Sauli Ruohonen on kahdessa kirjoituksessaan AL:ssä (6. & 9.7.) hyökännyt vihreää ilmastopolitiikkaa vastaan. Ensin kannattaisi kuitenkin tutustua siihen, mitä kritisoi.

Ruohonen väittää, että arvostellessaan ympäristö- ja sosiaalisia haittoja aiheuttavia liikenteen biopolttoaineita Vihreät olisi “perääntymässä alkuperäisestä opistaan”.

Vihreät on kuitenkin alusta asti korostanut, että biopolttoaineet voivat parhaimmillaankin olla vain osaratkaisu liikenteen päästöihin. Merkittävämpiä ja kestävämpiä ratkaisuja ovat liikennetarpeen vähentäminen, joukko- ja kevyen liikenteen edistäminen sekä autojen energiatehokkuuden parantaminen.

Olemme jatkuvasti korostaneet myös sitä, että biopolttoaineille pitää asettaa tiukat kestävyyskriteerit – selvästi tiukemmat kuin mitä EU:n komissio on esittänyt. Vain näin voidaan estää se, että kestämättömillä biopolttoaineilla aiheutetaan enemmän ongelmia toisaalla.

Lisäksi olemme vaatineet, että biopolttoaineiden lisäämiseen tulee liittää välitarkastelu. Siinä tulee arvioida, onko erillinen tavoite uusiutuvalle energialle liikenteessä mahdollista saavuttaa kestävästi. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta on ottanut hyvin samanlaisia kantoja.

Ruohonen väittää Vihreiden vastustavan vesivoimaa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi ilmasto- ja energiapoliittisesta ohjelmastamme käy hyvin ilmi, että päinvastoin kannatamme vesivoiman käytön lisäämistä.

Nykyisiä vesivoimaloita modernisoimalla voidaan saada kohtuullisen paljon lisää tehoa edullisesti ja ilman minkäänlaisia ympäristöhaittoja. Sen sijaan Vihreät ei kannata luonnontilaisten vesistöjen tärvelemistä uusilla voimalahankkeilla.

Ruohosen mielestä uusista altaista ei olisi “pienintäkään haittaa”. Hänen kanssaan eri mieltä on mm. korkein hallinto-oikeus, joka päätöksessään Vuotoksesta toteaa: “hankkeen vaikutuksia — oli pidettävä — huomattavina ja laajalle ulottuvina vahingollisina muutoksina ympäristön luonnonsuhteissa ja vesiluonnossa”.

Ruohonen hyökkää vielä tuulivoimaakin vastaan. Todetaan vain lyhyesti, että tuulivoimalla voisi teollisuuden omien arvioiden mukaan tuottaa Suomessa kymmenisen prosenttia sähköstä vuonna 2020.

Tuotanto olisi kotimaista ja päästötöntä, ja se työllistäisi merkittävän määrän suomalaisia. Ei olekaan ihme, että Energiateollisuus ry:n teettämän kyselyn mukaan peräti 92 % suomalaisista kannattaa tuulivoimaa.

Oras Tynkkynen
valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija
kansanedustaja (vihr)