Viikko 25: Pitääkö avoimuuteen pakottaa?

Aloitin kesän viimeisen istuntoviikon talouskasvun edellytysten vahvistamista pohtivan työryhmän kokouksessa Säätytalolla. Alustin työryhmälle ilmastonsuojelun ja talouden yhteyksistä. Muuten keskustelimme työryhmän työn painopisteistä ja järjestämisestä.

Istunnossa käsiteltiin kestoaihetta yliopistolakia. Vihreät ovat hallituksessa ja eduskunnassa pyrkineet vahvistamaan yliopistojen autonomiaa ja vahtimaan perustuslain noudattamista. Kirjoitin aiheesta aiemmin blogissani.

Kollegani Outi Alanko-Kahiluoto kuvaa omassa blogissaan vihreiden tavoitteiden toteutumista. Kaikki ei mennyt toiveidemme mukaan, mutta iso osa onneksi meni.

Iltapäivällä annoin haastattelun musiikista ja politiikasta Frozen North Sauna Sessions -nettiradio-ohjelmaan. Pätkän voi kuunnella täältä.

Illalla poljin Töölönrantaan illanviettoon politiikan toimittajien kanssa. Jäin Helsinkiin yöksi VR Oy:n työntekijöiden poliittisen mielenilmauksen takia.

Tiistaiaamuna eduskunta keskusteli turvallisuuspoliittisesta selonteosta. Pekka Haaviston pitämän vihreiden ryhmäpuheenvuoron voi lukea täältä.

Selonteossa hyvää on turvallisuuden ymmärtäminen laajasti. Turvallisuuttamme ei uhkaa vain tai edes ensisijaisesti vieraan vallan aseellinen hyökkäys, vaan myös esimerkiksi luonnonkatastrofit, pandemiat, hallitsemattomat pakolaisvirrat ja verkkohyökkäykset.

Laaja turvallisuuskäsitys unohtui kuitenkin heti, kun päästiin johtopäätöksiin. Ratkaisuksi tarjotaan samaa vanhaa: yleistä asevelvollisuutta, puolustusmäärärahojen nostamista ja laajan varuskuntaverkoston ylläpitämistä. Niillä ei uusia turvallisuusuhkia torjuta.

Päivällä istuin kahdessa tulevaisuusselonteon työpajassa. Ensimmäisessä pohdimme, mihin suuntaan kansainvälinen ilmastopolitiikka voisi ja sen tulisi kehittyä pitkällä aikavälillä. Toisessa yritimme arvioida vähäpäästöisen Suomen skenaarioiden vaikutuksia erityisesti taloudelle.

Iltapäivällä pääsin väittelemään Elinkeinoelämän keskusliiton Helena Vänskän ja Korholan kanssa Energia- ja kasvufoorumin paneelissa. Korholan piti alun perin olla Eija-Riitta, mutta sujuvasti hänet vaihdettiin Atteen. Eroa tuskin huomasi, vaikka toinen on tutkija ja toinen poliitikko.

Paneelissa Atte sinnikkäästi väitti, että tuulivoimalla ei voi vähentää päästöjä, koska se tarvitsee rinnalle säätövoimaksi hiilivoimaa. Samalla logiikalla hybridiauto ei leikkaa polttoaineen kulutusta, koska pitkillä matkoilla auto käy sähkömoottorin sijaan polttomoottorilla.

Todellisuudessa tuulivoima leikkaa toki päästöjä sen verran kuin se korvaa päästöjä aiheuttavaa sähköntuotantoa – ei enempää eikä vähempää. Ei Atte vastusta ydinvoimaakaan sen takia, että useimmissa maissa sen rinnalla käytetään osaan sähkön tarpeen kattamisesta hiililauhdetta.

Aiemmin Korhola on kunnostautunut sellaisilla avauksilla kuin “ilmastonmuutosta vastaan ei pitäisi taistella rajoittamalla hiilidioksidipäästöjä, vaan synnyttämällä hiilivapaa yhteiskunta“. Mietitään sitä hetki.

Keskiviikkona istuin ensin hallitusryhmän ja VNK:n tiimini kokouksissa. Eduskunta sai pääministerin ilmoituksen valtiontalouden tilanteesta. Sukellus yltää tämänhetkisten arvioiden mukaan kuuteen prosenttiin.

Koska emme halua leikata kouluista, sairaaloista ja kirjastoista, meidän on paikattava julkisen talouden kestävyysvaje muilla keinoilla. Tällöin päävaihtoehdot ovat työurien pidentäminen ja verojen korottaminen. Molempia tarvitaan.

Talouskeskustelun päätteeksi oppositio tenttasi pääministeriä vaalirahasotkusta. Soppa on porissut sen jälkeenkin, ja lähes päivittäin on tullut uusia paljastuksia vanhojen puolueiden rahoituksen hämäryyksistä.

Ainoa kestävä ratkaisu on se, että kaikki puolueet julkistavat kaiken rahoituksensa. Keskusta julkisti jo viime vaaleja varten saamansa yli 5 000 euron lahjoitukset.

Miksi vain yli viiden tonnin? Onko 4 500 euroa keskustalle niin pikkusumma, ettei ole väliä, mistä se on tullut?

Kokoomus ja SDP eivät ole silti kyenneet tähänkään vähään. Demarien kritiikki pääministeriä kohtaan onkin onttoa niin kauan, kuin omaa pesää ei ole putsattu.

Vanhat puolueet ovat sanoneet, etteivät ne julkaise rahoitustaan ennen, kuin siihen velvoitetaan lailla. Pitääkö avoimuuteen pakottaa? Voiko järkeviä asioita tehdä vain silloin, kun valtio käskee?

Vihreät on julkistanut kaiken rahoituksensa ensimmäisenä puolueista jo aikaa sitten. Siihen ei tarvittu lakeja, vaan vakaa usko siihen, että äänestäjillä on oikeus tietää, mistä puolueiden rahat ovat peräisin. (Omat vaalibudjettini löytyvät vaalisivuiltani.)

Myöhemmin kristillisdemokraatit seurasivat perässä ja julkistivat oman rahoituksensa. Mutta milloin kokoomus, entä SDP? Mitä demarit ja kokoomus pelkäävät?

Istuntokauden viimeinen keskustelu käytiin ilmasto- ja energiastrategiasta. Talousvaliokunta toi mietinnössään esiin monia ihan perusteltuja painotuksia.

Istuin keskustelussa alusta loppuun eli noin kahdeksan tuntia. Puheenvuoroissani keskityin sähkönkulutuksen kehitykseen, energiatehokkuuden lisäämiseen ja ydinvoimaan.

Demarit peräsivät strategialta “konkretiaa”. Mutta millaista oli SDP:n oma konkretia? SDP:n vastalauseessa “välittöminä toimina” esitettiin sellaisia täsmätoimia kuin “yhdyskuntarakennetta pitää tiivistää” ja “ympäristönsuojelun kannalta tärkeitä määrärahoja pitää lisätä”.

Vastalause sisälsi monia sinällään hyviä toimia. Demareilta jäi kuitenkin ehkä huomaamatta, että useimmat toimet ovat sellaisia, jotka hallitus on joko jo toteuttanut tai toimii parhaillaan niiden edistämiseksi.

Verotuksessa on jo tehty miljardin euron siirto työn verotuksesta ympäristöverotukseen. Pääministerin keskiviikkoisessa puheessa syksyn menolisäyksien yhdeksi painopisteeksi nostettiin uusiutuvan energian tuet.

Hallitus on päättänyt biokaasun ja tuulivoiman syöttötariffeista. Uusiutuvan energian investointi- ja t&k-tuet ovat selvästi korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Ensimmäistä kertaa Suomen historiassa hallitus satsaa ratahankkeisiin enemmän kuin tiehankkeisiin.

Ja paljon on vielä tulossa. Windfall-verosta päätettiin vähän aikaa sitten. Ruuhkamaksuista jätettiin selvitys ministeri Vehviläiselle keskiviikkona.

Ministeri Pekkarinen tuo energiatehokkuustoimikunnan työn pohjalta esitykset valtioneuvostoon syksyn alussa. Esitys uusiutuvan energian syöttötariffeista valmistuu vielä kesäkuun aikana. Tuuliatlas puolestaan saadaan valmiiksi vuoden loppuun mennessä.

Pia Viitanen väitti puheessaan ensin, ettei hallituksen elvytyspaketissa ole lainkaan viherelvytystä. Seuraavassa puheenvuorossa hän joutui tosin korjaamaan, että vihreää elvytystä on liian vähän.

Merkittävä osa hallituksen elvytyspaketista suuntautuu korjausrakentamiseen, joukko- ja kevyeen liikenteeseen, tutkimukseen ja kehitykseen sekä uusiutuvan energian tukiin. Tulevaisuudessa viherelvytyksen osuutta on vielä reippaasti kasvatettava.

Viimeisenä istuntopäivänä torstaina eduskunta äänesti ilmasto- ja energiastrategiasta. Sen jälkeen osallistuin vielä vihreiden verotyöryhmän ja ilmastosivujen ilmasto.org ohjausryhmän kokoukseen. Sitten siirryinkin juhannuksen viettoon.

Istuntotauon ajaksi viikkopäiväkirja jää tauolle. Seuraavan kerran kirjoittelen heinäkuun lopulla matkasta Tanskaan ja Pariisiin. Twitteriä päivittelen silloin tällöin myös kesällä.

Hyvää kesää!

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

3 Responses

  1. Ihan koko totuus rahoituksesta ei ole Vihreilläkään julkinen. “Tiedotustoiminnan tuotot” -kohdan alle kätkeytyy tuloslaskelmassa kymmeniä tuhansia euroja. Niin tietenkin, 500 euron “seminaarilippujen” myyntiä “yksityishenkilöille” se tietysti on enimmäkseen, mutta olisipa mielenkiintoista tietää kuinka monen yrityksen tai yhteisön koko johtokunta perheineen tms. löytyy tuolta ostajien listasta.

    Vihreiden tulisi avata myös tämä osa tuloksestaan sen vuoksi, että nykyisen kohun tuloksena seuraavien lakimuutosten jälkeen suuret puolueet tulevat kätkemään etujärjestörahoituksensa näihin seminaarilippuihin, kuten Yhdysvalloissa jo tehdään.

  2. Luin Tekniikka & Talous sivustoilla olevan artikkelin, missä käsiteltiin teidän suhtautumista ydinvoimaan. Ihmettelen siinä mainittua lausumaa Suomen esimerkistä tietyille valtioille ydinvoiman rakentamisesta. Näkökantaan ei esitetty artikkelissa perusteluja, minkä takia kyseiset valtiot mainittiin.

    Tällä hetkellä esimerkiksi Indonesiassa käytetään tavallisessa perheessä kaasua ruuan valmistukseen. Kaasun toimitus tapahtuu alle 5 kg:n kaasupulloissa asikkaille. Yhdistettynä tämä energiatehokkuudeltaan heikkoon jakeluverkostoon ( pienet jakeluautot, ei päästönormeja, kuten ei isoissakaan jakeluautoissa ), olettaisin kokonaisvaikutuksen olevan haitallisempi, kuin valvotun ydinvoiman.

  3. Kaasun käyttökin voi aiheuttaa onnettomuuksia, mutta kyllä ydinonnettomuuden haitat olisivat toista kokoluokkaa. Esimerkiksi Indonesia sijaitsee seismisesti aktiivisella alueella, jota koettelevat maanjäristykset ja tsunamit. Tällaisissa maissa suuronnettomuuden riski on selvästi suurempi kuin Suomessa.

Leave a Reply