Varsovasta laihat eväät matkalle kohti Pariisia

Varsovan ilmastokokous päättyi reippaasti vuorokauden yliajalla lauantaina illasta. Neuvottelujen loppumetreille mahtui syyttelyä, draamaa ja iltalypsyä, mutta sopu syntyi lopulta. Suurimpiin saavutuksiin kuului se, että tropiikin metsäkatoa suitsivan REDD+-työkalun säännöistä saatiin päätettyä – vuosien väännön jälkeen. Kun puitteet ovat nyt kunnossa, päästään keskittymään käytännön työhön metsäkadon pysäyttämiseksi. Maltillista edistystä nähtiin myös rahoituksessa. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tukevan adaptaatiorahaston keräystavoite, sata miljoonaa dollaria, tuli täyteen. Kehitysmaita ilmastotyössä auttava vihreä ilmastorahasto saatiin valmiiksi rahoittamaan hankkeita.

Ilmastoneuvottelujen hyödylliset idiootit

Leninin väitetään kutsuneen ”hyödyllisiksi idiooteiksi” Neuvostoliittoa länsimaissa naiivisti tukevia ihmisiä. Käsitettä on sittemmin käytetty yleisemmin kuvaamaan henkilöitä, jotka tietämättään tukevat pahantahtoisia voimia kuvitellen olevansa hyvän asialla. Käsite on välillä vaikuttanut hyödylliseltä myös ilmastoneuvotteluissa. Epäonnisessa Kööpenhaminan kokouksessa monet hyvää tarkoittavat tahot taputtivat Sudanin palopuheille tiukkojen ilmastotavoitteiden ja Afrikan köyhien puolesta. Samaan aikaan tuo julma öljydiktatuuri jarrutti juuri niitä neuvotteluita, joiden onnistumista Afrikan köyhät kipeästi tarvitsivat. Täällä Varsovassa moni on osoittanut solidaarisuutta

Varsovassa myrskyää

Joukko ympäristö- ja kehitysjärjestöjä sekä ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestö ITUC ovat marssineet ulos Varsovan ilmastokokouksesta. Järjestöt ovat pettyneet neuvotteluiden tahmeuteen. Järjestöjen tiedotteessa arvioidaan, että nykymenolla Varsovan kokous on tuottamassa liki nollatuloksen. Osa rikkaista maista on löysentänyt päästötavoitteitaan, ja harva on pitänyt kiinni rahoituslupauksistaan. Isäntämaa Puola on satsannut päästövähennysten sijaan kivihiilen puolustamiseen. Järjestöt lupaavat nyt käyttää aikaa ja energiaa kansalaisten mobilisoimiseen ilmastonsuojelun puolesta. Näin seuraavassa ilmastokokouksessa Perun Limassa 2014 poliittinen valmis edetä on

10 viestiä päästökuilusta

YK:n ympäristöohjelma UNEP julkaisee vuosittain hyödyllisen raportin, joka tarkastelee kulloistakin juopaa päästösitoumusten ja ilmastokriisin taltuttamisen välillä. Tässä 10 keskeistä viestiä, jotka jokaisen on hyvä tietää tämän vuoden julkaisusta. 1) Päästöjuopa on suuri, ja se kasvaa vuosi vuodelta. Vaikka maat toteuttaisivat nykyiset sitoumuksensa täysimääräisesti, maailma tuottaisi silti vuonna 2020 päästöjä 8–12 miljardia tonnia (Gt CO2-ekv.) liikaa – miljardi tonnia enemmän kuin vielä vuosi sitten arvioitiin. 2) Ilmastonmuutos on vielä mahdollista rajoittaa

Globaalit erityisolosuhteet

Suomen on vaikea vähentää päästöjään, koska meillä on raskas teollisuus, kylmä ilmasto ja pitkät etäisyydet. Meidän pitää myös saada hyödyntää kotimaisia turvevaroja energiantuotannossa. Jokainen ilmastokeskustelua seurannut on varmasti törmännyt kansallisiin erityisolosuhteisiin. Mielelläänhän Suomi tekisi enemmän, mutta se nyt vain on meille erityisen hankalaa. On vain reilua, että olosuhteemme otetaan huomioon päästötavoitteita määriteltäessä. Periaate kuulostaa järkevältä. Koska emme halua toki olla epäjohdonmukainen ja itsekäs kansa, näin hyvää periaatetta on kohtuullista soveltaa

Päihitämme Japanin, häviämme Egyptille

Suomi menestyy kansainvälisissä vertailuissa loistavasti. Olemme maailman vähiten korruptoitunut maa, jossa taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet toteutuvat parhaiten. Meillä on Etelä-Korean ohella maailman paras koulujärjestelmä, ja sukupuolten välisessä tasa-arvossa sijoitumme kakkoseksi Islannin jälkeen. Ilmastopolitiikka on säännöstä poikkeus. Vuotuisessa Climate Change Performance Indexissä jäämme 61 maasta sijalle 32. Suomen edelle menevät kaikki muut Pohjoismaat ja valtaosa EU-maista. Meitä paremmin pärjäävät jopa Intian, Romanian ja Egyptin kaltaiset valtiot, jotka eivät varsinaisesti ole tulleet

Varsovan kolme kokonaisuutta

Ilmastokokouksen toinen ja ratkaiseva viikko on käynnistynyt. Mistä Varsovassa oikein väännetään? Kokouksen teemat voi jakaa karkeasti kolmeen. Varsovassa neuvotellaan vuoden 2020 jälkeisestä ilmastosopimuksesta, sitä edeltävien ilmastotoimien tehostamisesta ja aiempien päätösten toimeenpanosta. Suurin huomio kohdistuu uuteen sopimukseen, joka on tarkoitus hyväksyä ilmastokokouksessa Pariisissa kahden vuoden päästä. Sopimuksen on määrä kattaa sekä teollisuus- että kehitysmaiden ilmastotoimet. Neuvotteluista tulee pitkät ja vaikeat. Siksi Varsovassa tärkeää on viitoittaa työtä eteenpäin – mitä teemoja käsitellään

Takaisin tulevaisuuteen

Matkustan YK:n ilmastokokoukseen koleaan Puolaan. Odotukset ovat alhaalla. Monien ajatukset ovat jo myöhemmin pidettävässä kokouksessa, jossa on tarkoitus sopia koko maailman kattavasta uudesta ilmastosopimuksesta. Puolalaiset hoitavat käytännön järjestelyt mallikkaasti, mutta emäntämaan kykyä (ja halua) luotsata neuvotteluita eteenpäin epäillään. Kaupungilla ilmassa tuntuu kivihiilen katku. Kokouksen aikana EU käy sisäisiä keskusteluja seuraavan vuosikymmenen ilmasto- ja energiatavoitteista. Vuosi on 2008 ja ilmastokokouksen pitopaikka Poznan. Kuvaus pätee kuitenkin yhtä lailla parhaillaan Varsovassa pidettävään kokoukseen.

Näin Amsterdamista tehtiin pyöräilyn suurkaupunki

Amsterdam kilpailee Kööpenhaminan kanssa maailman pyöräilymyötäisimmän pääkaupungin asemasta. Näytöt puhuvat puolestaan. Noin 800 000 asukkaan kaupungissa puoli miljoonaa ihmistä pyöräilee yhteensä yli kaksi miljoonaa kilometriä päivässä. Pyöräilijöiden määrä on kasvanut liki puolella 25 vuodessa. Amsterdamin keskustassa peräti puolet ja koko kaupungissakin kolmannes matkoista tehdään pyörällä. Vertailun vuoksi Oulussa ylletään 20 prosenttiin ja Helsingissä ja Tampereella vasta 6 prosenttiin. Menestyksen taustalla on monta tekijää – ja vähän tuuriakin. Hollanti on litteä

Islannin pankkikriisi: vähän uutta, vähän vanhaa

Islannin talous romahti pankkikriisin myötä. Vain joitakin vuosia myöhemmin talous kasvaa parin prosentin vuotuista tahtia. Valuuttakurssi on vakaa, työttömyys laskenut ja inflaatio kohtuullistunut. Valtio on maksanut lainojaan etuajassa ja palannut avoimille markkinoille. Kuinka Islanti teki sen? Miten maan talous toipui nopeammin ja paremmin kuin muissa Euroopan kriisimaissa? Pelastuspakissa oli monia tuttuja työkaluja. Hallitus tasapainotti valtiontaloutta 2–3 prosenttia vuodessa leikkaamalla menoja ja korottamalla veroja. Islanti lainasi Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja kaverimailta

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit