Suur-Tampere-lehti: Kannattava investointi

Joukko kansanedustajia jätti hiljattain lakialoitteen, jossa vaaditaan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolisille opiskelijoille. Alun perin mukana oli allekirjoittajia kaikista muista eduskuntapuolueista paitsi Vihreistä. Moni varmasti miettii, miksi suomalaisten veronmaksajien pitäisi tukea ulkomaisten opiskelijoiden koulutusta. Vastaus on yksinkertainen: se hyödyttää Suomea. Ulkomaisista opiskelijoista aiheutuu toki kustannuksia korkeakoulujen opetuksessa ja hallinnossa. Toisin kuin suomalaiset, muualta tulevat eivät kuitenkaan saa Suomelta opintotukea, asumistukea tai opintolainaa. Sen sijaan ulkomaiset opiskelijat asuvat, syövät ja käyttävät palveluita omalla

Vihreä Lanka: Älkää peljätkö

Journalismissa huono uutinen on usein paras uutinen. Tai vähän rujommin sanottuna: ”if it bleeds, it leads”, verenvuoto takaa uutiselle kärkisijan. Siksi suuria otsikoita ei revitelty, kun Tilastokeskus julkaisi ennakkotiedot viranomaisten tietoon viime vuonna tulleista rikoksista. Julkisuutta ei ruokkinut myöskään tiedotteen unettava otsikko Murtojen määrä väheni tammi-joulukuussa 2012. Kyse ei ole vain murroista. Viime vuonna omaisuusrikokset, törkeät rattijuopumukset ja törkeät pahoinpitelyt vähenivät kaikki yhdeksän prosenttia, huumausainerikoksetkin prosentin verran. Henkirikosten määrä romahti

Ilkka: Valta kuuluu kansalle

Julkaistu Ilkassa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta siitä, kun Suomessa alettiin järjestää säännöllisesti säätyvaltiopäiviä. Paras tapa juhlistaa nykymuotoisen demokratian juuria on syventää kansanvaltaa, jotta sitä kelpaa juhlia vielä 150 vuoden päästä. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle. Kansan ja vallan välillä on kuitenkin monia esteitä. Vaalipiirien suurten kokoerojen takia äänestäjän tahto toteutuu vaihtelevasti. Itä-Suomen piirien yhdistäminen lieventää ongelmaa, mutta ei ratkaise sitä kokonaan. Vaalipiirejä pitää edelleen rukata tasaisemman kokoisiksi –

Pirkanmaan Sanomat: Työelämän epäyhtälö

Suomessa kärsitään kahdesta vastakkaisesta ongelmasta. Ensinnäkin meillä tehdään liian vähän töitä. Kun työ ja yrittäminen eivät tuota riittävästi verotuloja, yhteiskunnan kyky tuottaa tärkeitä hyvinvointipalveluita on koetuksella. Toiseksi meillä tehdään liian paljon töitä. Aivan liian moni uupuu töissä kauan ennen eläkeikää, liian monessa perheessä pienten lasten vanhemmat joutuvat puurtamaan pitkiä päiviä kodin sijaan työpaikalla. Talouden saamiseksi ojennukseen meidän pitää toisaalta pystyä tekemään enemmän töitä. Toisaalta ihmisten jaksamisen ja elämänlaadun parantamiseksi töitä

Ilmastonmuutos ratkaistaan kunnissa

Kirjoitus on julkaistu Ville-Veikko Mastomäen ja Elina Rantasen vaalilehdessä. Äkkiseltään saattaa ajatella, että ilmasto pelastetaan kansainvälisissä neuvotteluissa tai hallitusten kabineteissa. Ilmastotalkoisiin toki tarvitaan näitä molempia. Ilmastokriisi ratkaistaan kuitenkin pitkälle paikallistasolla. Kuntien vallassa on se, mitä kaavoitetaan ja minne. Rakennetaanko asuntoja ja työpaikkoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen? Vai suunnitellaanko asuinalueita, joilla perhe ei pärjää ilman kahta autoa? Kunnat vaikuttavat siihen, kuinka paljon kotimme ja koulumme kuluttavat energiaa ja millä ne lämmitetään. Tuotetaanko

Vihreä Tampere: Vihreästä taloudesta työpaikkoja ja hyvinvointia

Tampereen taloudella on mennyt vaikeinakin aikoina kohtuullisen hyvin. Taivaalla on kuitenkin synkkiä pilviä. Euroopan talouskriisi uhkaa heikentää taloutta ja kasvattaa työttömyyttä. Tampere ei Euroopan suuntaa ratkaise. Sen sijaan omissa käsissämme on päättää, miten selviämme vaikeista ajoista. Vihreät ei halua laittaa lapsia ja lastenlapsia maksamaan omia velkojamme – sen paremmin ekologisia kuin taloudellisia. Taloudenpidossa pitää olla tarkkana. Menoja ei voi lisätä holtittomasti, vaikka vaalien alla saattaa kuulla toisenkinlaisia puheita. Säästöjä pitää

Vihreä lanka: Mukava tuho

Miksi tuhoamme ympäristöä? Miksi suostumme heikentämään oman ja lastemme hyvinvoinnin perustaa? Tiedämme toki monia syitä. Markkinatalous ei toimi, kun ympäristön kuormituksen kustannuksia ei lasketa hintoihin. Emme aina ymmärrä – tai näe – tekojemme seurauksia. Poliitikkojakin palkitaan lyhytnäköisistä ratkaisuista. Silti ympäristön tuhoaminen on niin ilmeisen urpoa, että selitykset eivät täysin tyydytä. Yhden syyn tajusin loppukesästä Frankfurtin lentokentällä, kun söin fuusioruokaa kosmopoliittisessa seurassa. Katselin ympärilläni hääriviä ihmisiä, jotka riensivät koneesta toiseen ja

Pirkanmaan Sanomat: Sata strategiaa

Edellinen hallitus laati yhden arvion mukaan noin sata strategiaa. Ajatus taustalla on kaunis. Strategioilla linjataan tavoiteltua suuntaa ja päätetään sitä kohti johtavista toimenpiteistä. Sitten vain ryhdytään hommiin ja kas, Suomi on taas himpun verran parempi maa. Usein todellisuus jää kuitenkin kauas ihanteesta. Ylityöllistetyt virkahenkilöt puurtavat tuottaakseen isoja paperinippuja, joita lukee vain ani harva. Päätöksentekijät turtuvat strategiaähkyyn, eikä puoliakaan hyväksytyistä linjauksista muisteta tai tiedetä. Hyväksymisen jälkeen strategiat pölyttyvät hyllyillä, ja toimeenpano

Lukufiilis-lehti: Mitä en oppinut koulussa

Olen siinä mielessä vähän tylsä, että pidin koulusta. Tykkäsin melkein kaikista lukuaineista, mutta suosikkejani olivat monien muiden vieroksumat matematiikka, äidinkieli ja historia. Kaiken kukkuraksi kielissä pidin erityisesti kieliopista. Minusta oli kiinnostavaa opetella uusia asioita. Perehdyin paljon myös omine nokkineni koulun ulkopuolella. Ihan kaikesta en toki pitänyt. Liikuntatunneista jäi sen verran ankeita muistoja, että koulun jälkeen kesti pitkään löytää liikkumisen ilo uudelleen. Käsitöissä ja kuvaamataidossa olin korkeintaan keskinkertainen. Myös näytteleminen sopi

Helsinki Times: Time for marriage equality

Amidst the economic crisis and pressing environmental challenges, we are in desperate need of good news. Here is one: many countries are rapidly tearing down barriers to equality. Already ten countries and eight states in the United States have ceased to discriminate against couples based on the gender of the spouse. This brings the number of people living in legislatures with marriage equality globally to quarter of a billion. Latest

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit