Ke 29.4.: Worldwide Implementation Now (WIN)

Aamun sessiossa pohdittiin hiilineutraaleja rakennuksia. Tarvittava teknologia on jo olemassa eivätkä kustannukset fiksusti suunniteltuna ole kohtuuttomia.

Uudisrakentamisen energiatehokkuuden parantamiseen tarvitaan normeja. Esimerkiksi texasilainen Austin vaatii kaikkien uusien talojen olevan nollaenergiatasoa vuodesta 2016 eteenpäin. Tarvitaan myös suunnittelijoiden ja rakentajien koulutusta.

Yksi haaste on nykyisen rakennuskannan valtavuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa elvytyspaketti tukee hienosti kahden miljoonan kodin energiaremonttia. Remontti tarvittaisiin kuitenkin ehkä 80–100 miljoonaan kotiin.

Yksin Yhdysvaltain rakennukset hukkaavat 3,5 prosenttia koko maailman energiankulutuksesta. Toisaalta mahdollisuudet ovat mahtavia: Frankfurtissa vanhassa asuinkerrostalossa lämmitysenergian tarve saatiin putoamaan lähes kymmenesosaan.

Villeimmän vision esitti arkkitehti David Fisher. Hänen suunnittelemansa pilvenpiirtäjän pitäisi tuottaa kaikki tarvitsemansa energia itse tuulivoimalla ja aurinkoenergialla. Samalla rakennuksen jokainen kerros pyörisi akselinsa ympäri. Näin syntyisi palkittu “dynaaminen rakennus“.

Aamun toisessa sessiossa Philipsin Kaj den Daas esitti arvion, jonka mukaan lähes viidennes maailman sähköstä menee valaistukseen. Vain prosentissa valoista on älykästä ohjausta kuten liiketunnistimia tai säätöjä ympäristön valoisuuden mukaan.

Mahdollisuuksia siis on paljon. Tehokkaammalla valaistuksella voitaisiin leikata päästöjä maailmanlaajuisesti 330 miljoonaa tonnia ja energialaskuja 62 miljardia euroa vuodessa. Kohteesta toiseen on voitu saavuttaa jopa 60–85 prosentin vähennyksiä kulutuksessa.

Pariisissa Philips oli toteuttanut kokonaisen toimistotalon pelkästään ledivalaistuksella, ja katuvaloissa voisi ledeillä kuulemma puolittaa kulutuksen. Osa suomalaisista valaistusasiantuntijoista taas väittää, ettei ledeistä ole vielä mihinkään. No, pääsen testaamaan pian, sillä den Daas jakoi osallistujille ledilamput.

Intelin Stephen Harperin mukaan IT-ala toisaalta tuottaa jo noin kaksi prosenttia päästöistä, toisaalta auttaa vähentämään päästöjä lopussa 98 prosentissa. Yhden selvityksen mukaan kilowattitunti sähköä IT-alalla vähentää 10 kWh muualla. Toisen mukaan IT voisi leikata maailman päästöjä peräti 15 prosenttia antaa mennä -kehitykseen verrattuna vuoteen 2020 mennessä.

Lounaalla muistin taas, miksi kasvissyöjän ei kannata tulla Ranskaan. Kerroin heti alkuun tarjoilijalle ruokavammastani, ja hän pisti istumapaikkani mieleen.

Kun tunti lounaan alkamisen jälkeen muut aloittelivat jo jälkiruokaa enkä itse ollut saanut edes alkuruokaa, rohkenin kysellä sapuskan perään. Pienen odottelun jälkeen sain saman ruoan kuin lihansyöjät – mutta ilman lihaa. Siis perunoita ja keitettyä vihanneksia. Ei vastaa käsitystäni ravitsemuksellisesti täysipainoisesta kasvisateriasta.

Lounaalla Financial Timesin energia- ja ympäristötoimittaja Fiona Harvey puhui siitä, kuinka lama on tehnyt säästäväisyydestä taas muotia. Aika monetaristista talouspolitiikkaa tukevan lehden toimittaja muistutti myös, ettei valtioiden pitäisi pelätä sääntelyä energiatehokkuuden edistämisessä.

Lounaalla jaettiin palkinnot energiatehokkuuden edistäjille. Palkinnon saivat Kiinan kansallinen suunnittelukomissio, EU:n energiakomissaari Andris Piebalgs ja aiemmin konferenssissa puhunut Kalifornian tehokkuusohjelmien puuhanainen Dian Grueneich.

Lounaan päälle kävin kuuntelemassa melko yhdentekevän yhteenvedon liikenneaiheisista työpajoista. Koko konferenssin kiinnostavimmaksi osioksi osoittautui päätösistunto.

Istunnon vetänyt Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n johtaja Nobuo Tanaka korosti, että energiatehokkuus on tärkein “energianlähde”. Hän peräänkuulutti WIN-strategiaa: Worldwide Implementation Now. Energiatehokkuuden avain on toteutuksessa, toteutuksessa ja toteutuksessa.

IEA:n Nobuo Tanaka
IEA:n Nobuo Tanaka

McKinseyn Jaana Remes perusteli energiatehokkuuden parantamisen tärkeyttä ja toimien kiireellisyyttä. McKinseyn analyysin mukaan öljymarkkinat saattavat palata jo muutaman vuoden kuluttua kireään tilanteeseen, jossa kysynnän ja tarjonnan epäsuhta nostaa hinnan kattoon.

Douglas Howe kertoi Cambridge Energy Research Associatesin selvityksestä, jonka mukaan 20 prosentin tehokkuustavoite olisi EU:lle käytännössä mahdoton saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Toisaalta vuoteen 2030 mennessä olisi mahdollista päästä vieläkin suurempaan tehostamiseen. Vajaat puolet tehokkuustoimista saataisiin laitteiden valmiustiloista ja valaistuksesta.

Kimaran päätti pian Suomeen vierailulle tuleva Björn Stigson. Hän kertoi World Business Council for Sustainable Developmentin tuoreesta raportista, jonka mukaan rakennusten energiantarve voidaan puolittaa vuoteen 2050 mennessä. Takaisinmaksuaika olisi 5–10 vuotta.

Yritysjohtajien kanssa työskentelevä Stigson myös muistutti osuvasti, että yritykset eivät voi kukoistaa yhteiskunnassa, joka ei pärjää. Siksi on yritystenkin etu saada ilmastokriisi kuriin.

Seuraava: To 30.4.: Kioton pöytäkirja tarvitsee jatkoa
Edellinen: Ti 28.4.: energiatehokkuuden kolme C:tä
Takaisin alkuun

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply