Viikko 16 (14.-20.4.): Alfa ja Kaarila

Maanantaina alustin Tampereen yliopiston taloustieteen laitoksella Tutkimuskeskus Alfan vuosiseminaarissa taloudellisista ohjauskeinoista. Erityisesti pohdiskelin päästökaupan, verotuksen ja syöttötariffien mahdollisuuksia.

Alfasta en polkenut omegaan vaan Kaarilaan. Sinnekin saavuin yli vartin myöhässä. Alfan keskustelu vähän venähti, enkä ollut miettinyt reittiä kunnolla. Kaiken kukkuraksi sohjoinen keli hidasti polkemista.

Kävelin pokkana naama punaisena lukion juhlasaliin ja tartuin mikkiin. Välillä piti vähän yrittää vetää henkeä ja juoda vettä. Kaipa esitys meni silti kohtuullisesti.

Teellä opettajainhuoneessa kuulin Kaarilan lukion suunnitelmista luoda ympäristöpainotus. Palkkioksi alustuksesta sain nipun yrttejä. Hyödyllisimpiä puhujalahjoja aikoihin!

Iltapäivällä annoin puhelinhaastattelun energiatehokkuudesta diplomityötä tekevälle opiskelijalle. Ikään kuin pyöräilyä ei olisi jo tullut tarpeeksi, poljin illalla vielä Härmälään Tampereen vihreiden varapuheenjohtajan Kirsikka Siikin luo kylään. Kikhernepata oli hyvää.

Tiistaina riensin ympäristövaliokunnan kokouksesta Sitran Intia-ohjelman päätösseminaariin. Esko Aho veti tilaisuuden tutun suvereenisti, mutta en päässyt aivan selvyyteen Intian ex-presidentin esityksestä. En, vaikka yhden kevään Intiassa asuneena minun pitäisi ymmärtää inglishiä keskimääräistä paremmin.

Istunnossa käsiteltiin mm. ydinenergialakia. Valiokuntakäsittelyssä kävi yllättäen ilmi, että ydinvoimaloiden vakuutukset ovat retuperällä. Riskien todelliset asiantuntijat, vakuutusyhtiöt, eivät suostu vakuuttamaan ydinvoimaloita. Asiaa ovat blogeissaan käsitelleet kollegani Janina Andersson Heidi Hautala ja Jyrki Kasvi.

Keskiviikkoaamuna istuin hallitusryhmän ja valiokunnan kokousten jälkeen pääministerin joukkueessa tapaamassa ympäristöjärjestöjen edustajia. Sen päälle palaveerasin Vanhasen talouspoliittisen neuvonantajan Mika Rossin kanssa. Ennen istuntoa ehdin käydä MTK:n tiloissa alustamassa Puuenergia ry:n vuosikokouksessa.

Torstain aloitin Säätytalolla asuntoministeri Vapaavuoren isännöimässä asuntofoorumissa. Vapaavuori esitteli siellä tarkentuneen linjauksen rakennusten energiatehokkuudesta.

Uudistus etenee kahdessa vaiheessa: ensin vuonna 2010 uusien rakennusten energianormeja kiristetään 30-40 %, sitten kahden vuoden päästä 20 % lisää. Samalla siirrytään keittokirjamaisesta yksittäisten tekijöiden vahtaamisesta kokonaisenergiatehokkuuden mittaamiseen. Myös rakennuksen lämmitystapa otetaan normeissa vastedes huomioon.

Olen ennenkin kehunut Vapaavuorta, mutta kehunpa nyt vielä lisää: hän edistää rakennusten energiatehokkuutta johdonmukaisesti, näkemyksellisesti ja väsymättä. Parempaa henkilöä asuntoministerin tehtävään on vaikea kuvitella.

Ilahduttavia olivat myös yritysten reaktiot. Toisin kuin eräillä muilla elinkeinoelämän aloilla, rakennusteollisuudessa määrätietoisia toimia tuetaan ja valtiovallan kanssa käydään rakentavaa keskustelua. Kiitokset siitä.

Iltapäivällä tapasin hallituspuolueiden ympäristövaliokuntavastaavia komission ilmasto- ja energiapaketin lausunnosta. Heti perään olin suunnittelemassa Vihreiden energiatehokkuusseminaaria.

Eduskuntaryhmän kokouksessa suullisen kysymyksen esittäjäksi valittiin Anni. Runoilija Sinnemäki veti päätöksen yhteen kuitenkin niin lyyrisesti, että kuvittelin tehtävän langenneen meikäläiselle. Niinpä varauduimme molemmat kysymään rakennusten energiatehokkuudesta. Anni sai kysymyksen.

Perjantaina aamiaistin puoluesihteerimme Panu Laturin kanssa. Valiokunnassa veivattiin ilmasto- ja energiapakettia. Ei tullut ihan vielä valmista. Annettuani Langalle puhelinhaastattelun tapasin kansalaisjärjestöjen ilmastoihmisiä.

Istunnon jälkeen ihmettelin, kuinka sain istua kaikessa rauhassa työhuoneessa kirjoittamassa myöhemmin julkaistavaa kolumnia Terveyden edistämisen keskuksen Promo-lehteen. Sitten puhelin soi.

Minun pitikin olla puhumassa Kehityspoliittisen toimikunnan kokouksessa. Kommunikaattorin ja legendaarisen kelvottoman Teamware-kalenterin yhteistyö oli taas kantanut hedelmää, ja kokousmerkintä oli haihtunut kalenterista. Eipä siinä muu auttanut kuin polkea hiki hatussa Töölöön.

Viikon huipennukseksi palaveerasin VNK:n tiimini kanssa. Perjantaina myös julkaistiin kolumnini Vihreässä Langassa.

Viikonlopun isännöin Suomessa käymässä ollutta ystävääni. Sain myös uuden (tai siis entisöidyn) oven.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

Leave a Reply