Viikko 25: Pitääkö avoimuuteen pakottaa?

Aloitin kesän viimeisen istuntoviikon talouskasvun edellytysten vahvistamista pohtivan työryhmän kokouksessa Säätytalolla. Alustin työryhmälle ilmastonsuojelun ja talouden yhteyksistä. Muuten keskustelimme työryhmän työn painopisteistä ja järjestämisestä. Istunnossa käsiteltiin kestoaihetta yliopistolakia. Vihreät ovat hallituksessa ja eduskunnassa pyrkineet vahvistamaan yliopistojen autonomiaa ja vahtimaan perustuslain noudattamista. Kirjoitin aiheesta aiemmin blogissani. Kollegani Outi Alanko-Kahiluoto kuvaa omassa blogissaan vihreiden tavoitteiden toteutumista. Kaikki ei mennyt toiveidemme mukaan, mutta iso osa onneksi meni. Iltapäivällä annoin haastattelun musiikista ja politiikasta

Viikko 24: Enemmän ja parempia ympäristöveroja

Maanantaina puhuin Paasitornissa ääni eurovaalivalvojaisten jäljiltä kirjaimellisesti käheänä. Alustin Suomen Akatemian uuden ilmastotutkimusohjelman työpajassa tieteellisen tiedon tarpeista ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Paraskaan tutkimus ei valitettavasti auta, jos se ei tavoita päätöksentekijöitä. Keskustelussa todettiin, etteivät tutkijoiden arviointikriteerit kannusta riittävästi tutkimustulosten viestimiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumiseen. Tiistaina ympäristövaliokunnassa kuultiin asiantuntijoita asunto-osakeyhtiölaista. Lain kokonaisuudistus on iso paketti. Palataan siihen syksyllä, kun valiokunta alkaa laatia mietintöään. Valiokunnan jälkeen Vihreiden tuore puheenjohtajisto palaveerasi työnjaosta ja aikatauluista. Sitten

Viikko 23: Eurooppa vihertyy

Maanantain tein töitä kotona. Tiistaina puhuin ympäristövaliokunnan ja VNK:n tiimin jälkeen pääministerin kanssa tulevaisuusselonteon valmistelusta. Istunnossa pidettiin hiljainen hetki viikonloppuna menehtyneen kollegan, keskustan Susanna Haapojan muistolle. Hän kuoli vain vähän päälle nelikymppisenä aivoverenvuotoon – siis samaan sairauteen, joka iski hyvään ystävääni vain muutamia kuukausia aiemmin. Edellisellä kaudella istuin Susannan kanssa kahdessa valiokunnassa. Meillä oli lämpimät välit. Kun tällä kaudella päädyimme eri valiokuntiin, meillä oli tapana vitsailla, miten ikävöimme toisiamme. Muistopuheissa

Viikko 22: Flunssa raivaa tilaa kalenteriin

Maanantaiaamu: sähköpostia ja kirjoittamista kotona. Iltapäiväksi matkustin Helsinkiin valmistelemaan ministeri Lehtomäen erityisavustajan kanssa tulevaisuusselonteon ministerityöryhmän kokousta. Muuten päivä meni verkossa. Avasin Twitter-profiilin. Kirjoittelen noin kerran arkipäivässä ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä, erityisesti ilmasto- ja energiapolitiikasta. Kommentoin myös Vihreiden blogissa kokoomuksen monacolaisen euroehdokkaan Ari Vatasen urahdusta, jonka mukaan ihminen ei vaikuta ilmastoon ja ilmastotutkijat ovat väärentäneet tulokset. Seuraavaksi Vatanen ehkä linjaa talouspolitiikkaa teelehdistä ennustamalla. Tiistaina eduskunta kokoontui poikkeuksellisesti kuulemaan YK:n pääsihteeriä Ban Ki-moonia.

Viikko 21: Tarvitaanko katastrofi?

Maanantaina kävin rakennusyhtiö Peabin vieraana tutustumassa Pohjoismaiden ensimmäiseen LEED-sertifioituun toimistorakennukseen Pitäjänmäessä. Yhdysvalloissa kovaa vauhtia yleistynyt sertifikaatti on pikkuhiljaa saamassa jalansijaa myös Euroopassa. LEEDissä vahditaan paitsi energiatehokkuutta, myös esimerkiksi saavutettavuutta joukkoliikenteellä, rakennusmateriaalien käyttöä ja sisäilman laatua. Kriteerit on laadittu erilaisille rakennustyypeille, ja sertifikaattia voi hakea myös remontille. LEED-kriteerien seuraaminen lisää rakentamiskustannuksia jonkin verran, mutta toisaalta leikkaa käyttökustannuksia. Viihtyisä ja terveellinen rakennus vähentää sairaspoissaoloja ja säästää siten selvää rahaa. Siksi ei ole

Viikko 20: Kiitos Pentti ja Eija-Riitta

Maanantaina alustin entisellä työpaikallani YLEn Radiotalossa. Puhuin vanhoille kollegoilleni hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä ilmastoasioiden uutisoinnista. Perään annoin eduskuntatalon portailla haastattelun YLEn Summeri-ohjelmalle nuorten vaikuttamisesta. Päivällä tapasin Maailmanpankin ilmastotiimiin siirtyvän Ari Huhtalan. Puhuimme kehitysmaiden ilmastotyön rahoituksesta ja pankin tuesta fossiilisille polttoaineille. Iltapäivällä matkustin Tampereelle parturiin ja valtuustoryhmän kokoukseen. Tiistaina Helsingissä nippu valiokuntia kuuli joukkoa ministereitä aluehallinnon uudistamisesta. Poistuin kesken ehtiäkseni Etelärantaan alustamaan Elinkeinoelämän keskusliiton energiavaliokunnalle tulevaisuusselonteosta. Vanhempi herrasmies pyöritteli päätään

Viikko 19: Harrastavatko heterot seksileikkejä?

Maanantaina pääsin ensimmäistä kertaa Tampereen seudun ilmastostrategian ohjausryhmän kokoukseen. Käsittelimme seudun kuntayhtymän toimistolla Finlaysonilla lupaavalta vaikuttavaa strategialuonnosta. Esitin määrällisten tavoitteiden ja konkretian lisäämistä. Perään tapaaminen Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan Kaisa Myllylän kanssa alkoi huonoissa merkeissä: tarjoilijan varoittamatta valmiiksi avaama Reilun kaupan mehu tyrskyi ravistellessa syliini. Yritin antaa märkien housujen olla häiritsemättä, kun juttelimme mm. yliopistolaista, opinto-ohjauksesta ja Tamyn ympäristöhankkeista. Illaksi matkustin varapuheenjohtajaehdokkaiden paneeliin Helsinkiin. Café Engelin hyisellä sisäpihalla puhuimme mm.

Viikko 17: “Pöytä on pöytä, tuoli on tuoli”

Maanantaista istuin seitsemisen tuntia junassa akselilla Vaasa–Helsinki. Alustin Vaasassa Teknologiakeskus Merinovan juhlaseminaarissa ilmasto- ja energiastrategiasta sekä vähäpäästöisestä liikenteestä. Asemalta Åbo Akademille minut talutti Vaasan seudun vihreiden puheenjohtaja Juha Tuomikoski. Menomatkalla poikkesimme syömässä salaatit. Yöksi menin Helsinkiin, jotta ehdin heti aamusta Radio Helsingin studiolle. Koijärvi-liikkeen syntymäpäivänä pohdimme vihreän liikkeen kehitystä ja kansalaistoimintaa. Toivoin enemmän Koijärven henkeä myös moniongelmaiseen nykypäivään. Ympäristövaliokunnan kokouksen lomassa minulla oli puhelinpalaveri ministeri Lehtomäen kanssa. Valmistelimme tulevaisuusselonteon ministerityöryhmää,

Viikko 16: Palveluksessanne: ehdolla Vihreiden varapuheenjohtajaksi

Maanantain pyhitin työnteolle ja gradulle kotona. Uskokaa tai älkää, gradu alkaa olla loppusuoralla! Tiistainkin sai tehdä rauhassa kirjoitustöitä ja perata sähköpostia, sillä minulla oli eduskunnassa vain ympäristövaliokunnan kokous ja täysistunto. Ehdin jopa käydä UFFissa ostamassa kravatin. Illalla menin kaverin kanssa Tavastialle kuulemaan kanadalaista Venetian Snaresia. Keikan voi tiivistää näin: hyvää musiikkia, huono keikka. Live tuntui tarkoittavan valmiiden biisien miksaamista efekteillä ja kolkilla höystettynä. Setistä puuttui niin draaman kaari kuin dynamiikka.

Viikko 14: Jos mä matkamies maan

Maanantain tein töitä kotona. Tiistaina istunto alkoi puoleltapäivin heti ympäristövaliokunnan jälkeen. Odottelin sinnikkäästi pari tuntia minuutin puheenvuoroa keskusteluun valtiontalouden kehyksistä. En sitä kuitenkaan saanut, joten siirryin kuntosalille. Keskiviikkona hallitusryhmän ja VNK:n tiimini palaverien jälkeen tapasimme työ- ja elinkeinoministeriön väkeä tulevaisuusselonteosta. Istunnossa keskusteltiin vaalirahoituslaista. Vihreiden Tuija Braxin johdolla valmisteltu hallituksen esitys puuttuu vaalirahoituskohussa huomattuihin epäkohtiin. Kampanjoiden euromääräisistä katoista ei valitettavasti kuitenkaan löydetty vielä ratkaisua. Onneksi puolueet voivat sopia vapaaehtoisesti katoista sillä

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit