Viikko 20: Kiitos Pentti ja Eija-Riitta

Maanantaina alustin entisellä työpaikallani YLEn Radiotalossa. Puhuin vanhoille kollegoilleni hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä ilmastoasioiden uutisoinnista. Perään annoin eduskuntatalon portailla haastattelun YLEn Summeri-ohjelmalle nuorten vaikuttamisesta.

Päivällä tapasin Maailmanpankin ilmastotiimiin siirtyvän Ari Huhtalan. Puhuimme kehitysmaiden ilmastotyön rahoituksesta ja pankin tuesta fossiilisille polttoaineille. Iltapäivällä matkustin Tampereelle parturiin ja valtuustoryhmän kokoukseen.

Tiistaina Helsingissä nippu valiokuntia kuuli joukkoa ministereitä aluehallinnon uudistamisesta. Poistuin kesken ehtiäkseni Etelärantaan alustamaan Elinkeinoelämän keskusliiton energiavaliokunnalle tulevaisuusselonteosta. Vanhempi herrasmies pyöritteli päätään aina, kun puhuin ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Lounasaikaan ministerityöryhmä veivasi selontekoluonnosta. Istunnossa jatkettiin keskustelua sisäisestä adoptiosta. Jos on säilyttänyt lapsenuskonsa rationaalisen keskustelun voimaan, show kannattaa lukea täältä.

Eniten mainetta niitti perussuomalaisten Pentti Oinonen, joka puheenvuorossaan niputti iloisesti homot, “hauvelit” ja lasten kiusaamisen. Reagoin heti kysymällä, miten koirat liittyvät sisäiseen adoptioon.

Tivasin myös, pitäisikö kieltää lasten kasvatus esimerkiksi mustaihoisilta ja lihavilta, koska heidänkin lapsiaan voidaan kiusata vanhempien erilaisuuden takia. Oinonen jätti vastaamatta.

Postilaatikkoni täyttyi seuraavan vuorokauden aikana viesteistä, joissa mm. esitettiin sisäisen adoption johtavan yhteiskunnan romahtamiseen. Usein vedottiin Raamattuun.

Itse en pidä uskonnollisten tekstien kirjaimellista noudattamista hyvänä perustana politiikalle. Kysyinkin, pitäisikö meidän noudattaa myös mm. näitä Raamatun ohjeita:

“Älä pue yllesi vaatekappaletta, joka on kudottu kahdesta erilaisesta langasta.” (3. Moos. 19:19)

“Jos kaksi miestä tappelee keskenään ja alakynnessä olevan vaimo yrittää auttaa miestään tarttumalla tämän vastustajaa sukupuolielimistä, naista ei saa sääliä, vaan hänen kätensä on lyötävä ranteesta poikki.” (5. Moos. 25:11-12)

“Jos aviomiehen kuitenkin valtaa mustasukkainen epäilys, että hänen vaimonsa on ollut hänelle uskoton ja näin tullut saastaiseksi, hänen tulee, olipa epäilykseen aihetta tai ei, viedä vaimonsa papin luo ja tuoda vaimonsa puolesta uhrilahjaksi kymmenesosa eefa-mittaa ohrajauhoja. Hän ei kuitenkaan saa kaataa jauhoihin öljyä eikä panna päälle suitsuketta, sillä tämä ruokauhri annetaan mustasukkaisen epäilyksen takia. Se on selvitysuhri, jonka tarkoituksena on tuoda ilmi, onko epäilyyn aihetta.” (4. Moos. 5:14-15)

Keskiviikkona odottelin OP:n kanssa turhaan siivousfirmaa. Sen piti siivota kotini kokeeksi. Siivoojat saapuivat lopulta – kaksi tuntia myöhässä. Sovimme uuden ajan.

Kävin OP:n kanssa salaatilla, minkä jälkeen tapasimme Pirkanmaan Jätehuollon toimitusjohtajaa Pentti Rantalaa. Saimme katsauksen yhtiön toiminnasta ja keskustelimme jätehuollon näkymistä.

Iltapäivällä osallistuin Maaseudun sivistysliiton Pöhinät Pirtillä -kiertueen paneeliin. Autioituneella yliopistolla oli aluksi yleisöä hieman enemmän kuin panelisteja ja järjestäjiä.

Rupattelin ex-kollegani Lasse Hautalan ja komission Suomen edustuston Paavo Mäkisen kanssa EU:sta. Tilaisuuden jälkeen kaverini jututti minua väitöskirjansa suunnittelua varten.

Kaupunginvaltuustossa taitettiin peistä Vasemmistoliiton aloitteesta, jossa vaadittiin tasa-arvotoimikunnan perustamista uudelleen. Toimikunnalle aikoinaan kuuluneet tehtävät kuten tasa-arvo-ohjelman laatiminen hoidetaan nykyään muualla.

Tasa-arvotyössä on edetty. Esimerkiksi ensi vuoden talousarvio suvataan eli siitä tehdään sukupuolivaikutusten arviointi.

Turhan vastakkainasettelun välttämiseksi ehdotin, että ryhmien puheenjohtajat hakisivat yhdessä ratkaisua. Vasemmisto hyväksikäytti kädenojennusta ja vaati aloitteen jättämistä pöydälle.

Kokouksessa keskusteltiin myös kaupungin sijoitustoiminnan periaatteista. Kysyin pormestarilta, millaisia eettisiä kriteereitä kaupunki käyttää. Tarkentavien kysymysten jälkeen kävi ilmi, että ei kovinkaan kummoisia. Pormestari oli kuitenkin vastaanottavainen periaatteiden jalostamiselle.

Torstaina alustin ilmastofoorumissa tulevaisuusselonteon valmistelusta. Eduskuntaryhmän ja istunnon jälkeen annoin haastattelun Energia-lehdelle. Poseerasin lisärakennuksen viereisessä rautatiekuilussa, kun toimittaja heitteli muovipusseja tuulen riepoteltavaksi. Virkistävää vaihtelua.

Perjantain aloitin käymällä tulevaisuusvaliokunnan kuultavana selonteosta. Paikalle oli vaivautunut myös muutama valiokunnan jäsen. Ennen selontekotiimiä tapasin Tekesin johtoa.

Istunnossa sisäinen adoptio hyväksyttiin lopulta selvin luvuin 108-29. Poissa oli tosin peräti 61 kansanedustajaa.

Keskustalaisista 15 vastusti hallitusohjelmaan kuuluvaa ja hallituksen yksimielisesti hyväksymää esitystä. Tuoreessa muistissa on, kuinka keskustan ryhmän puheenjohtaja Timo Kalli ripitti siitä, että kaksi Vihreiden edustajaa äänesti hallituksesta riitaisena annettua Lex Nokiaa vastaan.

Ai niin, yhdenvertaisuuden vastustaminen on omantunnon kysymys, kansalaisoikeuksien puolustaminen ei.

Päivän päätteeksi suunnittelimme Vihreän sivistysliiton Green New Deal -hankkeen seminaaria ja julkaisua. Illaksi matkustin Jyväskylään valmiiksi Vihreiden puoluekokousta varten.

Kokous alkoi lauantaina Rail Baltica -tempauksella kävelykadulla. Puhuin viikkopäiväkirjan lukijoille tutuista kokemuksista: miten hankalaa junalla on matkustaa Euroopassa.

Poliittisessa keskustelussa pidin puheenvuoron, jossa käytin sisäistä adoptiota esimerkkinä pienestä voitosta, joka ei olisi toteutunut ilman Vihreitä. Voitto ei tullut tyhjästä, vaan sen eteen piti tehdä pitkään paljon töitä. Niin myös tulevien voittojen.

Lounastauolla pakenin kokouspaikan ruokajonoja syömään pastaa Jukka Relanderin, Johanna Sumuvuoren ja Tuomas Viskarin kanssa.

Lounaan jälkeen Anni Sinnemäki valittiin yksimielisesti uudeksi puheenjohtajaksi ja väistyvä puheenjohtaja Tarja Cronberg sai huikeat aplodit työstään vihreyden hyväksi.

Onneksi olkoon Anni, kiitos Tarja! Nyt vain jännitetään, pääseekö Tarja jatkamaan maailman vihertämistä Euroopan parlamentissa.

Annin kiitellyn linjapuheen voi lukea täältä. Vihreiden sivuilla voi myös katsella ja kuunnella muuta aineistoa kokouksesta.

Illalla velvollisuuksiin kuului saunoa toimittajien kanssa. Puheet pyörivät tietysti politiikassa, mm. eurovaaleissa ja mediamaksussa.

Kokouksen illanvietossa Lutakossa ruokajonoon tuli tieto kasvisruoan loppumisesta. Liian moni oli siis varannut itselleen lohta, mutta ottanutkin tiskillä seitania. Kiitos vain, kalansyöjät.

Lähdin etsimään ruokaa kollegojeni Heli Järvisen ja Outi Alanko-Kahiluodon sekä Kyösti Hagertin kanssa. Tilasin menun mukaan pikkunälkään tarkoitetun salaatin, joka osoittautui mikroskooppisen pieneksi.

Tyylilleen uskollisesti Kyösti nosti asiasta metakan, ja sain kaupan päälle jäätelön. Piipahdin vielä euroviisuvalvojaisissa ennen nukkumaanmenoa.

Homofobian vastaisena päivänä puin päälleni Tallinnan Priden paidan ja polkaisin kokouspaikalle. Kun puoluekokousaloitteista ja eurovaalikannanotosta oli äänestetty, alkoi loppujen henkilövalintojen tekeminen.

Kokousedustajat marssivat antamaan äänestyslappunsa yhdistysten mukaisessa järjestyksessä. Tämä antoi hyvän mahdollisuuden opetella ihmisten nimiä.

Minut valittiin puolueen varapuheenjohtajaksi 173 äänellä. Kumppaneikseni saan istuvat varapuheenjohtajat Mari Puoskarin ja Jyrki Kasvin.

Kiitospuheessani kiitin Eija-Riitta Korholaa ja Pentti Oinosta. He ja monet heidän kaltaisensa muistuttavat siitä, mihin Vihreitä tarvitaan. Kiitin myös vanhempiani ja kaikkia tukijoita – ilman teitä tämä ei olisi mahdollista.

Nyt alkaa työ sen eteen, että Vihreistä voi tulla aidosti koko Suomen puolue. Tästähän puhuin kampanjasivuillani.

Lounastauolla pidettiin lehdistötilaisuus, jossa me varapuheenjohtajat, jatkoon valittu puoluesihteeri Panu Laturi ja valtuuskunnan tuore puheenjohtaja Kristian von Essen vastasimme toimittajien kysymyksiin. Puhuin siitä, että edellä olemisen lisäksi vihreiden pitää opetella olemaan enemmän keskellä: siellä missä ihmisetkin ja oppia heiltä.

Kokouksen jälkeen palasin Tampereelle samassa kyydissä Marin ja avustajani Heikin kanssa. Luin papereita ja valmistelin alustusta.

Puoluekokouksesta jäi valtavan innostava tunnelma.

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

2 Responses

  1. Onneksi olkoon varapuheenjohtajuudesta!

    Itse näin sinut alustamasa kyseisen viikon torstaina ympäristöministeriön ilmastofoorumissa – en suinkaan ilmastoskeptikoiden Ilmastofoorumi ry:ssä :)

    Tsemppiä!

  2. Oho, avustaja oli tulkinnut foorumin vähän väärin… Korjataan linkki!

Leave a Reply