Aamulehti 14.12.06 AL:n pääkirjoituksessa (10.12.) käsiteltiin vihreiden perustulosta ja verotuksesta esittämää mallia. Kirjoittaja arveli mallin herättävän enemmän kysymyksiä kuin antavan vastauksia. Valtuuskunnan kokouksessa Joensuussa esiteltiin vasta vihreiden perustulomallin luonnos. Valmis esitys hyväksytään helmikuussa. Se pitää sisällään mm. laskelmat vaikutuksista eri väestöryhmien tuloihin. Vihreiden perustulomallin valmistelua on ohjannut kolme pääperiaatetta. Ensinnäkin malli on kustannusneutraali eli se ei lisää valtiolle koituvia kustannuksia. Toiseksi malli ei heikennä kenenkään sosiaalietuuksia. Joillakin nyt laiminlyödyillä ihmisryhmillä

Uutispäivä Demari 27.9.06 Uutispäivä Demarin sivuilla moni kirjoittaja on kommentoinut Tampereen pormestarivaalia. Vihreiden toiminnasta on käytetty sellaisia sanoja kuin “lehmänkaupat”, “kähminnät” ja “kassakaappisopimus”. Kirjoittajien kannattaisi ehkä lukea lehdestä muutkin kuin omat kirjoituksensa – esimerkiksi demarien oman tamperelaisvaltuutetun, Joonas Lepistön ihan asiallinen kolumni (Uutispäivä Demari 13.9.). Lepistö kirjoitti mm., että Tampereella kaivataan uutta neuvottelukulttuuria, toimintatapoja pitää muokata ja hallitus-oppositioasetelma on syytä purkaa. Viesti oli suunnattu demareille itselleen. Samaa vihreät vaativat pormestarikisassa:

Aamulehti 5.9.06 Risto Rantanen kritisoi (AL 2.9.) pormestarimallia kunnallishallinnon puoluepolitisoimisesta. Hän ei ehkä tiennyt, että jo nykyään kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat on valittu puoluepoliittisin perustein. Pormestarimalliin siirtyminen ei siis puoluepolitisoi kaupungin ylintä johtoa. Mallissa poliittiseen valtaan vain liitetään poliittinen vastuu. Pormestarien tehtävät ovat katkolla neljän vuoden välein. Työnsä hyvin hoitaneen pormestarin voidaan antaa jatkaa, kun taas kaupunkilaisten toiveet laiminlyönyt pormestari voi alkaa etsiä muita töitä. Tavoitteena tulee olla, että kansa pääsee

Aamulehti 21.8.06 Kalevi Suoniemi väitti (AL 15.8.), että kansanedustajat eivät ole puuttuneet ns. dieselveroon eli dieselautoilta perittävään erilliseen käyttövoimaveroon. Dieselautot tuottavat ilmastoa lämmittäviä päästöjä bensakäyttöisiä autoja vähemmän. Siksi monien on vaikea ymmärtää, miksi dieselautoja rankaistaan erillisellä haittaverolla. Keväällä valmistuneessa vihreiden liikennepoliittisessa ohjelmassa esitetäänkin dieselveron poistamista. Haittavero poistettaisiin tosin vain dieselautoilta, jotka täyttävät hiukkaspäästöjä koskevat tiukat normit. Ohjelmassa esitämme myös, että autoilun verotus porrastetaan tiukasti päästötason mukaan. EU:n komissio on jo

Kauppalehti, Presso 6.5.06 Kauppalehden pääkirjoituksessa (25.4.) arveltiin, että “liikenne tyrehtyisi”, jos vihreiden ehdottamat liikennepoliittiset toimenpiteet toteutettaisiin. Heitto on paljonpuhuva, sillä siinä liikenteen ymmärretään tarkoittavan samaa kuin autoilu. Vihreiden liikennepoliittisen ohjelman johtavana tavoitteena on lisätä liikkumisen vapautta, ei vähentää sitä. Edistämällä joukko- ja kevyttä liikennettä yhä useampi suomalainen voisi aidosti valita esimerkiksi, haluaako tehdä työmatkansa junalla vai autolla. Liikennetarvetta voidaan vähentää kestävällä yhdyskuntasuunnittelulla ja yksityisautoilulle kehittää yhä houkuttelevampia vaihtoehtoja. Tästä huolimatta

Turun Sanomat 19.4.06 Pääministeri Matti Vanhanen kirjoitti kolumnissaan (TS 13.4.) ilmastonmuutoksen uhkista ja painotti ilmastopolitiikan tärkeyttä. Aiemmin ympäristöministeri Jan-Erik Enestam kertoi vakuuttuneensa ilmastonmuutoksen vakavuudesta käytyään vierailulla Grönlannissa. Tuoreiden tutkimusten mukaan Grönlannin jäätiköiden sulamistahti on viime aikoina kiihtynyt dramaattisesti. On ilahduttavaa, että ilmastonmuutoksen vakavuus on tunnustettu hallituksessa. Hämmästyttävää vain on, että se tapahtuu vasta nyt. Pelkät ministerien huolestuneet lausunnot eivät pelasta meitä lämpenemisen haitoilta. Hallituksen sitoutuminen ilmastonsuojeluun mitataan käytännön päätöksissä. Valitettavasti

Aamulehti 3.1.06 AL:n ilmastopolitiikkaa käsittelevä juttu (27.12.) sisälsi paljon kärkeviä väitteitä, mutta niukasti perusteluja. Osa väitteistä näyttää jopa sotivan samassa jutussa siteerattuja lähteitä vastaan. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton Riitta Larnimaa – ainoa jutussa haastateltu asiantuntija – totesi, ettei Kioton pöytäkirja ole vaikuttanut teollisuuden siirtymiseen muihin maihin. Kuitenkin vain muutamaa kappaletta myöhemmin toimittaja väitti kutakuinkin päinvastaista. Julkisessa keskustelussa kuulee usein väitettävän, että ilmastonsuojelu ajaa yrityksiä pakenemaan Suomesta. Kaikkien näiden vuosien aikana en