Viikko 48/05 (28.11.-4.12.)

Maanantaina lounastin Tampereen työvoimatoimiston edustajan kanssa. Illalla köröttelin yhteensä neljä tuntia autolla pilkkopimeässä ja lumisateessa. Kohteena oli paikallisen vihreän yhdistyksen perustamistilaisuus Pirkanmaan laidalla, Virroilla. Kokemus muistutti siitä, että maailman muuttaminen on kestävyyslaji, jossa on harvemmin tarjolla pikavoittoja. Väkeä ei ollut Virroilla liikkeellä massoittain, mutta riittävästi kuitenkin paikallisen toiminnan käynnistämiseen. Kiitos siis Virtain vihreille puurtamisesta!

Pirkanmaalla on vielä useita kuntia, joissa on potentiaalia vihreälle paikallistoiminnalle. Paikallisyhdistyksen perustamisesta kiinnostuneiden kannattaa olla suoraan yhteydessä Pirkanmaan vihreiden puheenjohtajaan, Jarno P. Vastamäkeen.

Tiistain kokouskimaraan Helsingissä kuuluivat paitsi valiokunnat ja istunto, myös eduskuntaryhmän ilmasto- ja energiatiimin sekä vihreiden liikennepoliittisen työryhmän kokoukset. Liikenneryhmässä kuulimme tällä kertaa Autoliiton, VR:n ja HKL:n asiantuntijoita.

VR:llä oli hyviä uutisia: nopeiden junien tarjontaa lisätään ja matka-ajat lyhenevät. Valitettavasti rataverkon kunnon heikkous estää junia kulkemasta niin nopeasti kuin ne voisivat. Autoliitolta kuulimme taas kiinnostavia asioita ajoneuvoturvallisuudesta.

Kokouksista juoksin sateessa Smolnaan ministeri Enestamin ympäristövaliokunnalle tarjoamalle illalliselle, jonka aikana puhuimme mm. Montrealin ilmastokokouksesta ja Itämeren suojelusta. Lihansyöjille tarjottiin strutsinlihaa, joka näytti ja tuoksui poronkäristykseltä. Päivän päätteeksi piipahdin vielä eduskuntaryhmän järjestämässä toimittajatapaamisessa Zetorissa.

Keskiviikkona heräsin kukonlaulun aikaan ehtiäkseni Ylen Aamu-tv:seen vähän ennen seitsemää. Keskustelussa keskustan Jari Leppä puolusti hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa ja kokoomuksen Marjo Matikainen-Kallström valitteli, ettei ydinvoiman lisärakentamista tueta riittävän voimakkaasti.

Täysistunnossa pidin strategiasta vihreiden ryhmäpuheenvuoron. Puheenvuorosta julkaistiin myös tiedote. Tyrmäsin strategian siinä määrin suoraan, että salissa syntyi melkoinen älämölö. Valitettavasti sihteerit saivat kirjattua vain osan välihuudoista pöytäkirjaan.

Tuoreen Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn mukaan neljä viidesosaa suomalaisista on huolestunut ilmastonmuutoksesta. Paljon huolestuneiden osuus on vuodessa kasvanut yli puolella.

Suomalaiset ovat syystä todella huolissaan. Ilmastonmuutos on tällä vuosisadalla mahdollisesti ihmiskunnan vakavin uhka. Miten tähän uhkaan reagoi hallitus? Viivyttelyllä, vastuun pakoilulla ja keskinäisellä riitelyllä.

Hallituksen energia- ja ilmastostrategia on valtava pettymys. Strategiassa ei esitetä juuri lainkaan uusia toimenpiteitä ilmastonsuojelun edistämiseksi ja iso osa uusiutuvien energianlähteiden mahdollisuuksista suomalaisten työpaikkojen, yritysten ja vientitulojen edistäjänä menetetään.

Strategia on myös masentavan lyhytnäköinen ja kunnianhimoton. Esimerkiksi Ruotsi tavoittelee ilmastopäästöjen puolittamista, ja Kalifornian osavaltio pyrkii leikkaamaan päästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Suomessa pyritään vain limboamaan Kioto-riman ali ja strategia ulotetaan vuoteen 2015. Onko jopa republikaanikuvernööri Arnold Schwarzenegger siis vihreämpi kuin Matti “vihreä tuuli” Vanhanen?

Strategiakeskustelu meni niin myöhään, että jouduin jättämään kaupunginvaltuuston väliin. Väliin jäi myös Kosken seudun yläastelaisten vierailijaryhmän tapaaminen. Onneksi he suhtautuivat ymmärtäväisesti siihen, että kansanedustaja joutuu tekemään töitä, ja pääsivät seuraamaan vilkasta keskustelua lehtereiltä.

Maailman aids-päivänä torstaina tilanne eduskunnassa oli taas rauhallisempi. Ympäristövaliokunnalla oli kokouksen päätteeksi Itämeri-aiheinen tiedotustilaisuus. Täysistunnon ja valiokuntien jälkeen osallistuin Intian suurlähetystön eduskunnan Intia-ryhmälle järjestämään päivällistilaisuuteen. Suurlähettiläs kertoi lyhyesti ajankohtaisia kuulumisia ja nautimme intialaisesta ruoasta. Riensin kesken tilaisuuden junalle ja Tampereelle pakkaamaan viimeisiä tavaroita Kanadan-matkaa varten.

Perjantaina alkoi iskeä matkahoppu. Jouduin lähtemään täysistunnosta nolosti kesken äänestysten ilmastosivujen suunnittelukokoukseen Ilmatieteen laitoksen hienoihin uusiin tiloihin Kumpulaan. Sieltä taas kiirehdin taksilla lentokentälle ja edelleen YK:n ilmastokokoukseen Montrealiin, Kanadaan.

Matkan kokemuksista kerron lisää erillisessä matkaraportissa. Kuulumisia YK:n ilmastokokouksesta voi lukea ilmastosivuilta.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin