Miksi väestötyötä yhä tarvitaan

Viime vuosina olemme saaneet lukea iloisia väestöuutisia. Ruotsalainen tilastotieteilijä Hans Rosling on todennut, että lasten määrä maailmassa on jo saavuttanut huippunsa. Osin kiitos määrätietoisen väestötyön maailman naiset saavat keskimäärin enää runsaat kaksi lasta – huomattavasti vähemmän kuin takavuosikymmeninä. Hätäisimmät ovat ehtineet julistamaan väestöongelman ratkaistuksi. Ilmoitus on valitettavasti ennenaikainen. Jos haluamme hyvin uutisten jatkuvan, väestönkasvun hillitsemiseen pitää edelleen satsata. Syntyvyyden lasku näkyy väestökehityksessä viiveellä, koska synnyttämisikäisiä naisia on aiempaa enemmän. Ilmiö

Pulloposti: Itämeren menestyksen resepti

Julkaistu Centrum Balticumin Pullopostissa. Julkaisin vuosi sitten kirjan Pieni maailmanpelastusopas, jossa tarkastelen kymmentä maailman suurinta ongelmaa ja kymmentä ratkaisua niihin. Kirjaa varten kävin läpi kasapäin tutkimuksia ja tilastoja. Niistä piirtyy varsin selvä kuva siitä, mitkä kansakunnat ovat menestyneet parhaiten. Kansainvälisiä vertailuja hallitsevat lähes poikkeuksetta Pohjoismaat. Sijoitumme tukevasti kärkipaikoille, kun tutkitaan esimerkiksi hyvinvointia, tasa-arvoa, demokratiaa tai vaikka kilpailukykyä. Vähän mittarista riippuen kanssamme kisaavat lähinnä muutamat Itä-Aasian menestyjät ja Länsi-Euroopan maat, kuten

Runsaudenpulan kääntöpuoli

Autoin kesällä erästä henkilöä laittamaan muuton jäljiltä tavaroita paikoilleen. Yhden hengen kotitaloudesta löytyi jakorasioita 145 pistokkeelle. Vaateripustimia kirjasimme reilusti yli 100 ja kynttilöitä lähemmäs 800 kappaletta. Tavarat helpottavat usein arkeamme. Runsaudenpulalla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Nurkkiin unohtunut tavara nielee pääomia. Jakorasioissa tuskin on paljon rahaa kiinni, mutta yhteensä tarpeeton irtotavara voi sitoa jo tuhansia euroja. Se on pois muusta käytöstä, kuten lomailusta tai asuntolainan lyhentämisestä. Turhaan tavaraan uppoaa rahaa toistakin

ranneliike.net: Kuinka pieni on pieni vähemmistö?

Julkaistu ranneliike.netissä. Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat väittävät, että nyt kohkataan liikaa vain pientä vähemmistöä koskevasta asiasta. Samaan aikaan Suomi kamppailee jättimäisten ongelmien – työttömyyden, kestävyysvajeen, ilmastokriisin – kanssa. Jos palaa halusta keskittyä kansakunnan kohtalonkysymyksiin, yksinkertaisinta on hyväksyä tasa-arvoinen avioliittolaki pois alta. Mutta pitääkö arvostelu paikkansa: koskettaako laki todella vain vähäistä joukkoa ihmisiä? Arviot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suuruudesta vaihtelevat. Melko usein on käytetty lukua, jonka mukaan HLBT-ihmisiä olisi kuutisen prosenttia väestöstä –

Vihreä blogi: Maaseutumaisen asumisen etuja kaupungissa

Porin SuomiAreenan pääaiheita tänä vuonna ovat ympäristö ja asuminen. Tapahtumassa julkaistun kyselyn tulokset paljastavat kiinnostavia tietoja suomalaisten asumistoiveista. Moni suomalainen muuttaa kaupunkeihin työn, opiskelujen tai palveluiden perässä. Iso osa kansasta arvostaakin tekijöitä, jotka toteutuvat yleensä helpoimmin kaupunkimaisessa asumisessa. Kaksi viidestä nostaa yhdeksi tärkeimmistä asumisen perusteista palveluiden läheisyyden, vajaa kolmannes hyvät joukkoliikenneyhteydet. Runsaalla kymmenyksellä kärkeen yltää läheisyys työpaikan tai harrastusten kanssa. Toisaalta moni suomalainen painottaa asioita, jotka liittyvät useimmin pientaloihin. Vajaalla

Vihreä blogi: Kamppailla me aiomme

Lakivaliokunta päätyi tänään vastustamaan kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 10-6. Mitä nyt tapahtuu seuraavaksi? Ja mitä me voimme tehdä? Eduskunta jää tänään kesäistuntotauolle. Valiokuntaneuvos alkaa töihin palattuaan luonnostella aloitteesta mietintöä, jonka valiokunta hyväksyy alkusyksyllä. Me lakia kannattavat valiokunnan jäsenet jätämme mietintöön vastalauseen. Siinä esitämme, että muutos avioliittolakiin hyväksytään ja tarvittavat pienemmät muutokset muihin lakeihin valmistellaan. Mietinnön ja vastalauseen – lain hylkäämisen ja hyväksymisen – välillä äänestetään täysistunnossa syksyllä. Valiokunnan tämänaamuinen kanta

Vihreä blogi: Synkät luvut ja valoisampi todellisuus

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus PTT julkaisi viime viikolla arvion ilmastotavoitteiden kustannuksista. Metsäteollisuuden rahoittaman selvityksen mukaan päästöjen vähentäminen voisi maksaa teollisuudelle jopa yli kaksi miljardia euroa, kotitalouksille suunnilleen saman verran. Ilmastopolitiikan kustannusten arvioiminen on tärkeää, jotta osaamme valita taloudellisimmat tavat taltuttaa ilmastokriisi. Touhu on myös vaikeaa, koska mukana on niin monta muuttujaa. PTT itsekin myöntää, että arvioiden epävarmuudet ovat suuria. Kustannukset voivat hyvin toteutua yli puolet pienempinä. Mutta miten lukuihin oikein on

Vihreä blogi: Raiteet kohti kestävää kasvua

Lähipäivien minihallitusneuvotteluissa yksi kärkiaiheista on uusien työpaikkojen luominen. Tuore valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on väläytellyt lisärahaa julkisiin investointeihin. Tarpeita on kuitenkin rajallisesti ja rahaa kovin niukalti. Mihin mahdolliset lisäpaukut kannattaa kohdentaa, jotta niillä saadaan yhteiskunnalle suurin hyöty? Miten investoinnit voivat säästää ympäristöä sen tärvelemisen sijaan? Otan yhden esimerkin: suoran ratayhteyden Ruotsiin. Rataverkko on jo karvaa vaille valmiina. Enää tarvitaan vain 19 kilometrin pätkän sähköistys Laurilan ja Haaparannan välille. Hintalappu sähköistykselle

Vihreä blogi: Eurooppa ei yksin ilmastotalkoissa

Yhdysvaltain ympäristövirasto esitti maanantaina uusia rajoituksia voimaloiden ilmastopäästöille. Energiantuotannon päästöjä on tarkoitus leikata 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Matkan varrelle asetetaan välietappeja. Osavaltiot saavat runsaasti liikkumatilaa. Päästötavoitteen voi saavuttaa esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvaa energiaa tai vaihtamalla kivihiilestä maakaasuun. Ilmastonsuojelun vastustajat – republikaanit ja hiiliteollisuus etunenässä – tekevät varmasti kaikkensa päästörajoitusten jarruttamiseksi. Päätös kuuluu kuitenkin presidentin toimivaltaan, joten läpimenon mahdollisuudet ovat hyvät. Energiantuotannon päästöt ovat laskeneet Yhdysvalloissa jo merkittävästi,

Hopea ei ole häpeä

Eurovaalien tuloksessa riittää pohdiskeltavaa. Muutaman vedon voi isolla pensselillä maalailla silti jo näin tuoreeltaan. Vihreät säilytti tämänhetkisten tietojen mukaan – ja monien ennakkoarvioiden vastaisesti – aseman europarlamentin neljänneksi suurimpana ryhmänä. Tämä merkitsee hyviä edellytyksiä ajaa läpi päätöksiä reilun ja kestävän Euroopan puolesta yhteistyössä muiden ryhmien kanssa. Tulokset vaihtelevat maittain. Ruotsissa vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen sisarpuolueen (Moderaterna) ohi. Toisaalta Ranskassa paikkaluku laski rajusti viiden vuoden takaisesta, sinänsä ennätyksellisen korkeasta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit