Vihreä blogi: Kehujen arvoinen Sipilä

Ensin paljastus: kaikki hyvä, mitä olet kuullut Juha Sipilästä, pitää paikkansa. Hän on ihmisenä juuri niin mainio kuin kehut antavat ymmärtää. Olen tämän vaalikauden saanut tehdä läheistä yhteistyötä Sipilän kanssa. Tulevaisuusvaliokunnan kestävä kasvu -jaostossa olemme hakeneet keinoja, joilla voidaan tukea Suomen taloutta ja samaan aikaan ratkoa maailman ympäristö- ja sosiaalisia ongelmia. Sipilä on rauhallinen ja asiallinen, rakentava ja luotettava. Hän tulee kaikkien kanssa toimeen ja kohtelee kaikkia asiallisesti. Kiireistään huolimatta

Vihreä blogi: Mitä avioliittolain jälkeen?

Makuuhuoneeni kaapissa on arkistoituna vanhoja vaalimainoksia. Vuoden 2003 mustavalkoisessa esitteessä yksi tavoitteistani oli samaa sukupuolta oleville pareille oikeus avioliittoon ja adoptioon. Kolme vuotta myöhemmin istuin eduskunnassa ja jätin Suomen ensimmäisen lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista. Viime perjantaina, kahdeksan vuotta aloitteen jälkeen, pitkäaikainen tavoite vihdoin toteutui. Halaukset on jaettu, ilonkyyneleet vuodatettu ja karpalomehut juotu. Nyt alkaa olla aika kysyä: mitä tasa-arvoisen avioliittolain jälkeen? Monet aloitteen vastustajista ovat olleet tuloksesta yhtä tyrmistyneitä kuin kannattajat

ranneliike.net: Mitä homoavioliitot todella tekivät Massachusettsille?

Julkaistu ranneliike.net:ssä. Jo noin 750 miljoonaa ihmistä maailmassa elää alueilla, joilla samaa sukupuolta olevat parit voivat mennä naimisiin. Tasa-arvoisesta avioliittolaista on karttunut kokemuksia Ruotsista Argentiinaan ja Kanadasta Etelä-Afrikkaan. Suomi voi pian liittyä näiden maiden joukkoon. Vastustajat pelottelevat tasa-arvoisen avioliittolain johtavan moniin kauheuksiin sananvapauden rajoittamisesta uskovaisten syrjintään. Väitteiden tueksi he jakavat Yhdysvaltain kristillisen äärioikeiston aineistoja, kuten TV7:llä näytetyn dokumentin Mitä homoavioliitot tekivät Massachusettsille. Onko väitteissä perää? Mitä Massachusettsin osavaltiossa todella on

Tuomisia Oxfordista 3: Kuinka sujuu Suomelta tulevaisuuspolitiikka?

Julkaistu Sitran blogissa. Syitä päätöksenteon lyhytnäköisyyteen ja keinoja vahvistaa tulevaisuuspolitiikkaa on lukuisia. Mitä Suomi voisi tehdä, jotta päätöksissä pidettäisiin paremmin tulevien sukupolvien puolia? Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää jo varsin hyvin – paremmin kuin tiedostammekaan. Voi jopa väittää, että monilla perusteilla maamme tulevaisuuspolitiikka keikkuu maailman kärjessä. Suomessa on vahvaa tulevaisuusosaamista. Ennakointia harjoitetaan niin valtioneuvoston kansliassa, Sitrassa kuin esimerkiksi maakuntaliitoissa, tulevaisuudentutkimusta mm. Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuskeskuksessa. Hallitus laatii kerran vaalikaudessa tulevaisuusselonteon, joka luotaa

Resources are scant, but with the right tools we can tackle short-termism in politics

Published in the Oxford Martin School blog. Finnish MP Oras Tynkkynen was a speaker at a recent conference hosted by the Oxford Martin Programme on Human Rights for Future Generations on “How can institutional mechanisms safeguard for tomorrow, today?“ It is widely acknowledged that short-termism plagues political decision-making; this societal myopia has a terrible price for people and the environment. Different tools have been suggested to address short-termism. These include

Tuomisia Oxfordista 2: Miten vahvistaa tulevaisuuspolitiikkaa?

Julkaistu Sitran blogissa. Päätöksentekoa riivaavaan lyhytnäköisyyteen on olemassa ratkaisuja. Mahdollisia työkaluja esitteli Oxfordin yliopiston seminaarissa professori Simon Caney. Tietämättömyydestä johtuvaa lyhytnäköisyyttä voi ratkoa lisäämällä tulevaisuustietoa. Tulevaisuudentutkimuksen rahoitusta voisi lisätä ja velvoittaa arvioimaan päätösten vaikutukset myös pitkällä aikavälillä. Maiden edistystä voisi arvioida perinteisten mittarien lisäksi pitkän aikavälin vaikutusindeksillä (englanniksi long-term impact index). Hankkeiden vaikutukset voisi vaatia ilmoittamaan niiden koko elinkaarelta – esimerkiksi hiilivoimalan päästöt voimalan käyttöajalta. Taloustieteissä pitäisi punnita tarkkaan, miten

Tuomisia Oxfordista 1: Miksi tulevaisuutta laiminlyödään?

Julkaistu Sitran blogissa. Poliitikot ja yritysjohtajat tekevät lyhytnäköisiä päätöksiä. Tulevaisuuden laiminlyömisestä maksavat kovan hinnan niin ihmiset kuin ympäristö. Mistä yhteiskunnallinen likinäköisyys johtuu – ja mitä sille voidaan tehdä? Sitä pohdittiin Oxfordin yliopiston seminaarissa, jossa kerroin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kokemuksista. Seminaarin voi katsoa jälkeenpäin verkkotallenteesta (osat yksi ja kaksi). Lyhytnäköisyyden syitä kuvasi Oxfordin yliopiston professori Simon Caney. Päätöksiä tehdään tulevaisuudesta piittaamatta mm. tietämättömyyden ja epävarmuuden takia. Ihmiselle luonteenomaista on sivuuttaa vähitellen etenevät,

STTK:n blogi: Miesten hommia

Kirjoitus on julkaistu STTK:n blogissa naisten palkkapäivänä. Suomessa on jauhettu vuosikymmeniä siitä, että naisten euro jää vajaaksi. Silti edistys on ollut vaatimatonta. Suomen palkkaerot sijoittuvat EU:n kärkipäähän. Tällä menolla kuilun umpeen kuromiseen menee puoli vuosisataa. Se on aika pitkä aika odotella. Pienempi palkka merkitsee pienempää eläkettä. Pienemmät tulot tarkoittavat suurempaa riskiä juuttua köyhyyteen. Palkkaerot kielivät myös eroista vallassa: naiset ovat aliedustettuina päätöksenteon huipulla niin yrityksissä, politiikassa kuin vaikka yliopistoissa. Pysyvät

Vihreä blogi: Toimivatko pankit ilman ydinsähköä?

Eduskunta keskusteli alkuviikosta energiapolitiikkaa koskevasta pääministerin ilmoituksesta. Keskustelussa esitettiin monia kiinnostavia näkemyksiä, jotka ansaitsevat kommentteja. Päivi Lipponen (sd.): Me Suomessa usein katsomme ja ihailemme, että Ruotsissa ovat hyvin asiat. Ruotsissa panostetaan ydinenergiaan. Ruotsissa sosiaalidemokraattien johtaman hallituksen ohjelmassa todetaan, että ydinvoima korvataan uusiutuvalla energialla ja energiatehokkuudella ja että Ruotsi aikanaan siirtyy 100-prosenttisesti uusiutuvaan energiaan. Heikki Autto (kok.): Vasemmistoliiton ja vihreiden kanssa tämä keskustelu on vaikeaa, koska heti kun esitetään, että pitäisi

Vihreä blogi: Oikaisu

Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti toissapäivänä, että Fennovoiman ydinreaktorin luvan ehdoksi asetetaan vähintään 60 prosentin ”kotimainen” omistus. Fennovoiman tiedotteessa esitettiin puolestaan, että tuon verran pitää olla ”suomalaista” omistusta. Tiedotteista voi saada sellaisen käsityksen, että ehto koskee kotimaista ja suomalaista omistusta. Näin ei kuitenkaan ole. Ministeri Vapaavuoren (kok.) tiedotustilaisuudessa pitämän puheen kirjallisessa versiossa kotimainen omistus on laitettu lainausmerkkeihin. Kotimaisuutta ministeri avasi seuraavasti: ”Kuten olen useasti aiemmin prosessin yhteydessä todennut, meillä on mielestäni

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit