Vihreä blogi: Synkät luvut ja valoisampi todellisuus

Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus PTT julkaisi viime viikolla arvion ilmastotavoitteiden kustannuksista. Metsäteollisuuden rahoittaman selvityksen mukaan päästöjen vähentäminen voisi maksaa teollisuudelle jopa yli kaksi miljardia euroa, kotitalouksille suunnilleen saman verran. Ilmastopolitiikan kustannusten arvioiminen on tärkeää, jotta osaamme valita taloudellisimmat tavat taltuttaa ilmastokriisi. Touhu on myös vaikeaa, koska mukana on niin monta muuttujaa. PTT itsekin myöntää, että arvioiden epävarmuudet ovat suuria. Kustannukset voivat hyvin toteutua yli puolet pienempinä. Mutta miten lukuihin oikein on

Vihreä blogi: Raiteet kohti kestävää kasvua

Lähipäivien minihallitusneuvotteluissa yksi kärkiaiheista on uusien työpaikkojen luominen. Tuore valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) on väläytellyt lisärahaa julkisiin investointeihin. Tarpeita on kuitenkin rajallisesti ja rahaa kovin niukalti. Mihin mahdolliset lisäpaukut kannattaa kohdentaa, jotta niillä saadaan yhteiskunnalle suurin hyöty? Miten investoinnit voivat säästää ympäristöä sen tärvelemisen sijaan? Otan yhden esimerkin: suoran ratayhteyden Ruotsiin. Rataverkko on jo karvaa vaille valmiina. Enää tarvitaan vain 19 kilometrin pätkän sähköistys Laurilan ja Haaparannan välille. Hintalappu sähköistykselle

Vihreä blogi: Eurooppa ei yksin ilmastotalkoissa

Yhdysvaltain ympäristövirasto esitti maanantaina uusia rajoituksia voimaloiden ilmastopäästöille. Energiantuotannon päästöjä on tarkoitus leikata 30 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Matkan varrelle asetetaan välietappeja. Osavaltiot saavat runsaasti liikkumatilaa. Päästötavoitteen voi saavuttaa esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvaa energiaa tai vaihtamalla kivihiilestä maakaasuun. Ilmastonsuojelun vastustajat – republikaanit ja hiiliteollisuus etunenässä – tekevät varmasti kaikkensa päästörajoitusten jarruttamiseksi. Päätös kuuluu kuitenkin presidentin toimivaltaan, joten läpimenon mahdollisuudet ovat hyvät. Energiantuotannon päästöt ovat laskeneet Yhdysvalloissa jo merkittävästi,

Hopea ei ole häpeä

Eurovaalien tuloksessa riittää pohdiskeltavaa. Muutaman vedon voi isolla pensselillä maalailla silti jo näin tuoreeltaan. Vihreät säilytti tämänhetkisten tietojen mukaan – ja monien ennakkoarvioiden vastaisesti – aseman europarlamentin neljänneksi suurimpana ryhmänä. Tämä merkitsee hyviä edellytyksiä ajaa läpi päätöksiä reilun ja kestävän Euroopan puolesta yhteistyössä muiden ryhmien kanssa. Tulokset vaihtelevat maittain. Ruotsissa vihreät nousivat toiseksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen sisarpuolueen (Moderaterna) ohi. Toisaalta Ranskassa paikkaluku laski rajusti viiden vuoden takaisesta, sinänsä ennätyksellisen korkeasta

Ilman teitä en olisi nyt tässä

Kuusi kuukautta ja 79 kuntaa, kymmeniä tilaisuuksia ja kymmeniä tuhansia esitteitä kampanjointia on nyt takana. Viestini on ollut: Eurooppa pystyy parempaan, Euroopan ongelmiin on ratkaisuja. Olen saanut paljon rohkaisevaa palautetta. Pitkälle kampanjan ansiosta pidetään todennäköisenä, että kisaan vihreiden toisesta parlamentaarikon paikasta. Nyt on aika paljastaa, keille olen kiitoksen velkaa. Huikean työn ovat tietenkin tehneet pari sataa tukiryhmäläistä. Jotkut ovat ottaneet palkatonta vapaata, toiset heränneet ennen kukonlaulua, kolmannet jakaneet esitteitä yötä

Vihreä blogi: Jos kannatat yhdenvertaisuutta, äänestä sen puolesta

Viime viikolla julkaistiin selvitys seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen perusoikeuksista Euroopassa. Vaikka viime vuosikymmeninä on edistytty huimasti, työsarkaa riittää yhä koko EU:ssa. Suomi on huolestuttavasti tipahtanut edistyksellisimpien maiden kelkasta. Meillä on keskusteltu viime vuodet erityisesti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Suomen onkin korkea aika säätää laki kansalaisaloitteen pohjalta viimeisenä Pohjoismaana. Mutta yhdenvertaisuus on paljon muutakin. Tällä viikolla Seta muistutti puutteista isyyslaissa – puutteista, jotka vaikuttavat suoraan sateenkaariperheissä joka tapauksessa elävien lasten arkeen ja lasten oikeuksiin.

Samaa mieltä ruotsista

Ruotsin kielen asema jakaa voimakkaasti mielipiteitä, kuten eduskunnan keskustelu ruotsin opetusta koskevasta kansalaisaloitteesta jälleen osoitti. Toivottavasti joistakin asioista voidaan kuitenkin olla laajasti samaa mieltä. Ensinnäkin oma äidinkieli – itselleni suomi, monille suomalaisille ruotsi – on monelle tärkeä osa minuutta. Siksi kielten asema Suomessa on monille tunteikas ja herkkä aihe. On kielten opetuksesta mitä mieltä tahansa, on tärkeä kunnioittaa toisia. Toiseksi nuoren on usein vaikea ennakoida, mitä kieliä saattaa tulevaisuudessa tarvita.

Miksi en asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

Olen ilmoittanut, että en asetu ehdolle enää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Moni on ollut yllättynyt ja moni kysellyt syitä. Yritän nyt perustella miksi. Päätös ei johdu siitä, että olisin kyllästynyt tai pettynyt työhön eduskunnassa. Tehtävä on etuoikeus, josta olen kiitollinen. Kansanedustajana olen päässyt tapaamaan mahtavia ihmisiä, vierailemaan kiehtovissa paikoissa ja tutustumaan tärkeisiin asioihin. Työ on avannut ovia, jotka muuten olisivat pysyneet visusti säpissä. Päätös ei johdu myöskään siitä, että en jaksaisi repivää

Faktat faktoina

Perussuomalaiset-lehti on julkaissut joukon Euroopan unionia arvostelevia sarjakuvia. Kuten pilakuvissa usein, myös näissä Kalle Erkkilän sarjakuvissa käytetään tehokeinona liioittelua. En siis puutu itse kuviin, vaan niiden osana julkaistuihin laatikoihin. Niiden voi luulla tarjoavan asiallista tietoa aiheesta, jota on käsitelty kuvassa huumorin keinoin. Käyn esimerkinomaisesti läpi yhden faktalaatikon väitteet. Laatikko alkaa puhumalla nk. “ilmastotieteestä”. Kirjoittajan suhtautumista tieteeseen alleviivaa se, että lainausmerkit ja niin kutsuttu eivät kumpikaan yksin riittäneet. Tiede tuottaa usein

Vihreä blogi: Yliopistot: aika irtaantua fossiiliteollisuudesta

Stanfordin yliopisto ilmoitti viime viikolla, että sen liki 19 miljardin dollarin rahasto vetäytyy sijoituksista kivihiiliyrityksiin. Aiemmin sijoituksista suurimpiin fossiiliyrityksiin on Yhdysvalloissa irtaantunut joukko pienempiä yliopistoja, San Franciscon ja Seattlen kaupungit sekä mm. miljoonan jäsenen protestanttinen United Church of Christ. Norjassa liki 400 miljardin kruunun eläke- ja vakuutusrahasto Storebrand on puolestaan vetäytynyt ongelmallisimmista hiilisijoituksista. Suomessa vetäytymistä vaativa kansallinen kampanja on jo saanut lähtölaukauksensa Oulun yliopistossa. Divest-invest-liikkeessä ei ole kyse vain fossiiliteollisuudesta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit