Ratkaisut ovat olemassa

Tänään sunnuntaina Kööpenhaminan kaksiviikkoisissa ilmastoneuvotteluissa pyhitettiin lepopäivä. Pienen vapaahetken kunniaksi monet suomalaiset päätyivät kestäviä ratkaisuja esitteleville Bright Green -messuille. Messujen tarjonta oli ylitsevuotava. Muutamia esimerkkejä(*): entsyymejä hyödyntävä Novozymesin pesuaine mahdollistaa vaatteiden pesemisen 30 asteessa Better Place rakentaa Tanskaan sähköautojen latausverkostoa Statoilin kelluva Hywind-tuulivoimala helpottaa tuulivoiman rakentamista syvän veden merialueilla Wave Star Energy kehittää uutta aaltovoimasovellusta yritysten yhteenliittymä edistää kaukolämmön käyttöä Suomen kannalta hyvä uutinen on se, että monet suomalaiset yritykset

7 menestyksen elementtiä

Ensimmäisen kokousviikon aikana Kööpenhaminassa on pyörinyt monenlaisia luonnoksia ja harjoitelmia sopimukseksi. Alkuviikosta julkisuuteen vuoti emäntämaa Tanskan pienen maaporukan kanssa valmistelema ehdotelma, sitten Kiinan vetämän suurten kehitysmaiden nelikon paperi. Loppuviikosta saatiin kahden neuvotteluraiteen, Kioton pöytäkirjan jatkon ja ilmastosopimuksen kehittämisen puheenjohtajien luonnokset. Tänään kokoussalien käytävillä puhuttiin myös pienten saarivaltioiden AOSIS-ryhmän tekstistä. Kokousrupeaman puolivälissä on sopiva miettiä, millainen voisi olla paras Kööpenhaminasta realistisesti saatava tulos. Millainen ratkaisu voisi olla ilmaston kannalta kohtuullinen ja

Kyllä kansa tietää

Viime aikoina on julkistettu vino pino kyselyjä ihmisten ilmastonäkemyksistä. Selvitysten anti on monelta osin rohkaiseva. BBC:n tilaaman tutkimuksen mukaan noin 2/3 maailman ihmisistä katsoo ilmastonmuutoksen olevan erittäin vakava uhka. Huoli on globaalisti korkeammalla kuin koskaan aiemmin. Toisen, 15 maata kattaneen kyselyn mukaan noin 9/10 pitää ilmastonmuutosta erittäin tai melko vakavana uhkana. Yli 2/3 ihmisistä pitää ilmastonsuojelua prioriteettina, vaikka se hidastaisi kasvua ja vähentäisi työllisyyttä. Rohkaisevissa tuloksissa on kaksi isoa poikkeusta.

Me emme kuole äänettä

Ilmastoneuvottelut aukeavat maallikolle vaikeasti. Keskustelu vilisee termejä, lyhenteitä ja viittauksia sopimusten pykäliin ja liitteisiin. Esimerkiksi tänään neuvotteluissa väännettiin siitä, perustuuko asiakohdan käsittely Kioton pöytäkirjan pykälään 3.9 vai 20. Riitaa syntyi myös siitä, pitäisikö teeman puimiseksi nimittää tunnustelija, asettaa kontaktiryhmä vai jatkaa keskustelua isolla porukalla. Kuulostaa kuivalta. Mutta joskus kryptiset keskustelut paljastavat kiehtovia poliittisia jännitteitä. Tänään pikkuriikkinen Tuvalu esitti virallisen työryhmän perustamista neuvottelemaan merkittäviä muutoksia Kioton pöytäkirjaan. Näin nähtiin toisinto eilisestä

Työnjakoa ilmastotalkoissa

Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole pääasiassa tekninen ongelma. Valtaosa päästöjen vähentämiseen lähivuosikymmeninä tarvittavasta teknologiasta on jo markkinoilla tai tulossa pian. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ensisijaisesti myöskään taloudellinen ongelma. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että päästöjä voidaan vähentää kestävälle tasolle kohtuullisin kustannuksin. Kööpenhaminan suurin haaste on sopia reilusta tavasta jakaa päästövelvoitteet maailman maiden kesken. Siis kuka tekee mitä ja milloin – ja kuka maksaa laskun. Jos ilmastotalkoisiin onnistutaan kehittämään reilu työnjako, kaikki voidaan saada

Tanskan X:t vuotavat julkisuuteen

Tanskaa ei käy kateeksi. Emäntämaana se on paitsi vastuussa mammuttimaiseksi paisuneen ilmastokokouksen käytännön järjestelyistä, myös avainasemassa neuvotteluiden onnistumisessa. Ennen Kööpenhaminan kokouksen alkua Tanska oli vilautellut avainmaille luonnosta sopimustekstiksi. Jotta luonnos ei vuotaisi ulos, tekstistä oli vain numeroituja kappaleita, jotka tanskalaiset keräsivät neuvottelijoilta aina talteen. Varojärjestelystä huolimatta oli vain ajan kysymys, milloin luonnos karkaisi julkisuuteen. Brittilehti the Guardian julkaisikin sopimusluonnoksen kokonaisuudessaan eilen verkkosivuillaan. Tanskan esityksessä asetetaan tavoitteeksi rajoittaa lämpeneminen enintään kahteen

Kööpenhaminan kokous alkoi – mitä sitten?

Kauan odotettu YK:n ilmastokokous käynnistyi tänään. Kahden viikon ajan maailman katseet kohdistuvat Kööpenhaminaan. Ilmastokokous on järjestyksessään jo viidestoista, kansainvälisiä kokouksia tulee ja menee. Mikä tekee Kööpenhaminasta poikkeuksellisen? Monikin asia. Ensimmäinen on silkka koko: ilmastokokouksesta tulee kaikkien aikojen suurin. Kokoukseen virallisesti rekisteröityneitä on noin 15 000. Toimittajien rekisteröiminen jouduttiin tilan puutteen takia lopettamaan siinä vaiheessa, kun 5 000 toimittajan raja meni rikki. Rekisteröityneet osanottajat ovat vain osa kokousväestä. Yksin Suomesta paikalle matkustaa bussilasteittain

Matka kohti Kööpenhaminaa

Matka YK:n ilmastokokoukseen oli tänä vuonna lyhyt. Vesitse ja maitse pääsi Suomesta Kööpenhaminaan alle vuorokaudessa. Laivassa saattoi nukkua ja junassa tehdä töitä – semminkin, kun X2000-junissa Tukholmasta Kööpenhaminaan on langaton verkko. Poliittisesti matka huomenna alkavaan YK:n ilmastokokoukseen on kuitenkin ollut pitempi. Askelmerkit ja takaraja neuvotteluille asetettiin kaksi vuotta sitten ilmastokokouksessa Balissa. Eväät Balin päätökselle saatiin puolestaan vuonna 1997 laaditusta Kioton pöytäkirjasta. Sopimuksen päästövelvoitteet teollisuusmaille umpeutuvat vuoden 2012 loppuun mennessä, joten

Pariisi-vinkit

1) Pyöräily Pariisissa on maailman paras lainapyöräjärjestelmä Vélib’. Velibeillä hurauttelee kätevästi varsinaisen Pariisin kaupungin alueella, mutta verkosto laajenee naapurikuntiinkin. Hinta on mitätön ja pyöriä riittää ympäri kaupunkia. Pyörää valitessa kannattaa tarkistaa, että molemmissa renkaissa on ilmaa ja että jarrut toimivat. Aina sekään ei auta: viikon aikana käyttämistäni pyöristä kahdessa eivät toimineet vaihteet ja yhdestä laukesivat ketjut. Liikenteessä kannattaa olla varovainen – Pariisissa liikennesääntöjä noudatetaan usein varsin luovasti. 2) Museot Kaikki

Ke: Konferenssi päättyy hyviin käytänteisiin

Viimeisen konferenssipäivän ensimmäisessä istunnossa kansainvälisen HLBT-kauppakamarin (International Gay and Lesbian Chamber of Commerce, IGLCC) Pascal Lèpine kertoi yhdenvertaisuuden edistämisestä yritysten sisällä. IGLCC on julkaissut yrityksiä vertailevan indeksin, jonka kärjessä komeilevat BT Group, IBM ja The Dow Chemical Company. Tämä kirvoitti yleisöstä kommentin, jossa muistutettiin Dow’n rötöksistä ympäristöä ja ihmisten terveyttä vastaan. Ja aivan oikein: homokauppakamari ei ehkä pysty tekemään kaikista maailman yrityksistä kilttejä. Sekään ei silti olisi huono, jos se

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit