City 1/2005 Häpeämätön kaupallisuus on antanut maailmalle kuolemattomia popklassikoita – ja sitten Indxin Jee Jee Jeen. Yhtä mitätöntä levyä en ole kuullut aikoihin. Vika ei ole niinkään Popstars-koneiston tuottamissa pojissa kuin säveltäjä-sanoittaja-tuottaja Risto Asikaisen tyhjänpäiväisissä tekeleissä. Lopputulos on 11 hennosti laulettua raitaa, jotka saavat minut ikävöimään Take Thatiä ja A-Teensiä, mikä on jo aika paljon. Ja pitikö Arin todella laihduttaa mahtuakseen bändiin? Indx: Jee Jee Jee * Kaiken hypetyksen jälkeen

Kauppalehti 21.11.05 Kimmo Lundén (KL 8.11.) jatkoi vihreän teollisuuspolitiikan ruotimista ja ihmetteli, miksi vihreät ovat antaneet päästökaupasta erilaisia kannanottoja. Vastaus on yksinkertainen: eri kerroilla on puhuttu eri asioista. Satu Hassi ja Heidi Hautala puolustivat EU:n päästökauppaa, me allekirjoittaneet taas arvostelimme valtion osallistumista Kioton päästökauppaan. Nämä ovat kaksi eri järjestelmää, mutta julkisessa keskustelussa ne sotketaan helposti. Viime aikoina olemme kritisoineet erityisesti sitä, että valtio ostaisi Kioton päästökaupassa päästöoikeuksia teollisuudelle veronmaksajien rahoilla.

Kauppalehti 04.11.05 Kimmo Lundén esitteli kolumnissa (KL 27.10.) mielipiteitään vihreästä energiapolitiikasta. Lennokkaassa kirjoituksessa hän veisteli tyyliin “Siis jospa energia olisi ilmaista, – – lehmät lentäisivät ja tuulimyllyt pyörisivät, vihreiden maailma olisi mallillaan”. Energiapoliittisen keskustelun kannalta on harmillista, jos asia-argumentit ovat niin vähissä, että pitää turvautua lentäviin lehmiin. Jos Lundén haluaa aidosti kommentoida vihreiden energiapolitiikkaa, hänen kannattaa ensin perehtyä siihen. Vihreät ovat laatineet 80-sivuisen ilmasto- ja energiaohjelman Kestävää hyvinvointia ilmastonsuojelulla. Se

Aamulehti 29.9.05 Reino Kokko moitti kirjoituksessaan (AL 27.9.) vihreitä energiapolitiikan kustannusten unohtamisesta. Monet kestävät energiaratkaisut ovat itse asiassa jo nyt taloudellisesti kannattavia. Esimerkiksi moottorin käyntinopeutta sääteleviä taajuusmuuttajia olisi taloudellisesti perusteltua asentaa yli kolmannekseen teollisuuden sähkömoottoreista. Silti vasta viisi prosenttia moottoreista on varustettu taajuusmuuttajilla. Nykyisillä sähkön ja öljyn hinnoilla pientaloja kannattaisi lämmittää pelleteillä tai lämpöpumpuilla. Energiansäästölamppu säästää selvää rahaa, sillä se kuluttaa vain neljänneksen hehkulampun vaatimasta sähköstä ja kestää hehkulamppua selvästi

Talouselämä 16.9.05 Arvostan ympäristönsuojelun professori Pekka Kaupin yritystä ottaa Kioton pöytäkirjasta opiksi, jotta seuraava ilmastosopimus olisi vielä parempi (TE 27/2005). Rehellisyyden nimissä pitäisi kuitenkin muistaa myös Kioton vahvuudet. Kioton pöytäkirja on kaikkien aikojen merkittävin kansainvälinen ympäristösopimus. Se rajoittaa ensimmäistä kertaa teollisuusmaiden ilmastopäästöjä juridisesti sitovalla tavalla. Sopimus on vasta ensimmäinen askel ilmastonmuutoksen rajoittamisen tiellä, mutta ilman ensimmäistä askelta on vaikea ottaa toista ja kolmatta. Kansainvälisiä sopimuksia on helpompi suunnitella teoriassa kuin

Aamulehti 1.9.05 Aamulehti kirjoitti 25.8. vihreiden budjettikannoista. Jutussa käsiteltiin hieman mutkia oikoen alueellisesti tärkeää Tampereen läntistä ohikulkutietä, joten pieni tarkennus on paikallaan. Vihreät ovat pitkään korostaneet raideliikenteen kehittämisen tärkeyttä. Nykyisen hallituksen liikennepolitiikka on kuitenkin valitettavasti laiminlyönyt joukkoliikennettä karkeasti. Radat ovat päässeet ikääntymään ja rappeutumaan niin, ettei niillä voida ajaa uusien junien mahdollistamalla nopeudella. Noin viidennes maan rataverkosta on yli 30 vuotta vanhaa eli yli-ikäistä ja pikaisen uusimisen tarpeessa. Paikoin junaliikenteen

Turun Sanomat 10.8.05 Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam kirjoitti kolumnissaan (TS 4.8.) alkusyksystä julkistettavasta hallituksen ilmasto- ja energiastrategiasta. Hän totesi Suomen ilmastopäästöjen vain jatkaneen kasvamistaan. Uusiutuvat energianlähteetkään eivät ole yleistyneet toivotulla tavalla. Ei pitäisi olla yllättävää, että jos ei tee mitään, ei saa aikaankaan mitään. Hallituksen tähänastinen ilmastopolitiikka on ollut parhaimmillaan saamatonta, pahimmillaan ilmastonsuojelun kannalta suorastaan haitallista. Esimerkiksi keväällä hallitus poisti turpeen valmisteveron, vaikka turve tuottaa enemmän ilmastopäästöjä energiayksikköä kohti kuin pahamaineinen

Aamulehti 5.7.05 Tampereen kaupungin metsäsuunnittelija Anne Tuominen kirjoitti (Al 24.6.), ettei Kaupissa hakattu aarniometsää. Ei hakattu – eikä kukaan ole sitä väittänytkään. Tampereen metsien käsittelyn lähtökohtana tuskin voi kuitenkaan olla se, että muita kuin kaikkein arvokkaimpia luonnonmetsiä voi hakata vapaasti. Kaupungin omien periaatteiden mukaan ulkoilumetsissä ei tehdä hakkuita taloudellisin perustein, vaan tärkein tavoite on luonnon monimuotoisuuden sekä virkistys- ja maisema-arvojen säilyttäminen. Avohakkuut ovat näiden tavoitteiden kanssa selvässä ristiriidassa. Olisi kiinnostavaa

Aamulehti 7.4.05 Toimittaja Aulis Alatalo hyökkäsi kirjoituksessaan (AL 25.3.) raivokkaasti Ylä-Lapin metsiä puolustavia ympäristöjärjestöjä ja siten myös järjestöjen tukemia paikallisia poromiehiä vastaan. Alatalo oli onnistunut sotkemaan poikkeuksellisen kärkevään vuodatukseensa metsiensuojelun lisäksi myös uusiutuvan energian vähättelyn. Hän väitti, että tuulivoimala tuottaa vain yhden omakotitalon sähkökiukaan kulutuksen verran. Lasketaanpas. Saunan kiuas kuluttaa kodin laitteista eniten sähköä, noin 6–10 kW. Kiukaan tunnin kulutukseksi voidaan siis olettaa 8 kWh. Suomalaisen WinWinDin tuulivoimala Oulussa tuotti