Viikko 38 (15.-21.9.): Paljon puhetta rahasta

Viikon aluksi piipahdin syksyn ensimmäisessä Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan tapaamisessa. Loppupäivästä vietin neljä tuntia Kuopiossa – ja kahdeksan tuntia junassa matkalla sinne ja takaisin. Kuopiossa puhuin ensin Pohjois-Savon vihreille ehdokkaille paikallisesta ilmastopolitiikasta. Sitten kasvispastan mittaisen tauon jälkeen alustin vihreiden nuorten ja opiskelijoiden Punkkua ja politiikkaa -tilaisuudessa kahdesta vihreästä visiosta, perustulosta ja vähähiilisestä yhteiskunnasta. Junamatkoilla ehdin lukea, kirjoittaa, syödä, torkkua ja antaa puhelinhaastattelun ulkoministeriön Focus-lehteen. Kellon lähestyessä puoltayötä annoin itselleni luvan lukea

Viikko 37 (8.-14.9.): Viikkopäiväkirjan paluu

Kesän ja erityisesti alkusyksyn aikana sain vastata kymmeniä kertoja kysymykseen, milloin työt taas alkavat. Vedin syvään henkeä ja kerroin, milloin eduskunnan istuntokausi käynnistyy. Minulle ei kuitenkaan jäänyt kesästä erityisen lomaisaa vaikutelmaa. Istuntotauon aikana istuin neljässä ministerityöryhmän kokouksessa, budjettiriihessä ja 21 muussa kokouksessa. Puhuin kahdeksassa tilaisuudessa ja vedin puheenjohtajana kaksi seminaaria. Annoin myös 14 haastattelua ja kävin työmatkoilla Vaasassa, Oulussa, Pudasjärvellä, Frankfurtissa (Oder), Lappeenrannassa ja Ylöjärvellä. Julkaisin lisäksi toistakymmentä kirjoitusta ja

Viikko 25 (16.-22.6.): Hyvää kesää!

Kevään viimeinen eduskuntaviikko käynnistyi selontekotiimin palaverilla maanantaiaamusta. Istunnon jälkeen kävin työ- ja elinkeinoministeriössä tapaamassa Tarja Cronbergin kanssa Joensuun yliopiston metsäihmisiä. Heidän pääviestinsä oli, että puuvartisten kasvien energiakäytön tutkimukseen pitäisi satsata enemmän. Iltapäivällä puhuin ministeriöiden kansliapäälliköille tulevaisuusselonteon valmistelusta. Seminaarin jälkeen ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä piti vielä parituntisen palaverin. Päivän päätteeksi illastin Intian Suomen-lähettilään residenssissä varaulkoministerin seurueen kanssa. UM:n diplomaatti onnistui sanavalinnoillaan suututtamaan hieman flunssaisen ministerin perinpohjaisesti, ja tunnelma ruokapöydässä oli ajoittain

Viikko 24 (9.-15.6.): Onnea ja epäonnea perjantaina 13. päivä

Maanantain omistin tulevaisuusselonteolle. Aamulla puhuin valtioneuvoston linnassa toimittaja-aamiaisella valmistelun etenemisestä. Julkistimme tilaisuudessa kaksi selvityshenkilöä. Jaakko Kianderin tehtävä on tarkastella ilmastopolitiikan toteuttamista sosiaalisesti ja Raija Volkin puolestaan alueellisesti reilulla tavalla. Samalla julkistimme ensimmäisen selontekoa varten tilatusta kymmenestä selvityksestä. Suomen ympäristökeskuksen laatima raportti tarkastelee ilmastopolitiikan valtavirtaistamista ja vahvistamista. Tiedotteen selvityksestä voi lukea täältä. Aamiaisen jälkeen palaveerasimme toisesta selvityksestä. Gaia Consultingilta tilattu raportti tehokkaasta ilmastopolitiikasta julkistetaan syyskuussa. Kokouksen jälkeen lounastin selontekotiimin kanssa. Loppuiltapäivä

Viikko 23 (2.-8.6.): Labyrintti nimeltä Charles de Gaulle

Maanantaina pakkasin ja reissasin Helsinkiin. Ilmatieteen laitoksella alustin työtoverini Pirkon kanssa tulevaisuusselonteosta valtioneuvoston ennakointiverkostolle. Aiheesta kehkeytyi kiinnostava keskustelu. Ehdin käväistä työhuoneen kautta ennen lähtöä kentälle. Kiitos elektronisen kirjautumisen, check-in kesti noin kaksi minuuttia. Niinpä minulle jäi ruhtinaallisesti aikaa syödä salaatti ja lukea New Scientistia. Matkalla törmäsin vanhaan koulukaveriin, joka oli lähdössä perheineen Lofooteille. Lennolla Pariisiin kirjoitin, kuuntelin Manic Street Preachersia ja luin Pekka Seppäsen kolumnikokoelmaa. Seppänen on yksi Suomen taitavimmista

Viikko 22 (26.5.-1.6.): Onko sähköautojen aika alkamassa?

Maanantaina kävin alustamassa Virroilla ilmastotilaisuudessa. Samalla sain taas tuta joukkoliikenteen alennustilan reuna-alueilla. Tampereelta Virroille pääsin vielä bussilla parissa tunnissa. Paluuyhteyttä ei sitten järjestynytkään, vaikka kokeilimme aika villejäkin reittejä ja kombinaatioita. En mielelläni puhu tilaisuuksissa, jotka edellyttävät autokyytiä. Toisaalta ei ole tilaisuuden järjestäjien vika, että joukkoliikennettä on ajettu alas. Siksi suostuin Virroille. Ja hyvä, että suostuin; tilaisuus oli onnistunut ja järjestäjät kestitsivät perusteellisesti. Viemisiksi sain vielä valikoiman paikallisia marjahilloja ja näyttävän

Viikko 21 (19.-25.5.): Maailma kylässä, ystävät kaupungissa

Maanantaina istuin kuntatalolla yhdessä tulevaisuusselonteon 13 sidosryhmäpaneelista. Tällä kertaa kuntien edustajat pohtivat sitä, miten vähähiiliseen Suomeen voitaisiin päästä ja mitä se merkitsisi kunnille. Illalla kävin gradupiirin viimeisessä tapaamisessa. Minun on tarkoitus keskittyä gradun kirjoittamiseen juhannuksen jälkeen, kun eduskunta jää kesäistuntotauolle. Jäin yöksi Helsinkiin, sillä seuraavana päivänä piti olla varhain Vihreiden viestintätiimin palaverissa. Pohdimme ilmasto- ja energia-asioiden viestintää. Ympäristövaliokunnan kokouksen jälkeen ajelin ratikalla tulevaisuusselonteon asiantuntijaryhmän kokoukseen ulkoministeriön hulppeisiin tiloihin. Istunnossa väännettiin

Viikko 20 (12.-18.5.): Ministeriviikko

Maanantaina Tampereen kaupunki oli kutsunut pirkanmaalaiset kansanedustajat kylään. Juttelimme mm. liikennehankkeista ja pormestarin kansanvaaliin tähtäävästä esityksestä. Jätin itse kansanvaalista aikoinaan sekä lakialoitteen että valtuustoaloitteen. On hienoa, että kaupunki tekee nyt samansuuntaisen esityksen valtiolle. Iltapäivällä tapahtui jotain poikkeuksellista: päästin toimittajan ja kuvaajan tekemään juttua kotiini. Helsingin Sanomien asuntosivujen jutussa kerron tavoistani säästää energiaa. Sähkön säästämiseksi olen jo tehnyt paljon, mutta lämmön kulutus on ongelma. Yli sata vuotta vanha talo vuotaa lämpöä

Viikko 19 (5.-11.5.): Reilu Tampere

Maanantaina kahvittelin Juupajoen kunnanjohtajan kanssa lähijunista. Tampere-Haapamäki-välin kolme vuoroa suuntaansa päivässä ei vielä mahdollista normaalia työmatkaliikennettä. Kansantalouden kannalta on mielipuolista rakentaa kallis rata, hankkia kalliit kiskobussit ja sitten jättää ne käyttämättä. VR Oy:n käänteisloogisessa maailmassa junavuorojen kustannuksiin lasketaan kuitenkin pääasiassa aivan muita kuluja kuin normaalit käyttökustannukset. Näin vuorot saadaan näyttämään raskaasti kannattamattomilta ja radat jäävät tyhjilleen. Ajattelu on vähän sama kuin jos ostaisi tyyriin asunnon, jyvittäisi ostohinnan joka päivälle –

Viikko 18 (28.4.-4.5.): Serenadi Otaniemen nurmikolla

Vappuviikko kesti eduskunnassa päivän, joten aikaa jäi muulle. Maanantaista istuin leijonanosan kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaarissa. Siellä käytiin läpi talouden näkymiä, toimialojen tarpeita ja kuntalaisten toiveita. Keskustelussa nostin esiin, että työntekijöiden houkutteleminen kuntiin on tulevaisuudessa yhä haastavampaa. Yksi valtti voisivat olla työpaikat, joissa mm. eri ikäiset ja eri kulttuureista peräisin olevat työntekijät tuntisivat olonsa kotoisaksi. Tähän tarvitaan moninaisuuden johtamistaitoja. Tiistaina ympäristövaliokunta käsitteli valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Kuultavana oli ministeri Vapaavuori, joka loppuviikosta ilahdutti

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit