Hannu Uusikartano kummasteli (AL 11.8) sitä, miten 3 000 megawatin tuulivoimakapasiteetilla voitaisiin Suomen oloissa tuottaa jopa 10 terawattituntia sähköä. Ihmetystään hän perusteli sillä, että tähän asti rakennetuilla tuulivoimaloilla sähkön tuotanto
Valtioneuvoston viestintäyksikkö Tiedote 216/2008 Pääministeri avaa seminaarisarjan päästöjä vähentävistä ratkaisuista Vaasassa 5.8. Ilmastoa lämmittäviä päästöjä on vähennettävä nopeasti ja paljon. Siitä seuraa kustannuksia, mutta myös hyötyjä kuten uusia työpaikkoja ja
Teknologiateollisuus ry:n tuulivoimatoimialaryhmä on arvioinut, että tuulivoiman kapasiteetti voitaisiin nostaa Suomessa 3 000 megawattiin ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä tuottaisi sähköä noin 10 terawattituntia vuodessa eli yli 10 % nykyisestä
Öljyn hinta on lyhyessä ajassa moninkertaistunut. Vielä vuonna 2001 barrelin eli tynnyrillisen öljyä sai 25 dollarilla. Neljä vuotta myöhemmin keskihinta oli jo kaksinkertainen – ja parissa vuodessa se tuplaantui uudelleen.
Sauli Ruohonen on kahdessa kirjoituksessaan AL:ssä (6. & 9.7.) hyökännyt vihreää ilmastopolitiikkaa vastaan. Ensin kannattaisi kuitenkin tutustua siihen, mitä kritisoi. Ruohonen väittää, että arvostellessaan ympäristö- ja sosiaalisia haittoja aiheuttavia liikenteen
Atte ja Eija-Riitta Korhola väittivät (HS 8. 6., 18. 6., 3. 7.), että järjestöjä kuullaan ilmastopoliittisessa päätöksenteossa asiantuntijoina liikaa. Tarkastelen väitettä käyttäen esimerkkinä EU:n ilmasto- ja energiapaketin kansallista käsittelyä. Eduskunnan
www.fennovoima.fi/sisu Energiapolitiikka olisi helppoa, jos sillä olisi vain yksi tavoite. Ei ole kummoinenkaan tehtävä turvata esimerkiksi energian häiriötöntä saatavuutta tai päästöjen vähentämistä erikseen. Haaste on sovittaa osittain ristiriitaiset tarpeet yhteen.
Miksi politiikka tehoaa heikommin kuin lääketiede? Osittain siksi, että lääketiede perustuu näyttöön, politiikka usein uskomuksiin. Lääketieteessä hoitojen tehoa testataan kokeellisesti. Klassisessa kaksoissokkokokeessa sen paremmin potilas kuin hoitajakaan eivät tiedä, kenelle
Tiedote 172/2008 Valtioneuvoston kanslia asetti maanantaina 9. kesäkuuta johtaja Jaakko Kianderin ja tutkimusjohtaja Raija Volkin selvittämään mahdollisuuksia toteuttaa ilmastopolitiikkaa aluepoliittisesti ja sosiaalisesti reilulla tavalla. Selvitystehtävät liittyvät hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen
Tiedote 171/2008 Tiukkenevat päästövelvoitteet edellyttävät maanantaina 9. kesäkuuta julkistetun selvityksen mukaan ilmastopoliittisen ohjauksen vahvistamista kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla. Valtioneuvoston kanslian Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) tilaamassa selvityksessä tunnistetaan keskeisiä ilmastopolitiikan valtavirtaistamisen