Viikko 43: Eduskunnan keskustelussa tukea tulevaisuusselonteon tavoitteille

Viikko alkoi heti kahdeksalta aamulla YLEn studiolla. Ykkösaamun haastattelussa vastailin kysymyksiin tulevaisuusselonteosta ja ydinvoimasta.

Viikonloppuna kokoomuksen Jyrki Katainen oli intoutunut veistelemään, että vihreä politiikka uhkaa hyvinvointia. Todellisuudessa kestäviin energiaratkaisuihin satsaaminen luo tulevaisuuden hyvinvointia ja petaa suomalaisille yrityksille asemia ripeästi kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Studiolta jatkoin Pirkanmaan kansanedustajien palaveriin. Lounaalla juttelin tamperelaisen vihreän Anna-Kaisa Heinämäen ja perään kaakaon äärellä Aamulehden toimittajien kanssa.

Iltapäivällä seikkailin Myllypuron teollisuusalueella. iPhonen kartta opasti minut aluksi väärään paikkaan, mutta lopulta löysin perille Lassila & Tikanojan jätteenkäsittelylaitokselle.

Juttelin yrityksen edustajien kanssa pitkään jätehuollosta. Kuntien jätehuoltoyhtiöt kippaavat valtaosan jätteestä kaatopaikalle, tulevaisuudessa yhä enemmän massapolttolaitoksen kitaan. Suomi on jäänyt jätteiden kestävässä hyödyntämisessä jälkeen monista muista Länsi-Euroopan maista.

Tavoitteena tulee olla kehdosta kehtoon -järjestelmä, jossa yhden jäte on toisen raaka-aine. L&T kutsuu mallia osuvasti myös peilikuvateollisuudeksi.

Illalla kävin valtuustoryhmässä, jossa keskusteltiin kipakkaan sävyyn aloitteesta järjestää kansanäänestys Rantaväylän tunnelista. Asiasta voi lukea lisää Tampereen vihreiden blogista.

Tiistaina kuvailin Energiapäivillä tulevaisuusselonteon visioita (lähes) päästöttömästä energiataloudesta. Energiateollisuus ry:n Juha Naukkarinen tuki pitkälle selonteon tavoitteita ja kertoi alan omien skenaarioiden valmistelusta. Alustusten päätteeksi jatkoimme paneelissa.

Eduskunnassa osallistuin jäätelökipollisella Reilun kaupan maaotteluun. Suu makeana pestasin Heikki Korpelan maakunta-avustajani Olli-Poika Parviaisen seuraajaksi. Kiitos OP:lle yhteisistä vuosista ja onnea uuteen työhön!

Istunnosta jatkoin eduskunnan väestö- ja kehitysryhmän kokoukseen. Sitten kävin ilahduttamassa Fennovoimaa yhdessä monista kansanedustajille järjestetyistä lobbaustilaisuuksista.

Kyselin toimitusjohtaja Tapio Saarenpäältä mm. sitä, mihin yhtiö aikoo jemmata ydinjätteensä, koska Posiva on kieltäytynyt ottamasta niitä loppusijoituslaitokseensa. Tiedustelin myös, kuinka paljon yhtiö arvioi ydinvoimalansa leikkaavan päästöjä. Vastaus: ei tietoa.

Illan päätteeksi puhuin Vihreän Sivistys- ja Opintokeskuksen ViSiOn ilmastokoulussa. Perehtyneet kuulijat esittivät tiukkoja kysymyksiä albedon muuttamisesta poliittisen tahdon aitouteen.

Keskiviikon ohjelma oli yksinkertainen: aamulla Huomenta Suomessa, ilta eduskunnan istunnossa. TV:ssä puhuin ensin selonteosta ja sitten kokoomuksen Sampsa Katajan kanssa ydinvoimasta.

Istunnossa käytiin tulevaisuusselonteon lähetekeskustelu. Samalla minut valittiin jäseneksi talousvaliokuntaan, jossa istuin edellisen kauden. Ympäristövaliokuntaan jäin edelleen Timo Juurikkalan varajäseneksi.

Lähetekeskustelussa istuin kuin tatti 6,5 tuntia lukuun ottamatta yhtä vessa- ja jogurttitaukoa. Käytin itse 10 puheenvuoroa.

Eduskuntaryhmät pitivät melko yksituumaisesti niin oppositiossa kuin hallituksessa selonteon päästötavoitetta kannatettavana. Poikkeuksen muodostivat perussuomalaiset, joiden ryhmäpuhuja Pertti Virtanen siteerasi Timo Soinia ja Aku Ankkaa. Se kertonee puheenvuorosta olennaisen.

Vasemmisto-oppositio kritisoi selontekoa erityisesti kahdella perusteella. Ensinnäkin yleiset tavoitteet ovat hyviä, mutta selonteosta puuttuu konkretia. Toiseksi hallituksen käytännön politiikka on ristiriidassa selonteon sinänsä hyvien linjausten kanssa.

Molemmissa suhteissa oppositio ampuu ohi. Selonteko on strateginen asiakirja, jolla pyritään linjaamaan pitkän aikavälin politiikan suuntaa ja yleispiirteitä. Paperilla, jossa päätettäisiin vaikkapa kotitalousvähennyksen ja syöttötariffien rajauksen tai kevyen polttoöljyn veron tason kaltaisista politiikan lähivuosien yksityiskohdista, ei olisi paljon tekemistä tulevaisuusselonteon kanssa.

Hallitus on myös tehnyt jo paljon. Tähänastiselta kaudelta kannattaa mainita mm. Suomen historian suurin ekologinen verouudistus (miljardi euroa!), ensimmäisen kerran yhtä suuri satsaus rata- kuin tiehankkeisiin, kaikkien aikojen suurin rahoitus uusiutuvien t&k- ja investointitukiin sekä auto- ja ajoneuvoverojen päästöporrastus.

Tämä on enemmän kuin kaikki tähän asti istuneet demarihallitukset ovat saaneet aikaan yhteensä.

Paljon on myös tekeillä. Tuuliatlas valmistuu tänä vuonna, tuulen ja biokaasun syöttötariffit ensi vuonna. Työryhmät ovat tuottaneet erinomaisia esityksiä kiinteistöveron porrastamisesta energiatehokkuuden mukaan, pääkaupunkiseudun ruuhkamaksuista ja sähköautojen edistämisestä. Nyt niitä pitää viedä ripeästi eteenpäin.

Ryhmäpuheenvuoroja seurannut keskustelu oli pääosin asiallista ja myötäsukaista. Iso osa huomiosta meni tosin lähiaikojen tuttujen symbolikysymysten – ydinvoima, turve, Vuotos ja Kollaja, jätteenpoltto – pyörittelemiseen.

Toki 200 kansanedustajan joukkoon mahtui jälleen väriläiskiä. Keskustan Hannu Hoskonen arveli, ettei “ilmastouskovaisuuden kiihkossa” ole huomattu auringon vaikuttavan ilmastoon. Onneksi Joensuun metsä- ja puutalousopistosta metsätalousinsinööriksi valmistunut Hoskonen paljasti ilmastotutkijoille tämän jymyuutisen.

Kokoomuksen Tuulikki Ukkola taas epäili, että selonteko vie meidät 50-luvulle. Itse en toki ollut vielä syntynyt 1950-luvulla. Käsittääkseni silloin ei kuitenkaan ollut käytössä nollaenergiataloja, sähköautoja, biojalostamoja, ledivaloja, videokonferensseja ja kaikkia niitä muita kestävän teknologian ratkaisuja, joihin vähäpäästöinen Suomi selonteossa perustuu.

Torstaina selontekotiimin kokouksen jälkeen kävin kauden ensimmäisessä talousvaliokunnan kokouksessani. Pääsin suoraan asiaan: valiokunta valmisteli mietintöä kiistellyistä kauppojen sunnuntaiaukioloista.

Iltapäivällä juttelin EK:n energia-asiantuntijan Mikael Ohlströmin kanssa selonteosta ja osallistuin eduskuntaryhmän kokoukseen. Suullisen kyselytunnin jälkeen ehdin tehdä kotvan töitä huoneessani ennen, kuin illastin puolueen puheenjohtajiston kanssa Vespassa.

Perjantaina esittelin selontekoa alan avaintoimijoille aamiaisseminaarissa. St1:n Mika Anttonen katsoi kommenttipuheenvuorossa, että Suomessa pystyttäisiin selonteon tavoittelemaa tiukempiinkin päästövähennyksiin. Globaalin kehityksen suhteen hän oli sen sijaan pessimistinen.

Seminaaria läsnäolollaan kunnioitti myös Metalliliiton Matti Putkonen, mies legendaarisen hyvinvointitehdassivuston takaa. Hän säntäsi puhujapönttöön opastamaan neuvottelijoita pistämään Kööpenhaminan suunnitelmat uusiksi. Se oli rohkea avaus mieheltä, joka aiemmassa seminaarissa ei tiennyt edes sitä, että Venäjä on mukana Kioton pöytäkirjassa.

Pirkko ja minä jätimme muut keskustelemaan santsikuppien ääreen, koska riensimme esittelemään selontekoa tulevaisuusvaliokunnalle. Ehdin käydä vain kääntymässä talousvaliokunnassa ennen, kuin juoksin tapaamaan metsäteollisuuden energiavaliokunnan jäseniä. Myöhästyin ankarasti, koska jostain syystä ratikat olivat lakanneet kulkemasta.

Istunnon jälkeen annoin haastattelun Vihreälle Langalle ydinvoimasta ja piipahdin Pekka Haaviston avustajan Jon Lindströmin läksiäisissä. Sieltä kirmasin taas kieli vyön alla Pasilaan Pressiklubin nauhoituksiin.

Ohjelmassa juttelin Ruben Stillerin, Kaarina Hazardin ja Veera Luoma-ahon kanssa ilmastosta. Pääsin myös kommentoimaan Eija-Riitta Korholan pitkälle meneviä johtopäätöksiä joidenkin tutkijoiden arvioista, joiden mukaan maailman keskilämpötilan nousu saattaa väliaikaisesti hidastua tai jopa pysähtyä.

Tämän vuosisadan ensimmäinen vuosikymmen on ollut toistaiseksi selvästi lämpimämpi kuin sitä ennen ennätyksellinen 1990-luku. Lämpeneminen voi silti välillä hidastua ja välillä taas vastaavasti kiihtyä.

Hiilidioksidin pitoisuuden ja keskilämpötilan nousun välillä on viive. Ilmastonmuutoksen alkumetreillä luontainen vaihtelu voi osittain peittää ihmisen aiheuttaman muutoksen jälkeä. Ilmastotutkijat ovat toki tämän tienneet ja tuoneet toistuvasti esiin (esim. IPCC AR4 WGI 4.3).

Pitäisikö siis päästöjen vähentäminen laittaa jäihin, koska saattaa olla mahdollista, että lämpeneminen hidastuu väliaikaisesti? Vai pitäisikö hengähdystauko päinvastoin käyttää hyväksi ja hillitä hyvissä ajoin ennalta sitä lämpenemistä, joka Eija-Riitankin siteeraamien tutkijoiden mukaan vääjäämättä lähtee jälleen liikkeelle mahdollisen hetkellisen notkahduksen jälkeen?

Viikonlopun siivosin perusteellisesti kotona. Harrastin myös liikuntaa ja tein gradua.

Seuraava viikko oli eduskunnassa istuntotaukoa, joten päiväkirjakin pitää viikon mittaisen tauon.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply