Kaverini tietävät, kuinka minulla oli tapana marista VR:n ongelmista. Ja kyllähän se keljuttaa, kun juna hyytyy keskelle peltoa, vessat eivät toimi tai valiokunnan äänestyksen tulos muuttuu junan myöhästymisen takia. Eduskunnasta jäätyäni olen matkustanut junalla 13:ssa Euroopan maassa Venäjältä Englantiin ja Norjasta Sloveniaan. Kokemus on asettanut Suomen junaliikenteen puutteet uuteen valoon. VR sai takavuosina satikutia junien kroonisen myöhästelyn takia. Keski-Euroopassa tunnin myöhästymiset ovat tavanomaisia, ja Ruotsissa joka kolmas nopeista X2000-junista on

Moni muistaa vielä otsikot: ”Rikkidirektiivi uhkaa tehtaita ja vientiä”. Direktiivin piti maksaa Suomelle vähintään 400 miljoonaa euroa vuodessa, ehkä jopa miljardin. UPM:n Jussi Pesonen uhkasi siirtää 300 000 tonnia paperintuotantoa ulkomaille, jos direktiivi toteutuu. Suomessa liipasimella piti olla yhteensä kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Ei ole ihme, että kansalaiset olivat huolissaan. Talous- ja työllisyystilanne kun oli muutenkin karu. Miten sitten kävi? Jo viime vuoden alkupuolella hintalapun ennakoitiin jäävän alle kolmannekseen hurjimmista arvioista. Rajoitusten

Ison-Britannian EU-ero on todella huono uutinen sekä maalle itselle että muulle Euroopalle. Äänestystä edeltänyt kampanja sai huolestuttavia ja masentavia piirteitä. Mutta voisiko Brexitissä olla nähtävissä myös joitakin hyviä puolia? Tässä kuusi mahdollista kultaista reunusta aamun synkille pilville. 1) Koko Iso-Britannia ei välttämättä eroa. Brexit käynnistää uudelleen keskustelun Skotlannin itsenäisyydestä, ja itsenäinen Skotlanti todennäköisesti hakisi EU-jäsenyyttä. 2) Ero osoittautui mahdolliseksi. Niin ikävää kuin jäsenjoukon supistuminen onkin, on unionista eroamisen oltava demokraattisessa

Erinäisten sattumien summana huomasin jokin aika sitten istuvani Incheon National Universityn luentosalissa Etelä-Koreassa. YK:n talous- ja sosiaalikomissio julkisti siellä vuotuisen raporttinsa Koillis- ja Itä-Aasian kehityksestä. Raportissa kannustettiin järkevästi alueen maita parantamaan tuottavuutta ja huolehtimaan siitä, että kasvu on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää. Yksi havainto kiinnitti kuitenkin erityisesti huomioni: joissakin maissa teollisuuden osuus taloudesta uhkaa laskea liian varhain. Tähän asti maailman maat ovat tupanneet kehittymään vaiheittain maanviljelyvaltaisista teollisuusvetoisiksi ja edelleen jälkiteollisiksi,

Jo arviolta 6,5 miljoonaa syyrialaista on paennut sotaa maan sisällä ja yli neljä miljoonaa toisiin maihin. Eurooppaan heistä on päätynyt tänä vuonna puolisen miljoonaa, määrällisesti eniten Saksaan ja väestöön suhteutettuna eniten Ruotsiin. Euroopan luvut kalpenevat köyhempien lähimaiden rinnalla. Piskuisessa Libanonissa jo ilmeisesti joka viides ihminen on lähtöisin Syyriasta. Turkin leireillä värjöttelee puolestaan yli kaksi miljoonaa syyrialaispakolaista. Osa maista joutuu siis kantamaan suhteettoman suuren osuuden yhteisestä vastuustamme kanssaihmisten hädän edessä. Samaan

1) Mikä Pariisin kokous? Pariisissa pidetään järjestyksessään 21. YK:n ilmastokokous. Kokouksessa valtiot käsittelevät YK:n ilmastosopimukseen liittyviä asioita. 2) Miksi kokous on tärkeä? Pariisissa on tarkoitus hyväksyä uusi ilmastosopimus vuoden 2020 jälkeiselle ajalle. Kokous vaikuttaa olennaisesti siihen, kuinka hyvin ilmastonmuutoksen torjumisessa onnistutaan. 3) Mitkä ovat keskeisiä kiistoja? Linjattavana on tukku asioita. Kärkipäässä on se, miten velvoitteita jaetaan teollisuus- ja kehitysmaiden kesken, miten tavoitteita ja toimia seurataan ja arvioidaan sekä miten köyhien

Olen usein kertonut, että tutustuin Villeen koulukaverina. Se ei aivan pidä paikkaansa: Ville vaihtoi koulua juuri silloin, kun itse tulin luokalle. Meillä oli kuitenkin koulun kautta yhteisiä tuttavia – hänelle entisiä ja minulle silloisia luokkakavereita. Halusin heti ystävystyä. Hän oli kiehtova jo silloin, vasta lukioikäisenä. Villen elämä päättyi hiljattain. Koska harvalla oli etuoikeus tutustua häneen, haluan jakaa joitakin asioita, joita opin häneltä. Ystävämme Oton kautta sain lainaksi kasetin, jolle hän

YK julkaisi juuri tuoreimmat väestötilastot ja -ennusteet. Raportissa on paljon rohkaisevia tietoja. 1) Elämme yhä pitempään. Odotettavissa oleva elinikä on noussut vuosikymmenen takaisesta maailmassa keskimäärin kolmella vuodella – Afrikassa peräti kuudella vuodella. 2) Yhä useampi lapsi selviää hengissä. Lapsikuolleisuus on laskenut eniten siellä, missä tarvekin on suurin: kaikkein köyhimmissä maissa. 3) Kasvutahti kohtuullistuu vähitellen. Kymmenessä vuodessa maailman vuotuinen väestönkasvu on hidastunut 1,24 prosentista 1,18 prosenttiin. 4) Väestönkasvu alkaa tasaantua isossa osassa