Hitsaaja Ähtäristä ja muita vihreitä ehdokkaita

Tapaan Henna Potinkaran Tuurin kyläkaupassa. Poseeraamme Vesa Keskisen pahvikuvan vieressä. Ostan pussillisen lakritsitoffeepaloja. Henna on vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän on nuori nainen, joka puhuu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta. Hän on myös hitsaaja Ähtäristä. Ihmisillä on paljon ennakkoluuloja vihreistä. Se ei ole yllättävää. Kaikilla meistä on ennakkoluuloja. Vihreiden ohella osansa ennakkoluuloista saavat kaikki muut puolueet. Mieti vaikka, millaisia mielikuvia Päivi Räsäsen kristillisdemokraatit monissa herättää. Paras lääke ennakkoluuloihin on kohtaaminen. Kun kaksi

Mitä seuraavaksi?

Ilmoitin 20.5.2014, että en asetu enää ehdolle eduskuntavaaleissa. Sen jälkeen on kyselty taajaan, mitä aion tehdä seuraavaksi. Koska aihe tuntuu kiinnostavan, koetan vastata. Syksystä alkaen olen työskennellyt Sitran vanhempana neuvonantajana resurssiviisas ja hiilineutraali yhteiskunta -teema-alueella. Pesti on ollut kansanedustajan hommien takia tukevasti osa-aikainen, mutta pian aikaa on selvästi enemmän käytettävissä. Viime vuonna olin myös mukana perustamassa ilmasto- ja ympäristöalan asiantuntijapalveluita tarjoavaa yritystä Tyrskyä. Haemme asiakkaiden tukena kestäviä ratkaisuja aikamme polttaviin

Samaa mieltä ruotsista

Ruotsin kielen asema jakaa voimakkaasti mielipiteitä, kuten eduskunnan keskustelu ruotsin opetusta koskevasta kansalaisaloitteesta jälleen osoitti. Toivottavasti joistakin asioista voidaan kuitenkin olla laajasti samaa mieltä. Ensinnäkin oma äidinkieli – itselleni suomi, monille suomalaisille ruotsi – on monelle tärkeä osa minuutta. Siksi kielten asema Suomessa on monille tunteikas ja herkkä aihe. On kielten opetuksesta mitä mieltä tahansa, on tärkeä kunnioittaa toisia. Toiseksi nuoren on usein vaikea ennakoida, mitä kieliä saattaa tulevaisuudessa tarvita.

Miksi en asetu ehdolle eduskuntavaaleissa

Olen ilmoittanut, että en asetu ehdolle enää seuraavissa eduskuntavaaleissa. Moni on ollut yllättynyt ja moni kysellyt syitä. Yritän nyt perustella miksi. Päätös ei johdu siitä, että olisin kyllästynyt tai pettynyt työhön eduskunnassa. Tehtävä on etuoikeus, josta olen kiitollinen. Kansanedustajana olen päässyt tapaamaan mahtavia ihmisiä, vierailemaan kiehtovissa paikoissa ja tutustumaan tärkeisiin asioihin. Työ on avannut ovia, jotka muuten olisivat pysyneet visusti säpissä. Päätös ei johdu myöskään siitä, että en jaksaisi repivää

Faktat faktoina

Perussuomalaiset-lehti on julkaissut joukon Euroopan unionia arvostelevia sarjakuvia. Kuten pilakuvissa usein, myös näissä Kalle Erkkilän sarjakuvissa käytetään tehokeinona liioittelua. En siis puutu itse kuviin, vaan niiden osana julkaistuihin laatikoihin. Niiden voi luulla tarjoavan asiallista tietoa aiheesta, jota on käsitelty kuvassa huumorin keinoin. Käyn esimerkinomaisesti läpi yhden faktalaatikon väitteet. Laatikko alkaa puhumalla nk. “ilmastotieteestä”. Kirjoittajan suhtautumista tieteeseen alleviivaa se, että lainausmerkit ja niin kutsuttu eivät kumpikaan yksin riittäneet. Tiede tuottaa usein

Islannin pankkikriisi: väärin olikin oikein

Islanti ajautui vuonna 2008 yhteen maailmanhistorian rajuimmista pankkikriiseistä. Tunnelman tiivistivät parhaiten mielenosoittajat Reykjavikin kaduilla: helvitis fokking fokk. Mutta miten on maa toipunut kriisistä? Ja ennen kaikkea: mitä voimme ottaa islantilaisilta opiksi? Islannin talous ei suinkaan ole vielä kuivilla. Valtionvelka on yhä lähes 80 prosentissa bruttokansantuotteesta, kun kriisiä ennen se pyöri vaivaisessa 20 prosentissa. Rajoituksia pääomien liikkeille ei ole pystytty poistamaan – eikä luultavasti pystytäkään vielä vuosiin. Inflaatio on verraten korkea,

Mitä kaipasin sairasvuoteella

Minua pyydettiin kirjoittamaan ehdokkuudestani jotain kevyttä, ehkä vähän henkilökohtaista. Sitten sairastuin. Perjantaiaamuna olin väsyneempi kuin koskaan aiemmin. Sängystä nouseminen vaati viimeiset voimien rippeet. Kuume käväisi 40 asteessa. Puolentoista vuorokauden aikana nukuin yli vuorokauden verran. Kun ei jaksanut tehdä mitään, valveilla ollessa jäi aikaa miettiä. Mietin sitä, miten arvokkaita ovat hassun arkiset asiat, kuten ruokahalu ja se, että jaksaa istua tuolilla. Ne eivät ole valitettavasti itsestäänselvyyksiä kaikille, kuten vakavasti masentuneille tai

Vinkkejä laiskalle maailmanpelastajalle

Kirjassa Pieni maailmanpelastusopas kuvaan maailman ongelmia ja luettelen vinkkejä tavoista, joilla me kaikki voimme osallistua niiden ratkaisemiseen. Helpoimmillaan voi kortensa kantaa kekoon vain muutamalla klikkauksella. Kansalaisaloitteilla ihmiset voivat nostaa tärkeäksi katsomansa esityksen eduskunnan käsiteltäväksi. Historian ensimmäinen aloite esitti turkistarhauksen kieltämistä. Kansanedustajien enemmistö ei vielä tälle kannalle kallistunut, mutta aloite loi tahtoa yli puoluerajojen parantaa turkiseläinten oloja. Usein aloitteiden takana ei ole isoa kampanjakoneistoa ja rahakasta budjettia. Siksi ei ole ihan

Miesten puolue?

Viikon sisään Vihreiden puheenjohtajaksi valittiin Ville Niinistö, puoluesihteeriksi Lasse Miettinen ja eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi allekirjoittanut. Tämä on saanut jotkut kysymään, onko puolue nyt miesten vallassa. Katsotaanpas. Puolueen kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi on naisia. Ministereistä toinen on mies, toinen nainen. Molemmat europarlamentaarikot ovat naisia. Eduskuntaryhmän varapuheenjohtajista toinen on mies, toinen nainen. Kymmenen kansanedustajaa jakautuu puoliksi naisten ja miesten kesken. Puoluevaltuuskuntaa johtaa nainen. Valtuuskunnan kahdesta varapuheenjohtajasta toinen on mies, toinen nainen. Puoluesihteeri on mies,

Islannin pankkikriisi: vähän uutta, vähän vanhaa

Islannin talous romahti pankkikriisin myötä. Vain joitakin vuosia myöhemmin talous kasvaa parin prosentin vuotuista tahtia. Valuuttakurssi on vakaa, työttömyys laskenut ja inflaatio kohtuullistunut. Valtio on maksanut lainojaan etuajassa ja palannut avoimille markkinoille. Kuinka Islanti teki sen? Miten maan talous toipui nopeammin ja paremmin kuin muissa Euroopan kriisimaissa? Pelastuspakissa oli monia tuttuja työkaluja. Hallitus tasapainotti valtiontaloutta 2–3 prosenttia vuodessa leikkaamalla menoja ja korottamalla veroja. Islanti lainasi Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja kaverimailta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit