Eduskunta käänsi selkänsä kestävälle energiatulevaisuudelle

Eduskunta hyväksyi hetki sitten periaatepäätökset vielä kahden uuden ydinvoimalan rakentamisesta. Teollisuuden Voiman lupa hyväksyttiin äänin 120–72 ja Fennovoiman äänin 121–71.

Päätös kahdesta uudesta ydinvoimalasta on historiallinen virhe ja valtava pettymys. Eduskunnan enemmistö käänsi selkänsä kotimaisiin, kestäviin ja turvallisiin ratkaisuihin perustuvalle energiatulevaisuudelle.

Vihreiden ryhmä oli ainoa, joka yksimielisesti äänesti ydinvoimalupien myöntämistä vastaan. Muutenkin vihreä joukkue teki voitavansa, jotta ulkomaiseen osaamiseen perustuvan moniongelmaisen riskienergian sijaan olisi valittu kotimaiset, kestävät vaihtoehdot.

Hallituksessa esitimme, että ydinvoiman rakentamisen rinnalla olisi selvitetty vaihtoehtoa, jossa lisäydinvoiman sijaan olisi satsattu energiatehokkuuteen ja uusiutuviin. Ratkaisevassa käsittelyssä vihreät ministerit äänestivät ydinvoimaesitystä vastaan ja jättivät eriävän mielipiteen.

Kevään mittaan Vihreät järjesti puolueena ydinvoimasta 8 tiedotustilaisuutta ja julkaisi 40 blogia tai tiedotetta. Osallistuimme isolla joukolla ydinvoiman vastaiseen suurmielenosoitukseen 8.5.

Eduskunnassa ajoimme mahdollisimman monia valiokuntia antamaan lausunnot ja aikataulua, joka mahdollistaisi asiallisen käsittelyn. Jätimme eriävät mielipiteet viiden valiokunnan lausuntoihin ja laadimme vastalauseen ratkaisevaan talousvaliokunnan mietintöön.

Ratkaisevalla viikolla istuin ydinvoimakeskustelussa noin 15 tuntia. Pidin Vihreiden ryhmäpuheenvuoron lisäksi kahdeksan muuta puheenvuoroa.

Valitettavasti kaikki tämäkään työ ei riittänyt vakuuttamaan kansanedustajien enemmistöä. Erityisen suuren pettymyksen tuotti keskusta: vielä vuonna 2002 keskustan ryhmästä yli puolet puolsi kotimaisia, kestäviä ratkaisuja lisäydinvoiman sijaan, nyt enää vain viidennes.

Pölyn laskeuduttua on syytä pohtia, mitä eduskunnan historiallinen virhe merkitsee kestävän energiatalouden tulevaisuudelle. Mitä on tehtävä, jotta uusista ydinvoimaloista huolimatta edes muu energiatalous saadaan rakennettua mahdollisimman kestävälle tolalle?

Nyt on kuitenkin aika kiittää kaikkia niitä kymmeniä tuhansia kansalaisia, jotka allekirjoittivat äänestysvetoomuksen, laativat mielipidekirjoituksia, osallistuivat tempauksiin ja ottivat yhteyttä kansanedustajiinsa. Ilman teitä taistelu olisi ollut paljon raskaampi.

Kiitoksen ansaitsevat myös ne muiden ryhmien poliitikot, jotka sinnikkäästi puolustivat kotimaista, kestävää energiaa. Keskustan Timo Kaunisto veti eduskunnan ydinvoimakriittistä verkostoa ja demarien Susanna Huovinen ydinvoimalupien hylkäämistä esittänyttä ympäristövaliokuntaa. Valtaosa Vasemmistoliiton ryhmästä äänesti suomalaisen työn puolesta myös energiapolitiikassa.

Tämä oli synkkä päivä. Mutta maailma ei pääty tähän.

Työ vihreämmän Suomen ja maailman puolesta jatkuu.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

10 Responses

  1. Pitkin vilkasta energiakeskustelun kyllästämää kevättä ja alkukesää minua on hämmästyttänyt erityisesti yksi argumentti vastustaa ydinvoimaa.

    Voisitko siis ilmastoeksperttinä kertoa, mikä on se logiikka, jonka mukaan ydinvoimapäätökset heikentävät investointeja uusiutuviin energialähteisiin? Luulisi, että kaikkiin aidosti hyviin investointeihin löytyisi rahoitusta, huomioiden sen, että hallitus tukee uusiutuviin kohdistuvia hankkeita varsin avokätisesti.

  2. Hieno päätös! Tällä turvataan työpaikkojen pysyminen ja osaltaan myös syntyminen suomeen! Välittömiä vaikutuksia ydinvoimalahankkeiden lisäksi ovat useat muut teollisuudenalat, jotka nyt pystyvät suunnittelemaan ja toteuttamaan kasvua tulevaisuuden Suomessa! Tämä oli voitto suomalaiselle työlle, suomen työntekijöille sekä Suomessa sitkeästi liiketoimintaa jatkaville yrityksille! Voitimme ne tahot, jotka eivät vielä ymmärrä sitä kuinka Suomen valtion tulee jatkuvasti kovenevassa kilpailussa käymään ja kuinka kovasti meidän koko kansakuntana tulisi taistella työn säilymisen puolesta Suomessa. Helppoa se ei tule olemaan, mutta tämä oli yksi askel lähemmäs sitä!

  3. Yle uutisoi tänään Romaniaan rakennettavasta tuulipuistosta, jonka tehot ovat Suomen ensimmäisten ydinvoimaloiden luokkaa. Kustannukset kolmaosan OL3:sen ennakoidusta hinta-arviosta. Nopealla laskutoimituksella tuulivoima ja ydinvoima menevät kuluissa samoihin. Miksi ydinvoimaa argumentoidaan toistuvasti halpana energiamuotona?

    http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2010/07/euroopan_suurimmaksi_kasvava_tuulipuisto_avattu_romaniassa_1798734.html

    Tietty voi miettiä tuota uutisen ajoitusta, olisiko kansanedustajien päät kääntyneet jos uutinen olisi julkaistu jo alkuviikosta.

    Tekevätkö energiafirmat Suomessa tahallaan hallaa tuulivoiman maineelle? Rakennetaan pieniä tuulivoimapuistoja, jolloin koko energiamuoto saadaan vaikuttamaan “piiperrykseltä”? Kymmenen miljardin euron satsaus tuulivoimaan taitaisi tuottaa täysin samankaltaisen lopputuloksen kuin satsaus ydinvoimaan ja vieläpä nopeammalla aikataululla ja mitä todennäköisemmin tehokkaammin työllistämällä kotimaisia osaajia ja työntekijöitä.

    Itse ainakin mieluumminen katselen pyöriviä tuulimyllyjä, koska tiedän niillä tuotetun energian olevan aidosti puhdas vaihtoehto, toisin kuin lobbareiden viherpestyn ydinvoiman.

    “Mitä on tehtävä, jotta uusista ydinvoimaloista huolimatta edes muu energiatalous saadaan rakennettua mahdollisimman kestävälle tolalle?”

    Äänestettävä seuraavissa vaaleissa. Nyt ei saa jäädä nukkumaan, tälle hulluttelulle on tultava loppu.

  4. JRT: Ydinvoiman lisärakentaminen voi heikentää investointeja uusiutuviin useilla eri tavoilla (verrattuna tilanteeseen, jossa ydinvoimaa ei rakenneta lisää). Nyt pitää pyrkiä varmistamaan, että riski ja vahinko jäävät mahdollisimman pieniksi.

    Asiaa on käsitelty Oraksen mielipidekirjoituksessa: https://www.orastynkkynen.fi/?p=1642 tai yllä linktetyssä vastalauseessa http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?{KEY}=TaVM+13/2010#LINKKI1 (kohta “Suomi tienhaarassa: lisäydinvoima paradigmavalintana”).

    Jos ydinvoimaan sidotaan 7-10 miljardia euroja pääomia, voi erityisesti kunnallisten energiayhtiöiden olla vaikea samalla investoida merkittävästi uusiutuviin. Toki rahoitusmarkkinoilta periaatteessa löytyy pääomia hyville hankkeille, mutta yksittäisen yhtiön näkökulma hyvin suurien pääomien hankkimiseen yhtä aikaa voi olla toinen.

    Kaikki energiamuodot ovat saaneet alkuvaiheessa tukea noustakseen itsenäisesti kilpailukykyisiksi, ja uusiutuvatkin tarvitsevat sitä vielä toistaiseksi. Tuulivoimalle suunniteltu syöttötariffi olisi sidottu sähkön hintaan. Jos lisäydinvoima todella onnistuisi laskemaan sähkön hintaa, se kasvattaisi kestävien energiamuotojen edistämisen hintalappua.

    Kaikkein selkeimmin kyse on siitä, että jos ydinvoimaa ei rakennettaisi, täytyisi vastaava sähkön tarve kattaa muilla keinoin – siis esimerkiksi energiatehokkuudella ja uusiutuvilla. Jos sähkön vuotuinen tarve on X ja olemassa oleva/joka tapauksessa toteutuva vähäpäästöinen kapasiteetti Y, ja ydinvoima täyttää tarpeen X-Y ja sen ylikin, ei ainakaan kotimaan markkinoilla ole kovin houkuttelevaa kysyntää uusiutuvien tuotannolle.

    Se, että ydinvoiman lisärakentaminen voi heikentää uusiutuvien tuotantoa verrattuna skenaarioon ilman ydinvoimaa, todetaan myös hallituksen periaatepäätöksen liitteissä (työ- ja elinkeinoministeriön laatima energiataloudellinen tarkastelu).

  5. Kiitos Heikille täsmentävistä vastauksista!

    JH: Olennainen ydin- ja tuulivoimaa erottava tekijä on se, että ydinvoimalaitokset rakennetaan yksityisellä pääomalla siinä missä tuulivoimaa tuetaan veronmaksajien varoilla – eikä ilmeisesti mitenkään vähäeleisesti; jos alkuperäiset suunnitelmat toteutuvat, syöttötariffi tukee tuulivoimaa yli 80 eurolla megawattituntia kohden. Kun tämä yhdistetään tuuliolosuhteiden tuottamiin ongelmiin, valtaviin, meluisiin ja maiseman turmeleviin tuulipuistoihin, minä itse asiassa taivun tällä hetkellä tukemaan ydinvoimaa – pitämättä sitä aukottomana patenttiratkaisuna yhtään mihinkään. Onnettomuusriski on huomionarvoinen mutta varsin pieni, ja on hämmästyttävää, jos jätteiden säilytykseen ei keksitä vihreitäkin tyydyttävää ratkaisua lähitulevaisuudessa, kun tiedämme, kuinka rivakkaa tekninen kehitys on viime vuosisatojen varrella ollut. On tietysti toinen kysymys, onko tällainen vastuun sysääminen tuleville polville moraalisesti kestävää.

    Luontoa arvostavana ja metsissä mielelläni samoilevana pelkään, että risupaketin ja uusiutuvien vimmatun lisäämisen kustannuksella unohdetaan perinteinen ympäristönsuojelu; viittaan erityisesti puun polton osuuden kasvattamiseen ja vesivoimaan. Yleisesti ottaen suhtaudun vähän skeptisesti Brysselistä jäsenmaihin kimpoaviin tavoitteisiin, jotka koskevat uusiutuvien lisäämistä. Tekniikka tuntuu valitettavasti olevan vielä sen verran alkutekijöissään, ettei tavoitteisiin ylletä heppoisesti – toivottavasti yritykset kurottautua riman yli eivät aiheuta liian notkeita, luonnolle tai ihmiselle viime kädessä haitallisiksi osoittautuvia yrityksiä.

    Joka tapauksessa täytyy jakaa vihreille kehuja sinnikkäästä ja erittäin perinpohjaisesta ydinvoiman vastaisesta työstä. Yrittämisen tai tasokkaan argumentaation puutteesta ei puoluetta voi ainakaan syyttää. Hallitukseen jääminen on periaatteellisesti jokseenkin arveluttavaa, mutta politiikan arkirealismin ja puolueen muiden tavoitteiden ajamisen kannalta se on tietysti ainoa oikea teko.

  6. Mielestäni Vihreät voisivat lähteä hallituksesta NYT.

    Siitä tulisi iso imagotappio kokoomukselle, sekä myös osalle kepua ja sdp:tä. Ja tietty Helsingin Sanomille. Kansa sen sijaan saisi uutta toivoa. Vihreiden uskottavuus nousisi vaaleja vasten.

  7. JRT: Kiitos palautteesta. Keskustelua on mukava käydä aina silloin, kun molemmin puolin tunnustetaan, että toisella osapuolella voi olla omista arvolähtökohdistaan katsottuna ihan perusteltu mielipide.

    On totta, että kaikkiin energiamuotoihin liittyy ongelmia, myös tuulivoimaan ja bioenergiaan. On arvokysymys, mitä ongelmia pitää pahimpina. Toisaalta mitä enemmän energiankäyttöä pystytään tehostamaan fiksusti, sitä vähemmällä energiantuotannolla ja sen haitoilla selviämme. Vihreän kasvun mallissa http://www.vihreat.fi/ydinvoima/vihrean_kasvun_malli on käsitelty hyvin tiiviisti sitä, miten sähkön käyttöä voitaisiin tehostaa — täsmällisemmin mallin tausta-aineistoista (lähdeluettelo lopussa).

    Ydinvoima saa hieman erilaisia julkisia tukia kuin tuulivoima: vastuuta mahdollisista vahingoista rajoitetaan eri tavoin, ja saattaa olla, että jätehuoltovelvollisilta nyt perittävät maksut eivät riitäkään kattamaan ydinjätehuollon (mukaan lukien voimaloiden purun) kustannuksia. Myös EU-komission tutkinnassa oleva mankala-periaate saattaa olla kilpailua vääristävää veronkiertoa, jota ei muilla aloilla tunneta. Lisäksi suuret ydinvoimalat edellyttävät massiivisen yksikkökokonsa vuoksi investointeja kantaverkkoon, siirtoyhteyksiin ja vara- sekä säätövoimaan, ja näiden kulut koituvat sähkönkäyttäjien yhdessä maksettaviksi.

    Tuulivoimalle ei makseta 80 euroa verovaroja megawattitunnilta, vaan 80 euron ja sähkön markkinahinnan erotus. Mikäli sähkön hinta nousisi yleisen inflaation mukaan (sähkön hintaan vaikuttaa erilaisia laskevia ja nostavia paineita), olisi kustannus veronmaksajille vuonna 2020 suuruusluokkaa 100-200 miljoonaa euroa. Se on huikean suuri summa, mutta sähköveroina kerättynä se tarkoittaisi muutamaa euroa kerrostaloasujaa kohden sähkölaskussa kuussa. Toisaalta tuulivoima myös alentaa sähkön markkinahintaa, koska sen muuttuvat kustannukset ovat alhaiset (vain investointikustannus on suuri) ja tuulivoima syrjäyttää kilpailutilanteessa aina kalliimpaa lauhdetuotantoa markkinoilta. (Tästä esimerkiksi Pöyryn tuore selvitys Wind energy and electricity prices.) Saksassa aika antelias aurinko- ja tuulitariffi on nostanut sähkön hintaa 4 %:lla verrattuna tilanteeseen, jossa tariffia ei olisi – merkittävä, muttei ehkä massiivinen kulu.

    Vesivoimaan tehdään tällä hallituskaudella vain olemassa olevien voimaloiden koneistojen uusimisia. Yhtään uutta luonnoltaan arvokasta vesistöä ei uusiutuvapaketin vuoksi valjasteta energiantuotantoon, vaan päinvastoin hallitus selkeyttää olemassa olevaa tiukkaa säätelyä uudella vesilailla.

    Bioenergiaa voidaan kerätä ja käyttää monin eri tavoin. Syksyllä tarkemmin päätettävässä tukipaketissa on varmistettava, että monimuotoisuudesta, hiilinielun säilyttämisestä ja kansanterveydestä huolehditaan. Ydinjätteissä riskien minimoiminen on paljon vaikeampaa.

  8. Hallitukseen jäämisestä Lotalle ja JRT:lle: vaaleissa, hallitusneuvotteluissa ja koko hallituksessa olon ajan olemme kertoneet äänestäjille sekä hallituskumppaneille, että ajamme muita tavoitteitamme hallituksessa, vaikka eduskunta päätyisi ydinvoiman kannalle. Tätä linjaa äänestäjämme olivat myös valmiita tukemaan.

    Erotuksena monista muista hankalista ratkaisuista – esimerkkinä nyt vaikkapa Lex Nokia – neuvottelimme erivapauden toimia ryhmänä ydinvoimaa vastaan sekä hallituksen sisällä että eduskunnassa. Muu sopimus olisikin ollut melko mahdoton.

    Kärsivätkö kokoomus ja keskusta viimeksi siitä, että Vihreät jättivät hallituksen ydinvoiman vuoksi? Itse en usko niin. Vihreiden muut tavoitteet sen sijaan ehkä kärsivät. Oppositiossa oleminen oli meille ihmisinä henkisesti vähemmän kuluttavaa, vapaampaa ja puhdasoppisempaa, mutta tavoitteidemme toteutumisen kannalta paljon hitaampaa ja vaikeampaa.

    Luonnollisesti on tilanteita, joissa hallituksessa ei voi olla, ja hallitusohjelmia, joihin ei voi sitoutua. Siitä päätetään lähtökohtaisesti hallitusneuvotteluissa. Omasta mielestäni tämä hallitus on tehnyt myös hyvää politiikkaa, esimerkiksi parantanut ennätysmäisesti jälkeenjääneitä tulonsiirtoja sekä tehnyt miljardiluokan energia- ja ympäristöveroratkaisut.

    Tässä hommassa joka päivä on pakko tutkailla omaatuntoaan. On sitten äänestäjien asia ratkaista, voivatko he luottaa omaantuntoomme, arvoihimme ja harkintaan myös jatkossa.

  9. Minua tuossa ydinvoimapäätöksessä jäi kaihertamaan se, että kamppailu käytiin vain nollan ja kahden voimalan vaihtoehtojen kesken. Miksi ei nollan ja yhden?

    Ydinvoimaa on usein markkinoitu “siirtymäkauden ratkaisuna” tai “välttämättömänä pahana”. Näillä perusteilla olisi loogista, että lupia olisi jaossa yksi kerrallaan.

  10. Kyllä eduskunnassa oli myös edustajia, jotka kannattivat vain yhtä lupaa, ja äänestivät toisen hankkeen kohdalla tyhjää tai ei. Jos kaikki yhtä lupaa kannattaneet olisivat ryhmittyneet yhden hankkeen taakse ja toista vastaan, se toinenkin lupa olisi siitä huolimatta mennyt läpi äänin 113-81.

    Vihreät eivät kannatta yhtäkään uutta ydinvoimalaa.

Leave a Reply