Vihreä blogi: Kannattaako ydinvoima investointina?

Aurinko paistaa, kun tarvomme hangessa Pyhäjoella. On vaikea kuvitella, että Fennovoiman ydinvoimala uhkaa nousta talvisen metsän keskelle.

Maankohoamisrannikolle sijoittuva Hanhikiven luonto on poikkeuksellisen arvokas. Alueella viihtyvät monet uhanalaiset kasvi- ja lintulajit.

Ainutlaatuinen luonto ei vakuuttanut niitä kokoomuslaisia, keskustalaisia ja sosialidemokraattisia kansanedustajia, jotka äänestivät Fennovoiman ydinvoimalan puolesta. Onneksi hanke saattaa kaatua taloudellisiin riskeihinsä.

Olkiluotoon rakennettavan ydinreaktorin hinta saattaa jopa tuplaantua alkuperäiseen arvioon verrattuna. Vaikka Fennovoima yrittää ottaa opiksi Olkiluodon virheistä, moni muu tekijä on omiaan pikemminkin lisäämään kustannuksia.

Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen turvallisuusvaatimuksia syynätään entistä tarkemmin, mikä voi kasvattaa hintaa. Tarjoukset reaktorista on saatu vain kahdelta firmalta, joten kilpailu jää rajalliseksi.

Olkiluodon fiaskon jälkeen kumpikaan tuskin suostuu toimittamaan laitoksen avaimet käteen -periaatteella ja kiinteällä hinnalla. Jos hanke viivästyy, maksajiksi joutuvat siis myös rahansa peliin laittaneet kunnalliset energialaitokset.

Viides ydinreaktori nousee Olkiluodossa voimala-alueelle, jolla iso osa infrastruktuurista on valmiina. Hanhikiven luontoon kaikki pitää rakentaa nollasta. Jos Fennovoima joutuu vielä kaivamaan kokonaan oman ydinjätehaudan, kustannukset nousevat entisestään.

Euroopan talouskriisin keskellä ydinvoimala on jättimäinen riski-investointi. Nähtäväksi jää, löytyykö hankkeelle rahoitusta – ja jos löytyy, millä hinnalla.

Suuri kysymysmerkki on myös hankkeen veturin, saksalaisen energiajätin E.ONin sitoutuminen. Saksan alettua ajaa ydinvoimaa alas firmalta sulivat kotimarkkinat.

Viiden viime vuoden aikana maailman ydinvoimakapasiteetti on laskenut liki 4 000 megawattia. Samaan aikaan tuulivoimakapasiteetti on kasvanut huikeat 160 000 megawattia. Onko E.ONin strateginen intressi tarrautua ydinvoimaan, auringonlaskun markkinaan?

Hanhikiven luonnolla ja paikallisilla asukkailla on siis vielä toivoa.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

2 Responses

  1. Itse olen jotenkin varovainen ydinvoiman kannattaja. Ilmaston lämpeneminen on niin kamala ongelma, että sen ratkaisussa on pakko harkita vaihtoehtoja, joista ei oikeastaan tykkäisikään.

    Periaatteessa hyötyreaktoreilla voitaisiin välttää sietämättömien, tuhansien vuosien päähän ulottuvien myrkyllisten jätteiden jälkeenjättäminen. Mutta rupeaa näyttämään enemmän ja enemmän siltä, että ympäristökysymysten sijaan ydinvoiman umpikujaksi muodostuukin älytön kalleus.

    Nämä valtavat keskitetyt projektit, vaikka ovatkin yksityisten yritysten omia investointeja, taitavat pitemmän päälle päätyä suuren yleisön maksettaviksi. Joko suoraan verorahoista, tai tavallisten ihmisten tavallisista sähkölaskuista.

  2. Hienoa kuulla että ydinvoiman osuus on laskemassa. Haluaisin vain pienen tarkennuksen. Kun sanotaan 4 000 MW ja 160 000MW niin silloin varmaankin puhutaan tehoista. Entä energiamäärät? Käsittääkseni Ydinvoimala on käytössä lähes 8 000 h/a ja tuulivoimalan tehollinen käyttöaika noin 1 000h/a. Eli jos olen ymmärtänyt oikein tuulivoiman tehon lisäys on 40 kertainen mutta energia määrissä “vain” viisinkertainen.
    Mikäli minun ymmärrys asioista on oikea niin pyytäisin että puhuttaisiin viisinkertaistumisesta koska se antaa todellisemman kuvan ja minusta kaikki propagandistinen asioiden vääristäminen vie uskottavuutta.

Leave a Reply