan jäsenet jätämme mietintöön vastalauseen. Siinä esitämme, että muutos avioliittolakiin hyväksytään ja tarvittavat pienemmät muutokset muihin lakeihin valmistellaan. Mietinnön ja vastalauseen – lain hylkäämisen ja hyväksymisen – välillä äänestetään täysistunnossa syksyllä. Valiokunnan tämänaamuinen kanta

Vihreä blogi: Synkät luvut ja valoisampi todellisuus

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus PTT julkaisi viime viikolla arvion ilmastotavoitteiden kustannuksista. Metsäteollisuuden rahoittaman selvityksen mukaan päästöjen vähentäminen voisi maksaa teollisuudelle jopa yli kaksi miljardia euroa, kotitalouksille suunnilleen saman verran. Ilmastopolitiikan kustannusten arvioiminen on tärkeää, jotta osaamme valita taloudellisimmat tavat taltuttaa ilmastokriisi. Touhu on myös vaikeaa, koska mukana on niin monta muuttujaa. PTT itsekin myöntää, että arvioiden epävarmuudet ovat suuria. Kustannukset voivat hyvin toteutua yli puolet pienempinä. Mutta miten lukuihin oikein on

Vihreä blogi: Raiteet kohti kestävää kasvua

Lähipäivien minihallitusneuvotteluissa yksi kärkiaiheista on uusien työpaikkojen luominen. Tuore valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on väläytellyt lisärahaa julkisiin investointeihin. Tarpeita on kuitenkin rajallisesti ja rahaa kovin niukalti. Mihin mahdolliset lisäpaukut kannattaa kohdentaa, jotta niillä saadaan yhteiskunnalle suurin hyöty? Miten investoinnit voivat säästää ympäristöä sen tärvelemisen sijaan? Otan yhden esimerkin: suoran ratayhteyden Ruotsiin. Rataverkko on jo karvaa vaille valmiina. Enää tarvitaan vain 19 kilometrin pätkän sähköistys Laurilan ja Haaparannan välille. Hintalappu sähköistykselle

Vihreä blogi: Eurooppa ei yksin ilmastotalkoissa

Yhdysvaltain ympäristövirasto esitti maanantaina uusia rajoituksia voimaloiden ilmastopäästöille. Energiantuotannon päästöjä on tarkoitus leikata 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Matkan varrelle asetetaan välietappeja. Osavaltiot saavat runsaasti liikkumatilaa. Päästötavoitteen voi saavuttaa esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvaa energiaa tai vaihtamalla kivihiilestä maakaasuun. Ilmastonsuojelun vastustajat – republikaanit ja hiiliteollisuus etunenässä – tekevät varmasti kaikkensa päästörajoitusten jarruttamiseksi. Päätös kuuluu kuitenkin presidentin toimivaltaan, joten läpimenon mahdollisuudet ovat hyvät. Energiantuotannon päästöt ovat laskeneet Yhdysvalloissa jo merkittävästi,

Hopea ei ole häpeä

Eurovaalien tuloksessa riittää pohdiskeltavaa. Muutaman vedon voi isolla pensselillä maalailla silti jo näin tuoreeltaan. Vihreät säilytti tämänhetkisten tietojen mukaan – ja monien ennakkoarvioiden vastaisesti – aseman europarlamentin neljänneksi suurimpana ryhmänä. Tämä merkitsee hyviä edellytyksiä ajaa läpi päätöksiä reilun ja kestävän Euroopan puolesta yhteistyössä muiden ryhmien kanssa. Tulokset vaihtelevat maittain. Ruotsissa vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen sisarpuolueen (Moderaterna) ohi. Toisaalta Ranskassa paikkaluku laski rajusti viiden vuoden takaisesta, sinänsä ennätyksellisen korkeasta

Ilman teitä en olisi nyt tässä

Kuusi kuukautta ja 79 kuntaa, kymmeniä tilaisuuksia ja kymmeniä tuhansia esitteitä kampanjointia on nyt takana. Viestini on ollut: Eurooppa pystyy parempaan, Euroopan ongelmiin on ratkaisuja. Olen saanut paljon rohkaisevaa palautetta. Pitkälle kampanjan ansiosta pidetään todennäköisenä, että kisaan vihreiden toisesta parlamentaarikon paikasta. Nyt on aika paljastaa, keille olen kiitoksen velkaa. Huikean työn ovat tietenkin tehneet pari sataa tukiryhmäläistä. Jotkut ovat ottaneet palkatonta vapaata, toiset heränneet ennen kukonlaulua, kolmannet jakaneet esitteitä yötä

Vihreä blogi: Jos kannatat yhdenvertaisuutta, äänestä sen puolesta

Viime viikolla julkaistiin selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksista Euroopassa. Vaikka viime vuosikymmeninä on edistytty huimasti, työsarkaa riittää yhä koko EU:ssa. Suomi on huolestuttavasti tipahtanut edistyksellisimpien maiden kelkasta. Meillä on keskusteltu viime vuodet erityisesti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Suomen onkin korkea aika säätää laki kansalaisaloitteen pohjalta viimeisenä Pohjoismaana. Mutta yhdenvertaisuus on paljon muutakin. Tällä viikolla Seta muistutti puutteista isyyslaissa – puutteista, jotka vaikuttavat suoraan sateenkaariperheissä joka tapauksessa elävien lasten arkeen ja lasten oikeuksiin.

Samaa mieltä ruotsista

Ruotsin kielen asema jakaa voimakkaasti mielipiteitä, kuten eduskunnan keskustelu ruotsin opetusta koskevasta kansalaisaloitteesta jälleen osoitti. Toivottavasti joistakin asioista voidaan kuitenkin olla laajasti samaa mieltä. Ensinnäkin oma äidinkieli – itselleni suomi, monille suomalaisille ruotsi – on monelle tärkeä osa minuutta. Siksi kielten asema Suomessa on monille tunteikas ja herkkä aihe. On kielten opetuksesta mitä mieltä tahansa, on tärkeä kunnioittaa toisia. Toiseksi nuoren on usein vaikea ennakoida, mitä kieliä saattaa tulevaisuudessa tarvita.

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit