Minun Tampere 2040: Tampere liikennevallankumouksen jälkeen

Julkaistu Minun Tampere 2040 -blogissa.

Tampereella on väännetty liikenteestä vuosikymmeniä. Molemmat viime aikojen suurimmat poliittiset kamppailut – rantaväylän tunneli ja ratikka – koskevat nekin liikennettä.

Keskustelu on pitkään pyörinyt eri liikennemuotojen ja -hankkeiden välisessä kisassa. Mutta entä jos Tampereen tulevaisuus näyttääkin pitkällä aikavälillä ihan toisenlaiselta?

Liikennepolitiikka on perustunut oletukseen autoilun jatkuvasta ja toistaiseksi päättymättömästä kasvusta. Tiet on mitoitettu yhä kasvaville automäärille.

Monissa länsimaissa – ja vähän meillä Suomessakin – alkaa kuitenkin olla merkkejä autohuipun saavuttamisesta. Autohuipun jälkeen autoilun kasvu taittuu ja voi kääntyä jopa laskuun.

Nykyään liikenne on jakautunut tiukasti eri kulkumuotoihin: omaan autoon, jalankulkuun, bussiin, taksiin. Tulevaisuudessa liikenne saattaa muuttua enemmän palveluksi, jossa olennaista on tulos – siirtyminen paikasta toiseen – ei kulkumuoto.

Bussin kuukausilipun tai oman auton omistamisen sijaan voikin ostaa liikennepaketin, jolla saa tietyn määrän joukkoliikenne- ja taksimatkoja. Liikenne alkaa muistuttaa enemmän nykyisiä kännykkäpaketteja, joissa kuluttaja saa tietyn siivun puheluita, tekstiviestejä ja dataa.

Auton omistamisen ikiaikaista asemaa saattaa horjuttaa myös jakamistalous. Euroopan taksikuskit ovat jo lakkoilleet vertaistaksipalvelu Uberin takia.

Jos Uber tai vastaavat ratkaisut rantautuvat Tampereelle, kenestä tahansa autoilijasta voi tulla taksikuski – ja toisaalta monilla oman auton tarve vähenee.

Teknologia mullistuu myös liikenteessä. 2040-luvulla tuskin enää ajellaan paljon nykyisenkaltaisilla polttomoottoriautoilla. Tilalle ovat tulleet lataushybridi- ja sähköautot sekä monenlaiset biopolttoaineet.

Pieniin kuljetuksiin saattaa tarjoutua uusi vaihtoehto nelikoptereista. Verkkokaupan pakettia ei välttämättä toimitakaan kotiovelle enää pakettiauto, vaan automaattiohjattu pienoiskopteri.

Automaattiohjaus tulee ennemmin tai myöhemmin myös autoiluun. Kun inhimillisen virheen osuus vähenee, romahtavat liikenneonnettomuudet – ja moukkamainen liikennekulttuuri, kuten suojatiesäännön järjestelmällinen rikkominen.

Automaattiautot voivat merkitä kaikkein suurinta mullistusta liikenteeseen ja yhdyskuntarakenteeseen. Jos autot muuttuvat automaattisiksi, kannattaako enää jokaisen kodin käyttää ikiomaa autoa tunti ja seisottaa sitä parkkipaikalla loput 23 tuntia päivässä? Mihin tarvitaan omaa autoa, jos lähimmän automaattiauton voi hälyttää vuorokauden ympäri muutamassa minuutissa?

Jos ikiomista autoista siirrytään yhteisiin automaattiautoihin, pärjätään nykyistä huomattavasti pienemmällä automäärällä. Sillä aikaa, kun itse istun toimistolla enkä enää tarvitse autoa, se ehtii kuljettaa välillä Maria, Tuomasta ja Fatimia.

Jos autojen määrä romahtaa murto-osaan, samoin käy pysäköintitilojen tarpeelle. Terveisiä vain kaikille, joiden mielestä kannattaa investoida miljoonia euroja uusiin maanalaisiin pysäköintihalleihin.

Tulevaisuuteen liittyy toki paljon epävarmuuksia. Jotkin kehityskulut etenevät ripeästi, toiset verkkaisesti. Osa lupaavista teknologioista osoittautuu myöhemmin kupliksi, toisaalta tilalle saattaa tulla uusia yllätyksiä.

Varmaa kuitenkin on, että 2040-luvun Tampereella liikenne näyttää monessa suhteessa hyvin toisenlaiselta kuin nykyään.

Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply