Vihreä Tampere: Räksyttävä rakki vai harmiton sylikoira?

Alkuvuodesta politiikan toimittajat herkuttelivat Vihreiden kurittomuudella. Puolue kehtasi olla muiden hallitusryhmien kanssa eri mieltä! Aamulehti repäisi näyttävän otsikon: ”Vihreät joutuu isojen porvarien puhutteluun irtiottojensa takia”. Poliittinen muisti on lyhyt, eikä journalistinen muisti taida olla paljon pitempi. Vain yhdeksän kuukautta aiemmin saman lehden pääkirjoituksessa ihmeteltiin, miten Vihreät on jäänyt näkymättömäksi ja muiden hallituspuolueiden varjoon. ”Puolueen johto on valmis myymään aatteensa, kunhan saa istua vallassa”, lehdessä arveltiin. Onko Vihreät siis hallituksessa harmiton

Vihreä Lanka: Lehman Brothers & Sisters

Olisiko finanssikriisiltä vältytty, jos pankkien johdossa olisi ollut enemmän naisia? Tätä Peter Lodenius pohti vähän aikaa sitten Ny Tidissä. Lehman Brothersin hallitukseen mahtui yhdeksän veljeä mutta vain yksi sisko, ja Merrill Lynchilläkin naisia oli hallituksesta vain kolmannes. Toisaalta yksi ensimmäisiä Yhdysvalloissa hälytyskelloja soittaneista oli nainen, Commodity Futures Trading Commissionia johtanut Brooksley Born. ### Tämä ei toki vielä todista mitään. Ehkä naiset olisivat samassa tilanteessa tehneet samat mokat. Lodenius kuitenkin jatkaa

Voltti: Tahdon sanoa tahdon

Suomen perustuslain mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. sukupuolen takia. Todellisuus on hieman toisenlainen. Meilläkin jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Parisuhteille on luotu kaksi karsinaa sen mukaan, kumpaan sukupuoleen kuuluvaa ihmistä sattuu rakastamaan. Eri sukupuolta olevat parit voivat mennä naimisiin, kun taas samansukupuolisten parien on tyydyttävä rekisteröityyn parisuhteeseen – eräänlaiseen kevytavioliittoon. Ikään kuin rakkauden laatu jotenkin riippuisi siitä, millaiset vehkeet

Tuulienergia: Tuulivoima tarvitsee vahvaa edunvalvontaa

Täydellinen tietämättömyys ei ole este voimakkaan mielipiteen muodostamiselle. Näin voi tiivistää useiden lehtien mielipidepalstoille kirjoittavien johtoajatuksen. Jokainen meistä on väsymykseen asti saanut lukea päättömiä väitteitä tuulivoimasta. Tuulivoimala tarvitsee viereensä yhtä suuren hiilivoimalan varalle tai Vuotoksen ja Kollajan padottuina. Suomessa ei tuule yleensä ja talvipakkasilla sitäkään vähää. Myllyt silppuavat muuttolinnut ja lepakot. Tuulivoimalan valmistus kuluttaa enemmän energiaa kuin voimala tuottaa. Mummo palelee pimeässä mökissä, koska tuulivoima nostaa sähkön hintaa. Suosikkiväitteeni mukaan

Pirkanmaan Sanomat: Talouskriisistä ei saa tulla sosiaalista kriisiä

Talousuutiset ovat viime aikoina olleet poikkeuksellisen synkkää luettavaa. Tuoreimman tiedon mukaan Suomen vienti on vuodessa supistunut yli kolmanneksen. Taantumasta ja sen pahasta isoveljestä lamasta puhutaan paljon ekonomistien kielellä. Huolestuttavinta on kuitenkin se, mitä talouden nikottelu merkitsee todella tärkeille asioille: työpaikoille, julkisille palveluille, köyhyydelle, ympäristölle. Taantumaan vastattaessa mielessä kannattaa pitää kirkkaana erityisesti kaksi ajatusta. Ensinnäkin meidän pitää välttää se, että talouskriisistä tulee myös sosiaalinen kriisi. Talouden väliaikainen notkahdus ei saa johtaa

Vihreä Lanka: Kuka sävelsi sinfonian?

Jos Jean Sibelius olisi syntynyt afrikkalaiseen kylään, millaisia sinfonioita hän olisi säveltänyt? Ei minkäänlaisia. Sibeliuksen musiikilliset lahjat olisivat ehkä kanavoituneet lauluihin, jotka olisivat levinneet korkeintaan naapurikyliin. Suomessa niitä ei olisi kuullut kukaan, ellei joku antropologi olisi osunut kelanauhurinsa kanssa paikalle. Sinfoniat syntyivät vain, koska Sibelius sattui kasvamaan oikeassa kulttuurissa ja yhteisössä. Sellaisessa, jossa musiikkia kirjoitetaan nuottipaperille. Sellaisessa, jossa musiikkia esitetään jousilla ja vaskilla eikä koralla ja djemberummulla. ### Länsimaissa vaalitaan

Vihreä Lanka: Mitä puheenjohtajan on tehtävä?

Viime aikoina näkemykseni Vihreiden tulevaisuudesta ovat tuntuneet kiinnostavan keskimääräistä enemmän. Käytän tilaisuutta hyväksi kertoakseni, mitä uuden puheenjohtajan tulisi mielestäni tehdä. Vihreiden perusta on vakaa. Jäsenmäärä kasvaa, kannatusluvut lupaavat hyvää ja piirit ovat vahvempia kuin koskaan. Selvin indikaattori – vaalimenestys – näyttää vihreää. Hallitustaipaleeltakin voi osoittaa voittoja.Menestys tuottaa helposti omahyväisyyttä. Suurin virhe olisi tuudittautua nosteen jatkumiseen. Varoittavia esimerkkejä ei tarvitse hakea puoluekentältä kaukaa.   Uuden puheenjohtajan tärkein tehtävä on jatkaa puurtamista

Voltti: Rakkautta kuoleman uhalla

Puolassa poliitikko kehottaa hakkaamaan ”poikkeavia” kepeillä. Hondurasissa ihmisoikeusaktivisti pidätetään mielivaltaisesti. Iranissa homoja raahataan väkivaltaisesti kotibileistä. Ugandassa viranomaiset pahoinpitelevät transsukupuolisia. Ihmisoikeudet ovat universaaleja ja erottamattomia. Ne kuuluvat kaikille riippumatta sukupuolesta, ihonväristä, uskonnosta tai sen puutteesta, kengän koosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Tai niiden pitäisi kuulua. Kuitenkin ihmisoikeusloukkaukset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia vastaan ovat murheellisen yleisiä. Maailmassa on yhä kymmenisen maata, joissa seksistä samaa sukupuolta olevan ihmisen kanssa voidaan rangaista kuolemalla. Samansukupuolinen seksi

Maaseudun Tulevaisuus: Kohti vähäpäästöistä maaseutua

Näivettävätkö tiukkenevat päästötavoitteet maaseudun niin, että viimeinen sammuttaa energiansäästölampun? Vai koittaako ilmastonsuojelun ansiosta maalla uusi kultainen aika? Todellisuus lienee jossain välimaastossa. Varmaa on vain, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää huomattavia muutoksia koko yhteiskunnalta – myös maaseudulla. Ilmastonmuutosta voi perustellusti pitää ihmiskunnan suurimpana uhkana. Sen rajoittaminen siedettävälle tasolle edellyttää globaaleja ilmastotalkoita. Rikkaissa teollisuusmaissa on siirryttävä vähäpäästöisiin yhteiskuntiin, joissa kuormitamme vuosisadan puolivälissä ilmastoa ehkä vain kahdeskymmenesosan nykytasosta. Hallituksen tuore ilmasto- ja energiastrategia osoittaa

Lemminkäinen: Ilmastonsuojelu on aikahaaste

Politiikkaa kritisoidaan usein lyhytjänteisyydestä – ja ihan syystä. Päätöksenteossa normaalikautena voidaan pitää budjettivuotta tai vaalikautta eli tyypillisesti yhdestä neljään vuotta. Ilmastonmuutoksen torjuminen pakottaa kuitenkin miettimään politiikan tekemisen aikajänteitä uusiksi. Päätöksenteossa on kyettävä tarkastelemaan tulevaisuutta eteenpäin vuosikymmeniä, jopa sata vuotta. Ratkaiseva haaste on välttää hiililukkiutuma (carbon lock-in) eli kehityspolku, joka sitoo korkeaan päästötasoon pitkälle tulevaisuuteen. Jos nyt tehtävissä päätöksissä ei oteta huomioon tarvetta vuosikymmenien päästä, saatetaan päätyä kalliisiin virheratkaisuihin. Missään tämä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit