Tuomisia Oxfordista 1: Miksi tulevaisuutta laiminlyödään?

Julkaistu Sitran blogissa. Poliitikot ja yritysjohtajat tekevät lyhytnäköisiä päätöksiä. Tulevaisuuden laiminlyömisestä maksavat kovan hinnan niin ihmiset kuin ympäristö. Mistä yhteiskunnallinen likinäköisyys johtuu – ja mitä sille voidaan tehdä? Sitä pohdittiin Oxfordin yliopiston seminaarissa, jossa kerroin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kokemuksista. Seminaarin voi katsoa jälkeenpäin verkkotallenteesta (osat yksi ja kaksi). Lyhytnäköisyyden syitä kuvasi Oxfordin yliopiston professori Simon Caney. Päätöksiä tehdään tulevaisuudesta piittaamatta mm. tietämättömyyden ja epävarmuuden takia. Ihmiselle luonteenomaista on sivuuttaa vähitellen etenevät,

STTK:n blogi: Miesten hommia

Kirjoitus on julkaistu STTK:n blogissa naisten palkkapäivänä. Suomessa on jauhettu vuosikymmeniä siitä, että naisten euro jää vajaaksi. Silti edistys on ollut vaatimatonta. Suomen palkkaerot sijoittuvat EU:n kärkipäähän. Tällä menolla kuilun umpeen kuromiseen menee puoli vuosisataa. Se on aika pitkä aika odotella. Pienempi palkka merkitsee pienempää eläkettä. Pienemmät tulot tarkoittavat suurempaa riskiä juuttua köyhyyteen. Palkkaerot kielivät myös eroista vallassa: naiset ovat aliedustettuina päätöksenteon huipulla niin yrityksissä, politiikassa kuin vaikka yliopistoissa. Pysyvät

Vihreä blogi: Toimivatko pankit ilman ydinsähköä?

Eduskunta keskusteli alkuviikosta energiapolitiikkaa koskevasta pääministerin ilmoituksesta. Keskustelussa esitettiin monia kiinnostavia näkemyksiä, jotka ansaitsevat kommentteja. Päivi Lipponen (sd.): Me Suomessa usein katsomme ja ihailemme, että Ruotsissa ovat hyvin asiat. Ruotsissa panostetaan ydinenergiaan. Ruotsissa sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen ohjelmassa todetaan, että ydinvoima korvataan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella ja että Ruotsi aikanaan siirtyy 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Heikki Autto (kok.): Vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa tämä keskustelu on vaikeaa, koska heti kun esitetään, että pitäisi

Vihreä blogi: Oikaisu

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti toissapäivänä, että Fennovoiman ydinreaktorin luvan ehdoksi asetetaan vähintään 60 prosentin ”kotimainen” omistus. Fennovoiman tiedotteessa esitettiin puolestaan, että tuon verran pitää olla ”suomalaista” omistusta. Tiedotteista voi saada sellaisen käsityksen, että ehto koskee kotimaista ja suomalaista omistusta. Näin ei kuitenkaan ole. Ministeri Vapaavuoren (kok.) tiedotustilaisuudessa pitämän puheen kirjallisessa versiossa kotimainen omistus on laitettu lainausmerkkeihin. Kotimaisuutta ministeri avasi seuraavasti: ”Kuten olen useasti aiemmin prosessin yhteydessä todennut, meillä on mielestäni

Miksi väestötyötä yhä tarvitaan

Viime vuosina olemme saaneet lukea iloisia väestöuutisia. Ruotsalainen tilastotieteilijä Hans Rosling on todennut, että lasten määrä maailmassa on jo saavuttanut huippunsa. Osin kiitos määrätietoisen väestötyön maailman naiset saavat keskimäärin enää runsaat kaksi lasta – huomattavasti vähemmän kuin takavuosikymmeninä. Hätäisimmät ovat ehtineet julistamaan väestöongelman ratkaistuksi. Ilmoitus on valitettavasti ennenaikainen. Jos haluamme hyvin uutisten jatkuvan, väestönkasvun hillitsemiseen pitää edelleen satsata. Syntyvyyden lasku näkyy väestökehityksessä viiveellä, koska synnyttämisikäisiä naisia on aiempaa enemmän. Ilmiö

Pulloposti: Itämeren menestyksen resepti

Julkaistu Centrum Balticumin Pullopostissa. Julkaisin vuosi sitten kirjan Pieni maailmanpelastusopas, jossa tarkastelen kymmentä maailman suurinta ongelmaa ja kymmentä ratkaisua niihin. Kirjaa varten kävin läpi kasapäin tutkimuksia ja tilastoja. Niistä piirtyy varsin selvä kuva siitä, mitkä kansakunnat ovat menestyneet parhaiten. Kansainvälisiä vertailuja hallitsevat lähes poikkeuksetta Pohjoismaat. Sijoitumme tukevasti kärkipaikoille, kun tutkitaan esimerkiksi hyvinvointia, tasa-arvoa, demokratiaa tai vaikka kilpailukykyä. Vähän mittarista riippuen kanssamme kisaavat lähinnä muutamat Itä-Aasian menestyjät ja Länsi-Euroopan maat, kuten

Runsaudenpulan kääntöpuoli

Autoin kesällä erästä henkilöä laittamaan muuton jäljiltä tavaroita paikoilleen. Yhden hengen kotitaloudesta löytyi jakorasioita 145 pistokkeelle. Vaateripustimia kirjasimme reilusti yli 100 ja kynttilöitä lähemmäs 800 kappaletta. Tavarat helpottavat usein arkeamme. Runsaudenpulalla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Nurkkiin unohtunut tavara nielee pääomia. Jakorasioissa tuskin on paljon rahaa kiinni, mutta yhteensä tarpeeton irtotavara voi sitoa jo tuhansia euroja. Se on pois muusta käytöstä, kuten lomailusta tai asuntolainan lyhentämisestä. Turhaan tavaraan uppoaa rahaa toistakin

ranneliike.net: Kuinka pieni on pieni vähemmistö?

Julkaistu ranneliike.netissä. Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat väittävät, että nyt kohkataan liikaa vain pientä vähemmistöä koskevasta asiasta. Samaan aikaan Suomi kamppailee jättimäisten ongelmien – työttömyyden, kestävyysvajeen, ilmastokriisin – kanssa. Jos palaa halusta keskittyä kansakunnan kohtalonkysymyksiin, yksinkertaisinta on hyväksyä tasa-arvoinen avioliittolaki pois alta. Mutta pitääkö arvostelu paikkansa: koskettaako laki todella vain vähäistä joukkoa ihmisiä? Arviot seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen suuruudesta vaihtelevat. Melko usein on käytetty lukua, jonka mukaan HLBT-ihmisiä olisi kuutisen prosenttia väestöstä –

Vihreä blogi: Maaseutumaisen asumisen etuja kaupungissa

Porin SuomiAreenan pääaiheita tänä vuonna ovat ympäristö ja asuminen. Tapahtumassa julkaistun kyselyn tulokset paljastavat kiinnostavia tietoja suomalaisten asumistoiveista. Moni suomalainen muuttaa kaupunkeihin työn, opiskelujen tai palveluiden perässä. Iso osa kansasta arvostaakin tekijöitä, jotka toteutuvat yleensä helpoimmin kaupunkimaisessa asumisessa. Kaksi viidestä nostaa yhdeksi tärkeimmistä asumisen perusteista palveluiden läheisyyden, vajaa kolmannes hyvät joukkoliikenneyhteydet. Runsaalla kymmenyksellä kärkeen yltää läheisyys työpaikan tai harrastusten kanssa. Toisaalta moni suomalainen painottaa asioita, jotka liittyvät useimmin pientaloihin. Vajaalla

Vihreä blogi: Kamppailla me aiomme

Lakivaliokunta päätyi tänään vastustamaan kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista äänin 10-6. Mitä nyt tapahtuu seuraavaksi? Ja mitä me voimme tehdä? Eduskunta jää tänään kesäistuntotauolle. Valiokuntaneuvos alkaa töihin palattuaan luonnostella aloitteesta mietintöä, jonka valiokunta hyväksyy alkusyksyllä. Me lakia kannattavat valiokunnan jäsenet jätämme mietintöön vastalauseen. Siinä esitämme, että muutos avioliittolakiin hyväksytään ja tarvittavat pienemmät muutokset muihin lakeihin valmistellaan. Mietinnön ja vastalauseen – lain hylkäämisen ja hyväksymisen – välillä äänestetään täysistunnossa syksyllä. Valiokunnan tämänaamuinen kanta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit