Kun kierrän puhumassa energiasta, yksi kysymys tulee vastaan lähes aina: mitä tehdään silloin, kun ei tuule? Kysymys on yleisen lisäksi tärkeä, joten yritän vastata siihen tässä johdantomaisesti. Taustaksi: luultua pienempi ongelma Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vaihtelee tunnetusti sään – tuulen ja auringonpaisteen voimakkuuden – mukaan. Sama ei kuitenkaan päde kaikkeen uusiutuvaan energiaan. Bioenergialla voidaan periaatteessa tuottaa sähköä silloin, kun halutaan. Varastoiva vesivoima taas tarjoaa joustavaa säätövoimaa vesitilanteen ja vesistöjen sallitun

Vihreät valitsee pian uuden puheenjohtajan. Moni miettii nyt, kuka ehdokkaista olisi paras johtamaan puoluetta. Vuosien varrella olen kallistunut sille kannalle, että kysymystä kannattaa tarkentaa. Tärkeämpää on kysyä, kenellä ehdokkaista on paras yhdistelmä vahvuuksia ja heikkouksia tähän aikaan. Puheenjohtajia läheltä seuranneena olen oppinut, että jokaisella on omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Yksi on kova neuvottelija, mutta pottumainen esimies. Toinen hallitsee asiat perusteellisesti, mutta esiintyy koukeroisesti. Kolmas hurmaa äänestäjät, mutta antaa puolihuolimattomia lausuntoja.

Niin kuin usein, näissäkin vaaleissa moni puolue julistautui voittajaksi. Osalle riitti se, että kannatus laski vähemmän kuin jollakin toisella puolueella. Jos menestymistä arvioi verrattuna edelliseen kuntavaalitulokseen, oli Vihreät ylivoimaisesti suurin voittaja. Puolueen kannatus kasvoi 3,9 prosenttiyksiköllä – yli puolet enemmän kuin kaikilla muilla vaaleissa kannatustaan lisänneillä puolueilla yhteensä. Tai toisin muotoiltuna: Vihreiden kannatus kasvoi lähemmäs puolella. Tulos on puolueen paras koskaan sen paremmin kunta- kuin eduskuntavaaleissa. Valtakunnallisen menestyksen takaa löytyy

Vaalipuheet ovat pullollaan lupauksia isoista investoinneista ja paremmista palveluista. Harvempi ehdokas kertoo, miten aikoo esityksensä rahoittaa. Taloudella on mennyt viime vuodet haaleasti. Tulojen ja menojen yhteensovittamiseksi päädytään usein leikkauksiin. Kannattaa kuitenkin katsoa muutkin kortit. Tässä kymmenen vaihtoehtoa leikkauksille Tampereella ja muissa kunnissa. 1. Yrittäjyyden vahvistaminen Elinvoimaiset yritykset tuovat kuntaan verotuloja ja tarjoavat työpaikkoja, mikä samalla vähentää sosiaalimenoja – siis kuntatalouden kannalta tripla-win. Elinkeinoja voi vauhdittaa mm. sujuvoittamalla luvitusta ja antamalla

Olen tykännyt yöpyä kapselihotelleissa. Nimensä mukaisesti niissä nukutaan kapseleissa, jotka muistuttavat etäisesti pienimpiä ruotsinlaivojen hyttejä tai retkeilymajojen kerrossänkyjä. Moni pitää varmasti kapseleita ahtaina, ja käytävän jakaminen muiden vieraiden kanssa voi olla osalle tukalaa. Palvelutaso ei myöskään vastaa tavallisia hotelleja. Kapselihotellit eivät siis sovi kaikille. Ja juuri siksi Suomi tarvitsee niitä. Ihmisten tarpeet ovat erilaisia – ehkä erilaisempia kuin usein tunnustetaan. Moni haluaa nukkua tavallisessa hotellissa, mutta toinen pitää design-hotellista, kolmas

Rakentaminen huolettaa monia. Tämä on ymmärrettävää. Muistan hyvin, kuinka käärmeissäni itse olin, kun lähimetsääni rakennettiin. Uusi talo muuttaa maisemia ja tuo lisää liikennettä. Rakentamisen tieltä saatetaan kaataa puita, ja rakennusaikana voi syntyä melua, pölyä ja tärinää. Usein myös kiinnymme vallitsevaan. Kukapa ei muistelisi kaihoisasti lapsuus- ja nuoruusajan maisemia – tai hätkähtäisi, jos ne ovat muuttuneet. Keskustelussa rakennushankkeista useimmin toistuva vaihtoehto onkin rakentaa jonnekin muualle. Tampereen kokoisessa kaupungissa mahdollisia rakennuspaikkoja riittää.

Päivälleen 60 vuotta sitten kuusi maata allekirjoitti Rooman sopimuksen, joka loi pohjan Euroopan unionille. Merkkipäivää vietetään laimeissa, jopa synkissä tunnelmissa. Eurooppa on kyntänyt viime vuodet aika syvällä. Talouskriisi, Brexit, pakolaiskriisi, Itä-Ukrainan sota ja monet muut ongelmat ovat yhtä aikaa koetelleet tulevaisuususkoa. Jos nyt väittäisi Euroopan ajan olevan koittamassa, luultavasti pidettäisiin höpsähtäneenä. Mutta voisiko se olla mahdollista? Näen varovaiseen toiveikkuuteen ainakin kolme syytä. Ensinnäkin historiasta voi oppia, että kehitys etenee usein

Tasa-arvoinen avioliittolaki tulee voimaan pitkän odottelun jälkeen. Kun yksi historiallinen virstanpylväs on saavutettu, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi? Mieleen tulee neljä ehdotusta. Ensinnäkin on korkea aika korjata viimeiset syrjivien lakien jäänteet. Eduskunnan käsittelyssä on jo kansalaisaloite äitiyslain muuttamiseksi, ja perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulakin (kesk.) on taipunut translain uudistamisen kannalle. Toiseksi painopiste alkaa siirtyä lakien säätämisestä niiden toteuttamiseen. Miten vähemmistöihin kuuluvat ihmiset otetaan huomioon vanhainkodeissa, vastaanottokeskuksissa tai kouluissa? Kuinka viharikoksia saadaan