Joulua edeltävä viikko kuluu eduskunnassa talousarvion merkeissä. Aamusta yöhön jatkuvissa istunnoissa keskustellaan budjetista ministeriöittäin valtiovarainvaliokunnan mietinnön pohjalta. Pitkin viikkoa äänestetään – enimmillään tunteja putkeen.

Vietinkin maanantain eduskunnassa budjettikeskustelua seuraten. Iltapäivällä annoin haastattelun älykkään liikenteen verkoston uutiskirjeeseen.

Älykkään liikenteen ratkaisut tarjoavat huomattavia mahdollisuuksia. Esimerkiksi liikennevaloetuisuuksilla voidaan sujuvoittaa joukkoliikennettä ja satelliittiipaikannukseen perustuvilla tie- ja ruuhkamaksuilla ohjata tieliikennettä fiksummin ja reilummin.

Tiistaiaamuna puhuin Uudenmaan liiton seminaarissa paikallisesta ilmastopolitiikasta. Jotta Suomi voisi päästä edessä oleviin kunnianhimoisiin päästövähennyksiin, pitää ilmastonsuojelun eteen urakoida kaikilla tasoilla – myös paikallisesti. Kaikkien seutujen ja kuntien olisikin syytä laatia omat ilmastostrategiansa.

Aamupäivällä juttelin Suomen OECD-suurlähettilään Pertti Majasen kanssa ajankohtaisista kuulumisista. Annoin myös haastattelun Kuluttaja-lehdelle energiansäästölampuista.

Iltapäivällä kävin juomassa maljan Tuija Braxin avustajana eduskunnassa toimivan Jessica Karhun valmistumisen kunniaksi. Insinööripitoinen vihreä tiimi sai joukkoihinsa taas yhden DI:n. Myöhemmin piipahdin eduskuntaryhmän jouluglögeillä.

Välillä palaveerasin pikaisesti Ihanuksen Jukan kanssa. Onnittelin häntä uudesta pestistä, sillä hänet valittiin jatkamaan Suomenmaan päätoimittajaksi siirtyvän Timo Laanisen paikalla pääministerin poliittisena erityisavustajana.

Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskustelussa istunnossa kysyin ministeri Kataiselta hallituskauden kuluessa tehtävästä verojen välitarkastelusta. Se olisi luonteva paikka arvioida paitsi tuloverojen, myös ympäristöverojen tasoa.

Keskiviikkona kävin aamusella Espoossa Fortumin hallintoneuvoston kokouksessa, josta riensin suoraan istuntoon äänestämään. Sen jälkeen minua haastateltiin Radio X3Miin ehdottamastani kertakäyttökassiverosta.

Kipaisin päivällä VNK:n työhuoneessa lukemassa sähköpostin ja allekirjoittamassa paperikortit, joita muut tiimiläiset halusivat lähettää. Oman joulutervehdykseni julkaisin paperin säästämiseksi perinteiseen tapaan vain sähköisenä.

Iltapäivällä istuin alun kauppa- ja teollisuusministeriön asiantuntijaseminaarissa, jossa pohdittiin energiatehokkuuden roolia tulevassa ilmasto- ja energiastrategiassa. Kerroin VNK:ssa valmisteltavista selvityksistä, jotka pyrkivät vastaamaan joihinkin seminaarissa esitettyihin tietotarpeisiin.

Liikenne- ja viestintäministeriön budjettikeskustelu istunnossa sivusi taas energiaveroja. Summasin omassa puheenvuorossani hallituksen tähänastisia toimenpiteitä aiheesta.

Illan päätteeksi keskustelin vielä TV1:n suorassa A-Plus-ohjelmassa Autoalan keskusliiton puheenjohtajan Matti Pörhön kanssa autoverouudistuksesta. Niin kuin aina puhuttuani autoilusta, sain reippaasti kansalaispalautetta.

Useampi ihminen otti yhteyttä ja toivoi, että kävisin joskus tutustumassa elämään Kehä III:n ulkopuolella. Yritin selittää, että olen kyllä asunut koko elämäni Kehä III:n ulkopuolella.

Palautteessa hämmästeltiin myös sitä, miksi Vihreät haluaa vaikeuttaa autoilua maaseudulla, vaikka siellä oma auto on usein välttämätön. Vihreät on päinvastoin esittänyt satelliittipaikannukseen perustuvia ruuhkamaksuja, joilla taloudellinen ohjaus voitaisiin kohdistaa alueellisesti reilummin.

Kansalaisten kritiikki tuntui erityisen oudolta, kun A-Plussassa oli juuri keskusteltu autoverouudistuksesta – se kun päinvastoin keventää autoilun verotusta. Veron päästöporrastus kannustaa voimakkaasti ihmisiä valitsemaan energiatehokkaita autoja.

Jos uudistus saa vaihtamaan esimerkiksi kahdeksan litraa satasella kuluttavan auton kuudella litralla pärjäävään, merkitsee se 30 000 kilometrin vuosiajolla reilusti yli 600 euron säästöä vuodessa. Miten tämä rokottaa maaseudulla asuvia ihmisiä?

Torstaina äänestykset alkoivat heti kymmeneltä. Lounaalla tapasin VNK:n tiimiäni ja sen jälkeen Neste Oilin edustajaa.

On myönteistä, että yhtiö myöntää itse palmuöljyn tuotantoon liittyvät ympäristöriskit. Se ei silti vedä loogista johtopäätöstä olla lisäämättä öljyn käyttöä biodieselin raaka-aineena. Yhtiö kuitenkin vakuuttaa tutkivansa kuumeisesti kestävämpiä vaihtoehtoja.

Joulunajan kunniaksi jaoin vihreille kollegoille ja avustajille lahjaksi Pasi Toiviaisen kirjan ”Ilmastonmuutos. Nyt.”. Lahjan saamisen ehdoksi asetin, että kirja pitää myös lukea.

Vuoden viimeisen eduskuntaryhmän kokouksen ja suullisen kyselytunnin jälkeen istunnossa käsiteltiin uuden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa. Kommentoin ympäristöteknologian vientimahdollisuuksia ja kysyin ministeri Pekkariselta mahdollisuuksista lisätä ilmasto- ja energia-asioiden painoarvoa talousarvioissa.

Perjantaina tapasin aamutuimaan Tarja Cronbergia energia-asioista. Annoin myös tv-haastattelun Kauppalehden talousuutisiin ilmastonsuojelun talousvaikutuksista.

Viimeisessä istunnossa käsiteltiin ympäristöministeriön hallinnonalaa. Debatissa puolustin sitovia päästövelvoitteita ja kiitin asuntoministeri Vapaavuorta huomion kiinnittämisestä energiatehokkuuteen rakentamisessa.

Varsinaisessa puheenvuorossa selvensin vielä Balin ilmastokokouksen tuloksia, sillä niistä liikkui keskustelussa väärinkäsityksiä. Korostin myös, että Etelä-Suomen metsiensuojelun Metso-ohjelman onnistuminen riippuu rahoituksesta ja lisää rahaa tarvitaan. Puolustin myös ministeriön tutkimusmäärärahoja.

Äänestyskimara päättyi jo iltapäivällä. Palasin yöksi kotiin, jotta ehdin aamulla uurnan laskuun Porissa. Kokemus oli raskas, mutta myös lämminhenkinen ja katharttinen.

Sunnuntaina lähdin joulunviettoon mökille.

Viikkopäiväkirja jää nyt tauolle ja palaa verkkoon istuntokauden käynnistyessä helmikuun alussa. Tammikuun lopulta julkaisen päiväkirjan työmatkastani Saksaan ja Unkariin.