Maaseudun Tulevaisuus: Kohti vähäpäästöistä maaseutua

Näivettävätkö tiukkenevat päästötavoitteet maaseudun niin, että viimeinen sammuttaa energiansäästölampun? Vai koittaako ilmastonsuojelun ansiosta maalla uusi kultainen aika?

Todellisuus lienee jossain välimaastossa. Varmaa on vain, että ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää huomattavia muutoksia koko yhteiskunnalta – myös maaseudulla.

Ilmastonmuutosta voi perustellusti pitää ihmiskunnan suurimpana uhkana. Sen rajoittaminen siedettävälle tasolle edellyttää globaaleja ilmastotalkoita. Rikkaissa teollisuusmaissa on siirryttävä vähäpäästöisiin yhteiskuntiin, joissa kuormitamme vuosisadan puolivälissä ilmastoa ehkä vain kahdeskymmenesosan nykytasosta.

Hallituksen tuore ilmasto- ja energiastrategia osoittaa Suomen olevan valmis hoitamaan oman tinkinsä. Strategiassa esitetään tiettävästi ensimmäisenä Euroopassa tiekartta, jolla saavutamme EU:n tavoitteet. Ennen kesää valmistuvassa ilmasto- ja energiapoliittisessa tulevaisuusselonteossa haetaan puolestaan keinoja nostaa Suomi edelläkävijäksi pitkällä aikavälillä.

Haasteita ja mahdollisuuksia
Kristallipallo on vielä huurussa, mutta joitakin asioita tulevaisuudesta tiedetään melko varmasti. Energian ja raaka-aineiden hinta tulee nousemaan. Energiatehokkuutta on parannettava reippaasti ja uusiutuvan energian käyttöä lisättävä nopeasti. Päästötavoitteet tulevat vain tiukkenemaan.

Kiitos pohjoisen sijaintimme ilmastonmuutos voi merkitä maaseudulle myös mahdollisuuksia. Metsien kasvun ennakoidaan kiihtyvän. Kasvukausi maataloudessa pitenee ja sadot todennäköisesti kasvavat.

Samaan aikaan ilmastonmuutos heikentää viljelyoloja monissa osissa maailmaa ja pula ruoasta pahenee. Vuosikymmenien päästä voidaan hämmästellä sitä, että meillä oli menneisyydessä varaa laittaa peltoja pakettiin.

Uusia tuloja voidaan saada myös matkailusta. Lämpeneminen muuttaa monia nykyisistä turistien suosikeista Etelä-Euroopassa epämiellyttävän kuumiksi ja kuiviksi suuren osan vuotta. Toisaalta Etelä-Suomen ilmasto muuttuu leudommaksi ja Pohjois-Suomesta voi tulla yksi harvoista maailmankolkista, joissa talvella on vielä melko varmasti lunta.

Maatiloista energian tuottajia
Miltä sitten voisi näyttää vähäpäästöinen ja menestyvä maaseutu vuonna 2050? Aloitetaan energiasta.

Uusiutuvan energian keskellä elävät maatilat ovat vielä nykyään riippuvaisia saastuttavasta tuontienergiasta. Tulevaisuudessa lannasta mädätetty biokaasu, peltoenergia, metsähake, tuulivoima, aurinkokeräimet ja biopolttoaineet tekevät maatiloista energiaomavaraisia.

Vuosisadan puolivälissä maatilat tuottavat energiaa toivottavasti jo yli oman tarpeensa ja auttavat pitämään lampun valkeana myös kaupungeissa. Karjasuojien, kasvihuoneiden ja työkoneiden energiatehokkuus on parantunut selvästi.

Haketta ei saada metsästä eikä rapsia pelloilta ilman ihmisiä. Valtioneuvoston kanslian PTT:n tutkimusjohtajalta Raija Volkilta tilaaman selvityksen mukaan uusiutuva energia ei voi kääntää aluekehitystä päälaelleen, mutta se voi tuoda maaseudulle tuhansia uusia työpaikkoja.

Liikkuminen perinteisillä polttomoottoreilla kallistuu. Pendelöinti kaupunkeihin ei välttämättä jatku nykyisessä laajuudessa, vaan koti haetaan läheltä työpaikkaa – tai työpaikka läheltä kotia. Paikallisesti tuotetulla vihreällä sähköllä kulkevat autot korvaavat vaiheittain bensa- ja dieselautot.

Paikallisuuden uusi tuleminen
Kuljetusten kallistuminen voi kääntää globalisaation relokalisaatioksi, uudelleen paikallistumiseksi. Tulevaisuudessa leipomoja, teurastamoita ja meijereitä tuskin kannattaa keskittää muutamaan pisteeseen, jonne kulkee rekkaralli laajan maamme ääreltä ja laidalta.

Paikallistuminen voi näkyä myös kylien uutena nousuna. Maalla tehdään etätöitä nopeiden verkkoyhteyksien äärellä. Kyläkaupat ja -koulut voivat saada uutta pontta siitä, että lapsia ja ostoskasseja ei kannata kuljettaa autolla kymmeniä kilometrejä. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ei tarkoita vain betonikerrostaloja ratojen varrella, vaan myös kylien vahvistamista.

Suuri kysymysmerkki on ruokavalio. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAOn selvityksen mukaan karjatalous tuottaa maailmassa enemmän päästöjä kuin paljon parjattu liikenne. Jos suomalainen vaihtaisi vuosittain syömänsä 18 kiloa naudanlihaa broileriin tai sianlihaan, kevenisi ilmastokuormitus yhden etelänlennon verran.

Naudanlihan tuotantoa voidaan korvata vähemmän ilmastoa kuormittavalla lihalla, kalalla ja palkokasveilla. Maitotuotteiden tilalle voidaan hakea kasvispohjaisia vaihtoehtoja.

Ilmastoa säästävistä tuotteista voidaan saada menestyksiä myös vientimarkkinoille. Lannoitteiden kallistuminen kannustaa tehostamaan niiden käyttöä entisestään, etsimään luonnollisia korvikkeita ja siirtymään luomuviljelyyn. Lähiruoka voi saada uutta pontta.

Tarvitaan lisää toimia
Hallituksen strategia tarjoaa tärkeitä askelmerkkejä matkalla kohti ilmastoa säästävää maaseutua. Syöttötariffit otetaan käyttöön biokaasulle ja tuulelle, rakennusten energianormeja tarkistetaan sekä uusiutuvan energian tukia lisätään. Kotitalousvähennyksillä tuetaan pientalojen energiaremontteja ja uusiutuvaan energiaan siirtymistä.

Tarvitaan kuitenkin paljon lisää. Tariffien laajentamista myös muuhun uusiutuvaan energiaan kannattaa harkita. Maatilojen energiatehokkuuden parantamiseen kaivataan neuvontaa ja tukia.

Maaseudun kannalta reilu tapa suitsia autoilua on ajan ja paikan mukaan porrastettavat tienkäyttömaksut. Suurten kaupunkien ruuhkissa maksut olisivat korkeita, maalla alhaisia tai niitä ei perittäisi lainkaan. Sähköautoja voisi vauhdittaa vapauttamalla ne kokonaan auto- ja ajoneuvoveroista.

Ilmastopolitiikka on paitsi kansainvälistä ja kansallista, myös mitä suurimmassa määrin alueellista ja paikallista. Milloin jokin maakunta päättää siirtyä ensimmäisenä kokonaan hiilineutraaliksi? Valtio voisi tulla vastaan perustamalla ilmastorahaston, josta voisi anoa osarahoitusta paikallisiin ilmastohankkeisiin.

Oras Tynkkynen

Kirjoittaja on valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija ja Vihreiden kansanedustaja.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

One Response

  1. Pari huomiota.
    Energian säästölampun valmistusprosessi kannattaisi käydä läpi. Kuinka paljon ja kuinka haitallisia aineita siihen käytetään. Lisäksi on muistettava, että energian säästölamppu on haitallista jätettä. Sitä ei voida laittaa normaalien talousjätteiden sekaan vaan se hävitettäva samalla tavoin kuin loistelamput.

    Tuulivoima on hieno asia kunhan vain muistetaan Ympäristöministeriön ohjeet sen sijoittamiseksi. Eikä keskelle vakituista- eikä loma-asutusta.

    Siitä vain jatkamaan maailman pelastamista mutta normeja noudattaen.

Leave a Reply