Viikko 42 (13.-19.10.): Haluaisitko kolme vapaapäivää lisää vuodessa?

Moni viikko ei ala näin: seison aamuruuhkaisella Bulevardilla megafoni kourassa. Syy poikkeukselliseen tilanteeseen oli vihreän ajatushautomon ruuhkamaksumallin julkistaminen.

Vihreiden liikennepoliittisen työryhmän puheenjohtajana sain esitellä mallin pääpiirteet. Sinnemäen Anni jatkoi pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Esitys toimii toivottavasti keskustelunavauksena muiden puolueiden suuntaan.

Jos olisi olemassa keino, jolla voisi samalla kertaa vähentää ruuhkia ja sujuvoittaa liikennettä, leikata ilmastopäästöjä, melua ja paikallisia ilmansaasteita sekä kehittää joukkoliikennettä, se varmasti otettaisiin pikimmiten käyttöön. Näin on tehtykin – muualla kuin Suomessa.

Erilaisia tienkäyttö- tai ruuhkamaksuja on käytössä kaikissa Manner-Euroopan maissa Suomea ja Baltian maita lukuun ottamatta. Nyt on tullut aika Suomen liittyä eurooppalaiseen joukkoon.

Vihreän ajatushautomon mallissa henkilöautoilta perittäisiin pääkaupunkiseudulla ruuhkamaksua arkisin klo 7-18. Hahmotelmassa maksu koskisi vain seudullisia eli kuntarajat ylittäviä matkoja, mutta maksu olisi luonteva laajentaa pian myös kuntien sisäiseen autoiluun. Maksusta olisivat vapautettuja taksit, vammaisautoilijat ja tavaraliikenne.

Maksun voisi maksaa kahdella eri tavalla: aika- tai matkapohjaisena. Aikapohjaisessa vaihtoehdossa päivän ruuhkamaksu olisi 5 e, kuukauden 80 e ja vuoden 850 e. Matkapohjainen maksu taas olisi 13 s/km.

Toisin kuin välillä pelotellaan, paikannukseen perustuvat ruuhkamaksut on mahdollista toteuttaa yksityisyydensuojaa vaarantamatta. Yksinkertaisimmillaan tämä tapahtuisi niin, että paikannin keräisi tietoja vain maksuvyöhykkeellä ajetun matkan pituudesta eikä reitti- tai sijaintitietoja tallennettaisi mihinkään.

Ruuhkamaksut tuottaisivat arviolta 60-80 miljoonaa euroa vuodessa. Tuotto käytettäisiin joukkoliikenneyhteyksien parantamiseen ja liityntäpysäköinnin lisäämiseen.

Ajatushautomon mallissa autoilijat eivät vain joutuisi maksajiksi, vaan he myös saisivat rahoilleen vastinetta. Ruuhkamaksu toimisi samalla joukkoliikennelippuna.

Suurin hyöty olisi kuitenkin aikasäästö. Jos autoilu vähenisi viidenneksen verran, lyhenisivät matka-ajat viidenneksen tai kuudenneksen. Puolen tunnin päivittäisen työmatkan tekevä voisi saada ruuhkien vähenemisen ansiosta yli kolmen työpäivän verran lisää vapaa-aikaa – siis kolme vapaapäivää lisää vuodessa.

Mallin julkistamisen jälkeen tein hommia eduskunnan työhuoneessa. Iltapäivällä palaveerasin ministeri Lehtomäen kanssa tulevaisuusselonteosta.

Illalla palasin Tampereelle. Äiti tuli yöksi kylään.

Tiistaiaamun istuin ympäristövaliokunnan budjettikeskustelun jälkeen ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriryhmän viimeisessä varsinaisessa kokouksessa ilmasto- ja energiastrategiasta. Ennen istuntoa pohdiskelimme myös pienellä porukalla tulevaisuusselonteon skenaarioiden laskentaa.

Tulevaisuusselonteon ministerityöryhmän jälkeen hyppäsin junaan Myyrmäelle. Länsi-Vantaan vihreiden vaalitilaisuudessa puhuin lyhyesti kuntien ja kuntalaisten mahdollisuuksista torjua ilmastonmuutosta.

Keskiviikkoaamuna kävin hallitusryhmän ja tulevaisuusselonteon tiimin kokouksissa. Istunnosta jatkoin suoraan Pasilaan, jossa nauhoitettiin nuorten Kuntavaalit K-18 -paneeli.

Osallistujat oli valittu Irc-gallerian äänestyksen perusteella. Siksi tällainen 31-vuotias kansanedustaja ja kolmannen kauden kaupunginvaltuutettu päätyi samaan paneeliin 18-vuotiaan kunnallisvaalien ensikertalaisen kanssa. Yritin olla vaikuttamatta puolikuolleen vanhalta.

Paneelissa puhuimme mm. kouluruuasta, joukkoliikenteestä ja nuorten tukemisesta. Samana päivänä alkoi kunnallisvaalien ennakkoäänestys.

Torstaina alustin Tampereella maakuntakaavoituspäivillä ilmastonsuojelun ja maankäytön kytköksistä. Perusviesti oli yksinkertainen: nykyinen alue- ja yhdyskuntarakenteen hajautuminen on kestämätöntä, ja kehityksen kääntämiseksi tarvitaan uusia keinoja.

Helsinkiin palattuani palaveerasimme työ- ja elinkeinoministeriön strategiaihmisten kanssa. Eduskuntaryhmän kokouksessa minut valittiin esittämään ryhmän kysymys nuorten osallistumisesta. Suullinen kyselytunti kului kuitenkin talouskriisin parissa, joten en saanut puheenvuoroa.

Perjantaina jatkoin ympäristövaliokunnan kokouksesta Ulkopoliittiseen instituuttiin keskustelemaan kiinalaisten kanssa. Alustin Nordic-Sino roundtable-tapaamisessa tulevaisuuden ilmastopolitiikasta ja EU:n roolista.

Hallitus sai istunnon äänestyksessä eduskunnan luottamuksen. Sen jälkeen pieni porukka kokoontui pohtimaan vihreitä vastauksia uhkaavaan talouskriisiin.

Viikonloppuna kävin mummolassa. Junamatkoilla ehdin taas kirjoittaa ja lukea pitkät pätkät.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

One Response

  1. Hei!

    Ohessa linkki tutkimukseen, joka yllätti ainakin minut. Jo otsikko “Raitiovaunun ylivertaisuus on kupla” kertoo mistä on kyse. Eli artikkelissa siis vertaillaan henkilöauton ja keskimääräisellä kuormalla kulkevien julkisten liikennevälineiden hiilidioksidipäästöjä matkustajaa kohden. Yritin löytää joidenkin asiantuntijoiden mielipiteitä artikkelista, mutta koska en löytänyt, päädyin nyt kysymään valtioneuvoston ilmastopoliittisen asiantuntijan mielipidettä. Omaan liikennekäyttäytymiseeni tämä ei vaikuta (eli en aio rynnätä ostamaan autoa), mutta julkaisusivustollaan artikkeli on herättänyt keskustelua.

    http://plaza.fi/moottori/ajankohtaista/raitiovaunun-ylivertaisuus-on-kupla

    Kiitos jos ehdit vastata!

Leave a Reply