Vaalianalyysi osa II: Vihreät eri vaalipiireissä

Ennen kuin riennän arvioimaan Vihreiden tappion syitä, lienee hyvä pysähtyä perkaamaan puolueen vaalitulosta alueittain. Suosittelen tulosten punnitsemista ja vertailua muillekin ennen johtopäätöksiin säntäämistä.

Vaalipiiri Äänimäärän muutos Äänimäärän muutos, prosenttia Ääniosuuden muutos, prosenttiyksikköä Ääniosuuden muutos, prosenttia
Etelä-Savo +206 +3,6 % +0,2 %-yks. +2,9 %
Helsinki -5408 -8,5 % -3,4 %-yks. -16,9 %
Häme -2463 -21,2 % -1,6 %-yks. -26,2 %
Keski-Suomi -258 -2,6 % -0,5 %-yks. -7,1 %
Kymi -988 -12,2 % -0,7 %-yks. -14,3 %
Lappi +304 +9,8 % +0,2 %-yks. +6,2 %
Oulu -2142 -15,2 % -1,3 %-yks. -21,0 %
Pirkanmaa +616 +2,8 % -0,4 %-yks. -4,6 %
Pohjois-Karjala -5234 -52,6 % -6,3 %-yks. -53,8 %
Pohjois-Savo +2133 +42,0 % +1,5 %-yks. +37,5 %
Satakunta +543 +12,7 % 0,3 %-yks. +8,6 %
Uusimaa -4727 -9,3 % -1,8 %-yks. -16,5 %
Vaasa +3 +0,1 % -0,1 %-yks. -6,7 %
Varsinais-Suomi -3842 -16,8 % -2,1 %-yks. -22,3 %

Heikki Sairasen kuvaajat samoista tiedoista.

Vihreiden kannatus ja sen muutos vaalipiireittäin on esitetty yllä olevassa taulukossa. Siitä näkee nopeasti joitakin asioita.

Ensinnäkin vaalit eivät suinkaan menneet Vihreillä huonosti kaikkialla. Äänimäärä itse asiassa kasvoi kuudessa vaalipiirissä: Lapissa, Vaasassa, Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa, Pirkanmaalla ja Satakunnassa.

Neljässä vaalipiirissä kannatus nousi niin paljon, että se riitti nostamaan myös kannatusprosenttia samalla, kun äänestysprosentti yleensä kasvoi. Erityisen huima suosion kasvu oli Pohjois-Savossa (+1,5 %-yksikköä).

Menestyksen näissä vaalipiireissä kuitenkin enemmän kuin mitätöi heikko suoritus muutamassa isossa vaalipiirissä. Koko maassa Vihreät menetti nettona vajaat 22 000 ääntä neljän vuoden takaiseen verrattuna.

Helsingissä ja Uudellamaalla kannatus tippui yhteensä noin 10 000 ääntä. Varsinais-Suomessa takkiin tuli vajaat 4 000, Hämeessä 2 500 ja Oulussa runsaat 2 000 ääntä. Suhteessa suurin romahdus oli Pohjois-Karjalassa, yli 5 000 ääntä.

Joissakin puheenvuoroissa on väitetty, että Vihreiden vaalitappion taustalla olisi ”maakuntien” unohtaminen. Tulokset eivät näytä oikein tukevan tätä väitettä.

Kannatus nousi monissa perinteisesti Vihreille haastavissa vaalipiireissä. Toisaalta kannatus laski puolueen rintamailla, suurissa yliopistokaupungeissa.

Etelän kolmessa suuressa yliopistokaupungissa – Helsingissä, Espoossa ja Turussa – kannatus tipahti yhteensä liki 9 000 äänellä. Suosion lasku pääkaupunkiseudulla, Turussa, Oulussa ja Joensuussa selittää yli 2/3 koko maassa hävityistä äänistä viime vaaleihin verrattuna.

Työtä sen eteen, että Vihreät olisi aidosti koko Suomen puolue, on jatkettava ja entisestään vahvistettava. Puolueen tappio ei kuitenkaan näytä ensisijaisesti olleen maakuntien tappio.

Ikävästi kannatuksen lasku kavensi silti eduskuntaryhmän alueellista edustusta viemällä paikkoja Hämeestä ja Varsinais-Suomesta. Etelä-Savossa kannatus nousi hienosti, mutta nykyisen vaalijärjestelmän korkea äänikynnys ja vaaliliiton puuttuminen veivät paikan.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

6 Responses

  1. Hyvä nähdä kokonaistilanne taulukosta. Itse olen tainnut tuota maakuntien unohtamista tuoda esille. Ehkä se ei kokonaisuuden kannalta näin ole, mutta ainakin Kymessä on varmasti osittain kärsitty harkitsemattomista maakuntaa koskevista lausunnoista. Me paikalliset Vihreät tiedämme sen kyllä ihan siitä mitä meille asiasta puhutaan.
    Koko Suomen puolueeksi, niin kaupunkien kuin maaseudun asukkaille varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on matkaa, mutta se on hyvä tavoite ja siihen panostetaan. Eduskuntaryhmän yhteydet maakuntiin ja piirehin täytyy saada toimimaan siten, että maakuntia koskevissa asioissa konsultoidaan niitä, jotka ovat asiantuntijoita omalla alueellaan ja alallaan.
    Eteenpäin elävän mieli :)
    E-LK

  2. Jos kuitenkin hieman laajennetaan: Turussa myös isot naapurikaupungit menettivät ääniä. He kokevat olevansa jo sitä maakuntaa. Naapureista on ennen tullut tärkeä lisä.

  3. Alueista todellisia voittoja tuli Lapissa, Pohjois-Savossa ja Satakunnassa. Vahva näkyvyys ennen vaaleja ja hyvät kampanjat ovat yksi selittäjä, lähtötaso toinen.

    Cronbergin – hänhän se oli, joka maakuntien unohtamisesta puhui – väite maakuntien unohtamisesta ei saa tukea siitä, että äänet ja paikat katosivat nimenomaan pääkaupunkiseudulta. Itse ymmärrän Cronbergin väitteen laajemmin: viestimme Uudesta Suomesta oli tärkeä pienehkölle joukolle kaupunkilaisliberaaleja, mutta ei kosketa isoa joukkoa äänestäjiämme. Uusi Suomi oli Eurooppa- ja suvaitsevuuskeskeinen kampanja, jossa teemoja oli ehkä liikaakin (vrt. 12 kampanjajulistetta).

  4. Taulukosta erottuu hyvin se, että Varsinais-Suomessa kärsittiin suuri tappio, -3842 ääntä. Kertokaapa sille muita syitä kuin Janina Anderssonin poisjäänti.

  5. Erinomaista katsoa alueellisia tuloksia. Yleisemmän valtakunnallisen trendin, vihreiden vaikeaselkoisuuden ja hallitusapupuolueena toimimisen, lisäksi alueelliset seikat ovat merkittäviä. Keski-Suomessa vihreiden äänimäärä on jatkuvasti hieman noussut viime vaaliessa. Nyt kasvu pysähtyi ja hävittiin reilu 200 ääntä (plus äänestysprosentti nousi, 6500 äänestäjää nyt enemmän).

    Uskon, että suuri merkitys paikallisesti oli vasemmistoliiton kärkiehdokkaan uusiutumisella. “Vanhan liiton” kansanedustaja Matti Kangas jäi pois ja tilalle nousi vuosikymmeniä Keski-Suomessa toimittajana ja kulttuurivaikuttajana toiminut, pidetty Eila Tiainen. Vasurit nostivat äänimääräänsä paikallisesti 2800 ääntä! Luulen, että he veivät perinteisiä vihreiden äänestäjiä paljon enemmän kuin tuo parisataa, mutta vihreiden nuoret ehdokkaat vetivät mukaansa paljon uusia nuoria äänestäjiä.

  6. Vaalipiirien sisälläkin eroja, jotka kannattaa huomioida. Esim. Raaseporissa (Uusimaa) kannatus laski “vain” 0.4 %. Tulee tietenkin mieleen Hesarin pilapiirros, vähiten häviävätkin tuntevat näissä vaaleissa olevansa voittajia. Joka tapauksessa tämäkään tulos ei tue käsitystä maakuntien unohtamisesta. Raaseporin kohdalla kannattaa erityisesti huomioida RKP:n äänten kotiuttaminen persujen uhan alla. Näissä oloissa olen kaikesta huolimatta erittäin tyytyväinen 824 ääneeni (joista tosin suurin osa muualta Uudeltamaalta). T Marko

Leave a Reply