Paljon on poristu siitä, onko Suomi ilmastonmuutoksen torjumisessa edelläkävijä vai perässähiihtäjä. Vastaus on yksinkertainen: kyllä. Suomi on maailman kärkeä mm. sähkön ja lämmön yhteistuotannossa sekä metsäteollisuuden sivutuotteiden energiakäytössä. Metallinjalostuksen tehokkuus
Tuoreen uutisen mukaan naisten määrä suomalaisyhtiöiden johdossa on laskemassa. Suurimpien pörssiyhtiöiden hallituksiin pyrkivistä naisia on vain 15 % – prosenttiyksikkö vähemmän kuin viime vuonna. Naiset ovat jo pitkään olleet aliedustettuja
Komissio julkaisi viime kuussa kohutun ilmasto- ja energiapaketin. Ehdotuksen mukaan Suomen pitää nostaa uusiutuvan energian osuus 38 %:iin. Elinkeinoelämän keskusliiton Mikael Ohlström ehätti tuoreeltaan luonnehtimaan tavoitetta mahdottomaksi. Mitä se mahtoi
Ilmasto- ja energiapaketilla Eurooppa vahvistaa entisestään asemaansa ilmastonsuojelun edelläkävijänä. Päästöt vähenevät, uusiutuvan energian käyttö lisääntyy ja energiatehokkuus paranee. Mutta miten paketti vaikuttaa meihin suomalaisiin? 1. Uusiutuvan energian työpaikat lisääntyvät Uusiutuvan
Kun puhutaan ympäristöstä, ennemmin tai myöhemmin päädytään Kiinaan. Siellä saasteiden suorat kustannukset nousevat jo kymmenykseen kansantuotteesta. Ilma ja vedet on pilattu, ja maahan nousee uusia hiilivoimaloita kuin sieniä sateella. Mitäpä
Minna Sirnö ja Saara Karhu kirjoittivat tällä palstalla (Aamulehti 27.12.2007) monelta osin virheellisesti ja harhaanjohtavasti valtion vuoden 2008 budjetin eduskuntakäsittelyyn liittyen. Heidän mukaansa hallituspuolueiden edustajat olivat hylänneet maakunnan hankkeiden puolustamisen
Tiedote 3.1.2008 Kansanedustaja Oras Tynkkynen (vihr) julkaisee jälleen tänään vuosittaisen koosteen työstään eduskunnassa ja valtioneuvoston kansliassa. Kertomuksen tarkoituksena on auttaa kansalaisia arvioimaan hänen onnistumistaan yhteiskunnallisissa tehtävissä. Tynkkyselle 2007 oli paitsi
Pieneen froteepyyhkeeseen on kirjailtu hieman horjuvin piirroin ORAS. Toista laitaa puikkelehtii kolme eriväristä rantua. Tein pyyhkeen Kortepohjan päiväkodissa ehkä viiden vanhana. Neljännesvuosisata myöhemmin se oli jälleen mukana, kun lähdin YK:n
Z-lehti 6/07 Jokelan ampumasurmat järkyttivät ihmisiä syvästi. Ne järkyttivät siksi, että uhrit olivat vasta nuoria. Ja siksi, että teko oli niin julma ja mieletön. Mutta todennäköisesti veriteko järkytti myös siksi,
En ole yllättynyt siitä, ettei Boris Winterhalter pidä pääkirjoitustani (Tieteessä tapahtuu 6/2007) ansiokkaana. On vaikea miellyttää ihmistä, joka vielä 2000-luvulla yrittää kiistää ilmastotieteen vuosikymmenien työn tuloksia. Kirjoituksessaan Winterhalter toistaa kritiikin,