Vihreä Lanka: Lähibyrokratian sijaan lähidemokratiaa

Tällä viikolla julkistettu esitys kuntaremontiksi huolettaa monia. Erityisesti pienissä kunnissa pelätään, että palvelut ja päätöksenteko karkaavat kauas ihmisistä. Remontti sinänsä tulee tarpeeseen. Kuntarakennetta pitää päivittää, jotta hyvinvointipalvelut ja niiden tarvitsema rahoitus voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Uudistusta ei kuitenkaan saa tehdä kansanvallan kustannuksella, vaan päinvastoin sitä vahvistaen. ### Jo nykyään monet kunnat ovat demokratian kannalta auttamatta liian suuria. Inari on pinta-alaltaan lähes 3 000 Kauniaisen ja Helsinki väestöltään yli 5 000

Pirkanmaan Sanomat: Kansalainen kuntakartalle

Suomen Kuvalehti julkaisi hiljattain kartan, jonka väitettiin kuvaavan hallituksen kaavailuja uudeksi kuntarakenteeksi. Kuntauudistusta valmisteleva valtiovarainministeriö kiirehti kiistämään tiedon ja muistutti, että valmistelu on vielä kesken. Kiinnostava kartta on joka tapauksessa. Siinä Suomi on jaettu nykyisten 336:n sijaan noin 70 kuntaan. Pirkanmaalla kuntia olisi enää viisi, ja uusi Tampere ulottuisi Juupajoelta Vesilahdelle. Kuntaremontti tulee tarpeeseen. Kuntarakennetta pitää päivittää, jotta palvelut ja niiden tarvitsema rahoitus voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Vielä nykyään aivan

Ytimekäs: Viisi syytä miksi ilmastonsuojelu sakkaa

Julkaistu TVO:n Ytimekäs-asiakaslehdessä. Poliittisten päättäjien ymmärrys ilmastonmuutoksesta tulevaisuuttamme varjostavana uhkana on lisääntynyt merkittävästi sitten 90-luvun. Tuoreiden kyselyjen mukaan myös selvä enemmistö kansalaisista pitää ilmastonmuutosta edelleen vakavana ongelmana. Aina ilmastohuoli ei kuitenkaan muutu politiikassa kunnianhimoisiksi toimiksi päästöjen ripeäksi vähentämiseksi. Syitä on monia. Ensinnäkin vaikka ilmastohuoli on pysynyt vahvana, vuosien 2008–09 huomiohuipusta on tultu alas. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen takkuaminen ja talouskriisin nousu ovat siirtäneet ilmastoa pari pykälää alemmas poliitikkojen tärkeysjärjestyksessä. Toiseksi ilmastohuoli on

Vihreä Lanka: Onko aika ajanut YK:n ilmastoneuvottelujen ohi?

Jokavuotinen YK:n ilmastokokous alkoi maanantaina Etelä-Afrikan Durbanissa. Odotukset kokousta kohtaan ovat vähissä. Ilmastoneuvottelujen historiaa täplittävät hyvät uutiset kuten viime vuonna Cancúnissa. Enimmäkseen neuvottelut ovat kuitenkin olleet melkoista kivireen vetämistä. Eniten petyttiin kaksi vuotta sitten Kööpenhaminassa. Mahalaskun jälkeen moni kysyi, ovatko yksimielisyyttä edellyttävät YK-neuvottelut enää oikea foorumi ratkaista ilmastokriisiä. YK-prosessin rinnalla on jo pitkään kulkenut neuvotteluja tukevia ja täydentäviä väyliä. Kansainvälisen ilmastopolitiikan kipuillessa on syytä vahvistaa rinnakkaisia etenemistapoja – ja miettiä

Sesam: Tasa-arvoisen avioliittolain aika on nyt

Julkaistu Tampereen Setan Sesam-lehdessä. Juhannuksen alla hyväksytty hallitusohjelma oli monelle pettymys, koska se ei sisältänyt tasa-arvoista avioliittolakia. Moni edistysaskel tyrehtyi valtiontalouden vaikeaan tilanteeseen, mutta kansalaisten yhdenvertaisuus lain edessä ei olisi maksanut valtiolle senttiäkään. Hallitusohjelmakirjauksen esti Päivi Räsäsen luotsaama kristillisdemokraatit. Säätytalolla puolue keskittyi neuvotteluissa vastustamaan kansalaisten yhdenvertaisuutta ja naisten oikeutta turvalliseen raskauden keskeytykseen. Joku voisi luulla, että Suomessa olisi tähdellisempääkin tekemistä. Avioliittolaista väännettiin neuvotteluissa viimeiseen asti. Lopulta asian ratkaisi neuvotteluja vetänyt

Vihreä Tampere: Vähiten huonoja ratkaisuja Euroopan talouskriisiin

Euroopan talouskriisi on hallinnut politiikan asialistaa viimeksi kuluneen vuoden. Irlanti, Portugali ja erityisesti Kreikka ovat keikkuneet vararikon partaalla. Vaarana on, että talouden romahdus laitamaissa aiheuttaa ketjureaktion, jonka seurauksena Eurooppa suistuu lamaan. Se olisi tyly uutinen myös Suomelle. Pankkijärjestelmän hyytyminen hankaloittaisi terveidenkin suomalaisyritysten lainansaantia. Vientimarkkinoiden kuivahtaminen toisi viennistä riippuvaiseen teollisuuteen uuden lomautusten ja irtisanomisen aallon. Verotulot romahtaisivat, työttömyys lähtisi nousuun ja sosiaaliturvamenot kasvaisivat. Valtio joutuisi leikkaamaan menoja – todennäköisesti myös sosiaaliturvasta

Futuuri: Mittausvirhe

Julkaistu Turun kauppakorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuskeskuksen Futuuri-lehdessä. Politiikassa saa sitä, mitä mittaa. Ja me mittaamme vääriä asioita. Kotikaupunkiani Tamperetta pidetään usein yhtenä ilmastonsuojelun suomalaisista edelläkävijöistä. Silti emme tiedä edes sitä, paljonko energiaa kaupungin hallinnoimat rakennukset kuluttavat. Jätteitä ja kierrätystä koskevat tilastot ovat parhaimmillaankin suuntaa antavia. Viimeisin kattava päästötilasto Tampereelta on vuodelta 2007. Toimimme laajasti päästöjen vähentämiseksi, mutta meillä ei ole tapaa varmistaa, kasvavatko vai vähenevätkö päästöt – saati sitten sitä, onko

Pirkanmaan Sanomat: Loppu köyhien luukutukselle

Jotta Suomessa saa apua, on hyvä olla kekseliäs, säntillinen ja ennen kaikkea sinnikäs. Sosiaalityön maisterin tutkinto on eduksi. Kävin hiljattain läheisen ihmisen tukena hakemassa tukea. Jääkaapissa oli jäljellä vain valo, ja ruokavalio koostui lähinnä puurosta. Häätö oli lähellä maksamattomien vuokrien takia, ulosotossa vino pino laskuja. Jonotimme vuoron perään luukuilla, joita sosiaalityön professori Jari Heinonen kutsuu Bermudan kolmioksi: TE-toimistossa, Kelassa ja sosiaalitoimistossa. Tuloksena ei ollut yhtään euroa bussilippuun tai ruokakassiin. Sen

Anti-lehti: Ilmastokriisi uhkaa suvereniteettiä – ja suvereniteetti ilmastonsuojelua

Julkaistu Tampereen yliopiston politiikan opiskelijoiden Anti-lehdessä. Ilmastonmuutosta ei saada kuriin ilman ennennäkemättömän vahvaa kansainvälistä yhteistyötä. Haaste voidaan pilkkoa kolmeen. Ensinnäkin mukaan päästörajoituksiin on saatava kaikki keskeiset päästöjen tuottajat. Toiseksi mailta pitää saada riittävän tiukka päästövelvoite. Kolmanneksi tarvitaan takeet siitä, että kaikki maat todella noudattavat sitoumuksiaan. Kattava, vahva ja sitova ilmastosopimus edellyttää sitä, että kansallisvaltiot luovuttavat osan suvereniteetistään kansainväliselle yhteisölle. Vaikeinta se on kahdelle suurvallalle, jotka aiheuttavat ilmastonmuutosta eniten. Yhdysvalloissa senaatin

Helsinki Pride 2011 -lehti: Rakkaus voittaa vihan

Kaverini harmitteli taannoin sitä, että valtaosa maailman lauluista tuntuu käsittelevän rakkautta (tai sen puutetta). Toinen kaverini kysyi perään, mikä sitten voisi olla tärkeämpi laulujen aihe. Rakkaus ylittää rajat ja tuo ihmisiä yhteen. Rakkaus antaa merkitystä elämään – ja luo uutta elämää. Laulun sanoin: ”the greatest thing you’ll ever learn is just to love and be loved in return”. Rakkaus on kuitenkin myös yhteiskunnallinen kysymys. Monissa maailman maissa rakkaus ”väärään” sukupuoleen

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit