Samaa mieltä ruotsista

Ruotsin kielen asema jakaa voimakkaasti mielipiteitä, kuten eduskunnan keskustelu ruotsin opetusta koskevasta kansalaisaloitteesta jälleen osoitti. Toivottavasti joistakin asioista voidaan kuitenkin olla laajasti samaa mieltä. Ensinnäkin oma äidinkieli – itselleni suomi, monille suomalaisille ruotsi – on monelle tärkeä osa minuutta. Siksi kielten asema Suomessa on monille tunteikas ja herkkä aihe. On kielten opetuksesta mitä mieltä tahansa, on tärkeä kunnioittaa toisia. Toiseksi nuoren on usein vaikea ennakoida, mitä kieliä saattaa tulevaisuudessa tarvita.

Miksi en asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

Olen ilmoittanut, että en asetu ehdolle enää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Moni on ollut yllättynyt ja moni kysellyt syitä. Yritän nyt perustella miksi. Päätös ei johdu siitä, että olisin kyllästynyt tai pettynyt työhön eduskunnassa. Tehtävä on etuoikeus, josta olen kiitollinen. Kansanedustajana olen päässyt tapaamaan mahtavia ihmisiä, vierailemaan kiehtovissa paikoissa ja tutustumaan tärkeisiin asioihin. Työ on avannut ovia, jotka muuten olisivat pysyneet visusti säpissä. Päätös ei johdu myöskään siitä, että en jaksaisi repivää

Faktat faktoina

Perussuomalaiset-lehti on julkaissut joukon Euroopan unionia arvostelevia sarjakuvia. Kuten pilakuvissa usein, myös näissä Kalle Erkkilän sarjakuvissa käytetään tehokeinona liioittelua. En siis puutu itse kuviin, vaan niiden osana julkaistuihin laatikoihin. Niiden voi luulla tarjoavan asiallista tietoa aiheesta, jota on käsitelty kuvassa huumorin keinoin. Käyn esimerkinomaisesti läpi yhden faktalaatikon väitteet. Laatikko alkaa puhumalla nk. “ilmastotieteestä”. Kirjoittajan suhtautumista tieteeseen alleviivaa se, että lainausmerkit ja niin kutsuttu eivät kumpikaan yksin riittäneet. Tiede tuottaa usein

Vihreä blogi: Yliopistot: aika irtaantua fossiiliteollisuudesta

Stanfordin yliopisto ilmoitti viime viikolla, että sen liki 19 miljardin dollarin rahasto vetäytyy sijoituksista kivihiiliyrityksiin. Aiemmin sijoituksista suurimpiin fossiiliyrityksiin on Yhdysvalloissa irtaantunut joukko pienempiä yliopistoja, San Franciscon ja Seattlen kaupungit sekä mm. miljoonan jäsenen protestanttinen United Church of Christ. Norjassa liki 400 miljardin kruunun eläke- ja vakuutusrahasto Storebrand on puolestaan vetäytynyt ongelmallisimmista hiilisijoituksista. Suomessa vetäytymistä vaativa kansallinen kampanja on jo saanut lähtölaukauksensa Oulun yliopistossa. Divest-invest-liikkeessä ei ole kyse vain fossiiliteollisuudesta

Märkivä tekijänoikeuskeskustelu

Eduskunnassa järjestettiin tänään avoin kuuleminen kansalaisaloitteesta tekijänoikeuslain uudistamiseksi. On hyvä, että kansalaisten aktiivisuuden myötä on tarjoutunut mahdollisuus käydä aiheesta asiallista keskustelua eduskunnassa. Aina keskustelu tekijänoikeuksista ei ole valitettavasti asiallista ollut. Osapuolet ovat poteroituneet pahemman kerran. Miksi juuri tekijänoikeuksista puhuttaessa on kaivauduttu niin syvälle juoksuhautoihin? Vähän aikaa sitten kävin avartavan keskustelun. Luovalla työllä elantonsa ansaitseva ystäväni arvosteli aloitetta. Hän vertasi kansalaisten ehdotusta siihen, että valtio sosialisoisi lainsäädännöllä ihmisten omaisuutta yleiseen käyttöön.

ilmasto.org: Miksi Euroopan pitää johtaa ilmastonsuojelussa

Kirjoitus julkaistu eurovaaliehdokkaiden ilmastokirjoitussarjassa. Eurovaalien alla moni poliitikko on vaatinut Euroopan päästötavoitteiden ehdoksi muiden maiden ilmastotoimia. Jos keskeiset kilpailijamaat eivät tee riittävästi, ei Euroopankaan heidän mielestä tarvitse vähentää päästöjä. Ilmastokriisin uhkaamaa ihmiskuntaa voi verrata vuotavaan veneeseen. Euroopan päästötavoitteiden arvostelijat ovat kuin ihmiset, jotka lopettavat itse äyskäröinnin, jos epäilevät muiden lappavan vettä pois veneestä liian hitaasti. Hedelmällisempää on miettiä, miten saadaan kaikki mukaan äyskäröimään. Olen osallistunut 14:ään YK:n ilmastokokoukseen Kioton kokouksesta

viite.fi: Ei kipuu, ei hyötyy?

Julkaistu Tieteen ja teknologian vihreiden blogissa. Maailman pelastaminen on mahdollista, mutta ei helppoa. Näin voisi kiteyttää kirjani Pieni maailmanpelastusopas sisällön. Joidenkin mielestä maailmaa ei kuitenkaan saa pelastaa liian helposti. Hyvä esimerkki on sähköautot. Bensan ja dieselin vaihtaminen sähköön tehostaa autojen energiankulutusta, vähentää melua ja leikkaa lähipäästöt käytännössä nollaan. Autokanta sähköistämällä voidaan aikanaan päästä käytännössä nollapäästöiseen autoiluun, kun sähkö tuotetaan päästöttömästi uusiutuvilla. Toinen esimerkki on keinoliha. Tutkijat ja yritykset kehittelevät kuumeisesti

Unohda presidentinvaalit

Moni jättää äänestämättä, koska vaaleilla ei kuulemma ole vaikutusta. Nykyään merkittävä osa ihmisistä äänestää kuitenkin juuri ja vain silloin, kun äänestämisen vaikutus maailman menoon on kaikkein pienin. Presidentinvaaleissa äänestysaktiivisuus nousi huimaan 73 prosenttiin. Kansalaiset siis riensivät sankoin joukoin valitsemaan edustajaa, jolla ei ole suoranaista valtaa juuri lainkaan. Sen sijaan viime eurovaaleissa uurnille vaivautui vain 40 prosenttia suomalaisista. Tämä siitä huolimatta, että Euroopan parlamentti tekee jatkuvasti ihmisten arkeen ja maailman tulevaisuuteen

Vihreä blogi: Ratkaisuja energiatodistusten pulmiin

Eduskunta keskustelee tänään kansalaisaloitteesta energiatodistuslain muuttamiseksi. Todistuksiin liittyy paljon perusteltuja huolia. Aloitteessa on kuitenkin kaksi pulmaa. Ensinnäkin se yrittää ratkaista ongelmia, joita ei ole. Toiseksi se ei ratkaise ongelmia, joita todistuksissa oikeasti on. Aloitteessa esitetään, että rakennusten energiatodistuksissa pitäisi ilmoittaa myös toteutunut energiankulutus. Kuitenkin jo voimassa olevassa laissa todetaan: ”toteutunut ostoenergiankulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla”. Energiatodistuksissa on ilmennyt myös todellisia ongelmia. Todistuksen laatiminen on joissakin tapauksissa raskasta ja

ranneliike.net: Uhkaako maahanmuutto ihmisoikeuksia?

Julkaistu ranneliike.net:ssä. Osa maahanmuuttokriittisistä poliitikoista näyttää hakeutuneen samaan rintamaan yhdenvertaisuuden puolustajien kanssa. He ovat kantaneet huolta siitä, voiko erityisesti muslimien maahanmuutto uhata seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia. Huoli vaikuttaa ymmärrettävältä. Monissa valtauskoltaan islamilaisissa maissa suhtautuminen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin on erittäin nuivaa. Kyselyjen mukaan egyptiläisistä 95 prosenttia, jordanialaisista 95 prosenttia ja indonesialaisista 93 prosenttia on sitä mieltä, että yhteiskunnan ei tule hyväksyä homoutta. Kaikki maat, joissa homoudesta voidaan rangaista kuolemantuomiolla, ovat muslimienemmistöisiä.

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit