Olli Salomäenpää kyseli (AL 2.9.) ympäristöverojen korotusten perusteita ja peräsi porkkanaa kepin oheen.
Porkkanoita onkin tulossa. Kun hallitus teki päätöksen ympäristöverojen korottamisesta, se samalla päätti vapauttaa lämmityksessä käytetyn bioöljyn kokonaan valmisteverosta. Ensi vuoden budjetissa rakennusten korjaus- ja energia-avustuksiin on varattu 10 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna.
Aiemmin hallitus päätti tukea suurten kaupunkien joukkoliikennettä vuodesta 2010 alkaen. Uudesta tuesta hyötyvät konkreettisesti joukkoliikenteen käyttäjät myös täällä Tampereen seudulla.
Euro on hyvä konsultti. Ympäristöverot kannustavat miettimään tapoja tehostaa omaa energiankäyttöään ja valita kestävämpiä vaihtoehtoja. Ja parantamisen varaa riittää.
Energiansäästölampuista on Suomessa puhuttu jo ainakin 15 vuotta. Silti keskimääräisen suomalaiskodin 23,5 valaistuspisteestä 19:ssä palaa edelleen sähköä holtittomasti tärväävä hehkulamppu.
Usein toistetaan myyttiä, jonka mukaan uudet autot ovat automaattisesti energiatehokkaampia kuin vanhat. Kuitenkin meillä myytyjen uusien autojen keskikulutus on joinakin vuosina päinvastoin noussut.
Mielipuolisia määriä polttoainetta nielevien kaupunkimaasturien kauppa on lisääntynyt toista kymmentä prosenttia viime vuodesta. Tekniikka siis paranee, mutta ihmiset valitsevat yhä juopompia autoja – ja marmattavat päälle bensan hinnasta.
Sitkeässä istuu myös myytti, jonka mukaan energiatehokkaat autot olisivat tuhlailevia autoja kalliimpia. Kuitenkin polttoaineen kulutukseen vaikuttaa eniten auton ja moottorin koko – ja isot autot ovat usein kalleimpia.
Autokaupassa kannattaa katsoa paitsi auton hintalappua, myös sen kulutusta. Ero viisi ja kahdeksan litraa satasella kuluttavien autojen vuotuisessa polttoainelaskussa tekee 20 000 kilometrin vuosiajolla jo yli 600 euroa. Uusien autojen kulutusta voi vertailla näppärästi Ajoneuvorekisterikeskuksen sivuilla (www.ake.fi).
Jokainen voi omilla valinnoillaan minimoida maksamansa ympäristöverot. Esimerkiksi opettelemalla taloudellisen ajotavan auton polttoaineen kulutusta voi leikata keskimäärin 10-15 %. Sillä voi veronkorotuksen vaikutuksen kompensoida moninkertaisesti.
On kai inhimillistä, ettei kukaan myönnä kuluttavansa turhaan. Silti minullakin on kaksi ystävää, jotka ovat kulkeneet alle 500 metrin työmatkat omalla autolla kesät talvet. Tai ystäviä, jotka tappavat aikaa lähtemällä ajelemaan autolla.
Sellainen yhteiskunta, jossa valtio päättäisi ihmisten puolesta, mikä kulutus on turhaa ja mikä ei, olisi kuitenkin aika pelottava. Ympäristöverot eivät kiellä eivätkä käske. Ihmiset saavat itse päättää, mikä kulutus on heille niin tärkeää, että he ovat siitä valmiita maksamaan.
Kukaan ei rakasta veroja. Veroja kuitenkin tarvitaan kansalaisten hyvin yksimielisesti tukeman hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.
Kun jotain nyt on verotettava, eikö ole parempi verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän (ympäristön kuormitusta), ja vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän (työtä)?
Kansalaisten selvä enemmistö on myös vaatinut meiltä päättäjiltä ripeämpiä toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nyt hallitus toimii.
Oras Tynkkynen
valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija
kansanedustaja (vihr)
