Suur-Tampere: Vaihteeksi hyviä uutisia

Julkaistu Suur-Tampere-lehdessä. Uutiskesä on ollut harvinaisen synkkä. Israelin hyökkäykset Palestiinassa ovat tappaneet lähes 300 lasta. Lentokoneen alas ampuminen Itä-Ukrainassa vaati suunnilleen yhtä monta uhria. Ebolavirus on tappanut Länsi-Afrikassa jo liki tuhat ihmistä. Islamistisen Isis-liikkeen terroristit teloittavat ja sortavat väkeä valtaamillaan alueilla Irakissa. Huonoja ja vielä huonompia uutisia on niin paljon, että moni on päässyt jo unohtumaan. Kuinka moni muistaa enää, että verinen sota Syyriassa jatkuu? Tai että demokratia ja ihmisoikeudet

Ilkka: Lapsesta ei pidä rangaista

Julkaistu Ilkassa. Tuoreen uutisen mukaan naiset jäävät yhä palkassa selvästi jälkeen miespuolisia työkavereitaan. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat meillä jopa suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. Naisen euro on meillä vain 83 senttiä monesta syystä. Yksi tärkeimmistä on, että monen naisen työura jää rikkonaiseksi. Määräaikaisissa työsuhteissa on meillä 25–49-vuotiaista naisista tuplasti niin moni kuin samanikäisistä miehistä. Äidit myös jäävät huomattavasti isiä useammin kotiin hoitamaan lasta. Naiset käyttävät yli 90 prosenttia vanhempainrahapäivistä. Kotihoidon tuella

Suur-Tampere: Työ

Julkaistu Suur-Tampere -lehdessä. Kevään mittaan olen kiertänyt yli 70 kunnassa Inarista Kirkkonummelle jututtamassa ihmisiä siitä, mitä he odottavat kuun lopulla valittavilta suomalaisilta europarlamentaarikoilta. Yksi viesti on ollut ylitse muiden: työ. Viime aikojen uutiset ovat olleet huolestuttavia. Jo yli 300 000 suomalaista on vailla työtä. Vuodessa työttömiä on tullut lisää melkein Kangasalan väkiluvun verran. Pirkanmaalla työttömyys on vielä pahempi kuin Suomessa keskimäärin. Hurjin tilanne on Etelä-Euroopan kriisimaissa. Kreikassa nuorisotyöttömyys huitelee jo

Pirkanmaan tiedotuslehti: Euroopalla paljon annettavaa Pirkanmaalle – ja Pirkanmaalla Euroopalle

Julkaistu Pirkanmaan liiton tiedotuslehdessä. Pirkanmaalla on tulevaisuuden menestyksen eväät jo korissa. Meillä on hyvät liikenneyhteydet ja tasokkaat korkeakoulut. Meillä on osaamista ja luonnonvaroja. Meillä on vahva teollinen perinne, luovaa taloutta ja ketteriä startup-yrityksiä. Meillä on myös tekemisen meininkiä. Pirkanmaan menestys on ennen kaikkia omissa käsissämme. Eurooppa voi kuitenkin antaa tärkeää vetoapua. Rakennerahastoista ja tutkimusohjelmista voimme saada rahoitusta innovaatioihin ja uudistumiseen. EU-sääntelyä järkeistämällä voimme parantaa pirkanmaalaisten yritysten edellytyksiä luoda uusia työpaikkoja.

Ketju: Paremminvointiyhteiskunta

Julkaistu kehitysvamma-alan Ketju-lehdessä 2/2014. Hyvinvointiyhteiskunta perustuu sopimukseen. Kansalaiset suostuvat maksamaan verraten korkeita veroja. Vastineeksi kaikille taataan perusturva ja kattavia julkisia palveluja. Vaihtokauppa on toiminut tähän asti hyvin. Pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat pärjäävät liki kaikissa kansainvälisissä vertailuissa erinomaisesti. Myös kansalaiset ovat olleet melko tyytyväisiä. Neljä viidestä suomalaisesta katsoo, että hyvinvointivaltio on aina hintansa arvoinen. Hyvinvointiyhteiskunta on siis palvellut meitä varsin hyvin. Siitä saa kuitenkin vielä paremman ihmisten osallistumisella. Yhden arvion mukaan suomalaisista liki

Ilkka: Peruskysymyksiä Fennovoimasta

Julkaistu Ilkassa. Fennovoima jätti viime viikolla uuden ydinvoimalahakemuksen. Laki edellyttää nyt arvioimaan, onko hanke yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Siksi on paikallaan kysyä pari peruskysymystä. Fennovoiman hanketta on perusteltu sähkön tarpeella. Mutta tarvitseeko Suomi todella järjestyksessään jo seitsemättä ydinvoimalaa? Alun perin Fennovoiman luvasta päätettäessä hallitus arvioi sähkön tarpeeksi vuosikymmenen lopulla 98 terawattituntia. Tämä hallitus palautti arviot lähemmäs maanpintaa, 93 terawattituntiin. Viime vuonna kulutus jäi silti vielä kauas siitä, 84 terawattituntiin. Vaikka talous

Onnikas: Valtion junalla kunnan ruokakauppaan

Julkaistu Onnibusin Onnikas-asiakaslehdessä. Käyn ostamassa kunnan leipomon ruisleipää kunnallisesta ruokakaupasta. Kassalla nappaan valtion iltapäivälehden, jonka lööpissä on kutkuttava otsikko keskushallinnon rakenneuudistuksesta. Kotona selailen lehteä valtion sohvatehtaan valmistamalla sohvalla. Tarina ei toki pidä paikkaansa – ainakaan 2000-luvun Suomessa. Olemme tottuneet siihen, että voimme vapaasti valita eri toimijoiden tavaroiden ja palveluiden väliltä. Harva meistä myöskään haluaa palata aikaan, jolloin tv-kanavia oli kaksi ja totuuksia yksi. Markkinoita rajoitetaan silti edelleen monin tavoin. Esimerkiksi

Vihreä Lanka: Kajaanin ihme

Metsäjätti UPM-Kymmene sulki Kajaanin paperitehtaan loppuvuodesta 2008. Kun päätös ovien laittamisesta säppiin tehtiin, laitos oli syrjäisen kaupungin suurin yksityinen työnantaja. Työpaikkansa menetti 535 ihmistä. Heti perään iski Euroopan talouskriisi, joka vei maton kasvun alta. Tulevaisuus Kainuun perukoilla näytti synkältä. Vähemmästäkin lannistuisi. Runsaat neljä vuotta myöhemmin vanhalla tehdasalueella työskenteli kuitenkin jo enemmän ihmisiä kuin tehtaan sulkemishetkellä. Mitä ihmettä tapahtui? Kun UPM päätti sulkea tehtaan, se sitoutui rahoittamaan Renforsin Rannaksi uudelleen brändätyn

Tampereen kauppakamarilehti: Voimme menestyä vain uudistumalla

Julkaistu Tampereen kauppakamarilehdessä. Poliittista kenttää on totuttu jakamaan oikeistoon ja vasemmistoon sekä liberaaleihin ja konservatiiveihin. Nykyään usein tärkeämmältä vaikuttaa jako uudistajiin ja säilyttäjiin. Muuttuvassa maailmassa voimme menestyä vain uudistumalla. Tämä koskee niin Tamperetta, Suomea kuin koko Eurooppaa. Tampere on päihittänyt Turun osin siksi, että meillä on kyetty tekemään isojakin päätöksiä ja toteuttamaan ne. Viime vuosina tämä kilpailutekijä tuntuu kuitenkin horjuneen. Päätös rantaväylän tunnelista syntyi pitkän vatuloinnin jälkeen. Valtuustosalin eri laidoilla

Ilkka: Pettynyt europessimisti

Julkaistu Ilkassa. Vanhan sanonnan mukaan pessimisti ei pety koskaan. Europessimisteillä on viime vuosina ollut ajoittain aihetta jopa juhlaan. Eurooppa on tarponut talouskriisin suossa, ja päätöksenteko on takunnut. Moni suomalainen on kysynyt, pystyykö Euroopan unioni enää vastaamaan aikamme haasteisiin. Huonot uutiset tunnetusti myyvät. Synkistelyn varjoon on jäänyt kuitenkin monta hyvää uutista. Eurooppalainen yhteistyö vetää edelleen puoleensa. Kroatiasta tuli viime kesänä unionin 28. jäsenmaa. Neuvottelut jäsenyydestä ovat viime aikoina edenneet mm. Montenegron

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit