10 viestiä päästökuilusta

P1020906_800pxYK:n ympäristöohjelma UNEP julkaisee vuosittain hyödyllisen raportin, joka tarkastelee kulloistakin juopaa päästösitoumusten ja ilmastokriisin taltuttamisen välillä. Tässä 10 keskeistä viestiä, jotka jokaisen on hyvä tietää tämän vuoden julkaisusta.

1) Päästöjuopa on suuri, ja se kasvaa vuosi vuodelta. Vaikka maat toteuttaisivat nykyiset sitoumuksensa täysimääräisesti, maailma tuottaisi silti vuonna 2020 päästöjä 8–12 miljardia tonnia (Gt CO2-ekv.) liikaa – miljardi tonnia enemmän kuin vielä vuosi sitten arvioitiin.

2) Ilmastonmuutos on vielä mahdollista rajoittaa alle riskirajana pidetyn kahden asteen. Raportin mukaan jopa 1,5 astetta voi teoriassa olla saavutettavissa, mutta se edellyttäisi sekä epärealistisen rajuja päästöleikkauksia että tukun hyvää tuuria.

3) Ilmastokriisin taltuttaminen onnistuu kyllä teknisesti ja taloudellisesti: tarvittavat keinot tunnetaan, eivätkä kustannukset nouse kohtuuttomiksi. Suurin este on poliittinen.

4) Puolet päästöjuovasta voi kuroa umpeen yksinkertaisesti tehostamalla jo annettuja sitoumuksia. Tämä onnistuu toteuttamalla maiden päästösitoumukset haarukan kunnianhimoisemmasta päästä, soveltamalla päästölaskennan sääntöjä tiukasti ja laajentamalla sitoumusten kattavuutta esimerkiksi uusiin päästöihin.

5) Toisen puolikkaan saa katettua tiukentamalla kansallisia päästötavoitteita ja ottamalla käyttöön kansainvälisiä täydentäviä toimia. Ilmastosopimuksen liepeillä ja ulkopuolella päästöjä voi vähentää esimerkiksi ajamalla alas tukiaiset fossiilisille polttoaineille ja puuttumalla nopeavaikutteisiin ilmastopäästöihin, kuten mustaan hiileen.

6) Yhteensä päästöjä on mahdollista leikata huikeat 17 miljardia tonnia – neljänneksen luokkaa nykysitoumuksilla saavutettavasta tasosta. Hintalappu toimilla jäisi enimmilläänkin alle sataan dollariin päästötonnilta.

7) Sektoreittain tarkasteltuna suurimmat mahdollisuudet piilevät sähköntuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa. Paljon voidaan tehdä myös rakennuksissa, metsätaloudessa ja maataloudessa.

8) Jos juopaa ei saada kurottua umpeen ajoissa, pitää päästöjä leikata myöhemmin vastaavasti enemmän. Tämä kasvattaa ilmastopolitiikan kustannuksia ja lisää riskejä ripeään toimintaan verrattuna.

9) Ripeän toiminnan polulla vuotuiset päästövähennykset pysyvät 2–4,5 prosentin haarukassa. Jos taas ilmastopolitiikassa himmaillaan vuoteen 2030 asti, sen jälkeen tarvitaan peräti 6–8,5 prosentin vuotuisia leikkauksia – tahti, johon ei ole vielä päästy koskaan missään päin maailmaa.

10) Mitä pitempään vitkutellaan, sitä enemmän tulevaisuudessa tarvitaan negatiivisia päästöjä – siis päästöjen tuottamisen sijaan niiden sitomista takaisin ilmakehästä. Teoriassa negatiiviset päästöt ovat mahdollisia, mutta niiden toteuttamiskelpoisuudesta ja kestävyydestä ei ole takeita.

UNEPin johtaja Achim Steiner kuitenkin rohkaisi yleisöä tänään Varsovassa: Jo näin paljon on saatu aikaan ilman kattavaa ilmastosopimusta. Ajatelkaa, kuinka paljon voidaan tehdä, jos sopimus saadaan laadittua.


Oras Tynkkynen

Facebook-kommentit

comments

Powered by Facebook Comments

Share on twitter
Share on facebook
Share on linkedin

One Response

  1. mainitset mm kohdassa 7 oikein sen että myös liikenteen osalta voidaan tehdä paljon : “ja kuitenkin olette olleet mukana niin hallituksessa kuin eduskunnassa tekemässä lähes vuosikymmenen kokonaisvaltaisia päätöksiä joilla on unohdettu se mitä vuonna 2007 on liikenteen suurimmasta linjasta: kuorma auto liikenteen siirrosta raide ja vesiliiken kehittämisestä on sovittu tehtäväksi: kehittää niitä niin että voimme siirtää volyymejä kuorma autoilta raide ja vesiliikenteen piiriin.

    Ette ole toimineet sinne päinkään, vaan olette myötäilleet ja antaneet jopa kuorma auto liikenteen infran kehittämiseen kaiken tukenne vaikka jo vuonna sen suurimmat kehittäjät metsäteollisuus tuomittiin kuorma auto liikenteen avulla tehdystä kartellista, ette vaikka ollaan tilanteessa jossa maamme logistiset kulut 2x kilpailijamaiden juuri siksi että kuljetamme mm kaksinkertaisen määrän kuorma autoilla henkilöä kohden mitä ruotsissa tehdään ja vientimme on vain puolet Ruotsin viennistä

    (mietinnön http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip?${base}=erekj&${html}=ekjx/ekjx4000&${sort}=vpvuosi+desc,aknumero+desc&${freetext}=tekno
    Suomen sata uuttta mahollisuutta

    … sivulla 19 todetaan että maamme logistiikka on noin kaksi kertaa kalliimpaa mitä kilpailijamailla. Rahassa Suomen logistiikan kustannukset ovat noin 30 miljardia vuodessa. Eli kurottavaa olisi vuositasolla noin 15 miljardia. ) ja samoin

    http://ec.europa.eu/…/strategies/2011_white_paper_en.htm EU

    EU liikennepolitiikka edellyttää siirtymistä kestävän kehityksen mukaiseen tavaraliikenteeseen siellä missä se on mahdollista ja vaikka jopa meidän oma lvm on edellyttänyt jo vuonna 2007 samaa omassa suunnitelmassaan vuodelle 2030 (:

    http://www.lvm.fi/fileserver/Liikenne2030.pdf

    jossa sivulla 31 mainitaan että : ”Rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä kehitetään niiden kuljetusosuudenlisäämiseksi.”

    meillä kuitenkin kehitetään pelkästään kuorma auto liikennettä kaikkien eduskuntapuolueiden suostumuksella.

    MIKSI ? = ne suunnitelmat näkyvät niin liikenneviraston hankkeissa

    http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet

    kuin arkipäivän ratkaisuissa, joissa kummassakaan vesiliikenteen kehittämisestä ei näy jälkeäkään vaan vuodesta toiseen näkýy miten kuorma auto liikennettä kehitetään

    http://yle.fi/…/jattirekkaakin_suurempi…/6944181

    tämä ei ole krittiikkiä ilman vaihtoehtoa .

    Olen laittanut Sinullekin emaililla jo vuosia tietoja siitä mitä olisi mahdollista kehittää .

    Vesiliikenteeseen on tehty VTT:n jo vuonna 2009 kestävän kehityksen mukainen logistinen uusi innovatiivinen vesitiekuljetus järjestelmä mikä perustuu yllätys yllätys 27% laivan rungon kevennykseen(sama % luku millä määrällä nostettiin kuorma autojen volyymipainoja 6.6.2013 asetuksessa = esittäjänä liikennevirasto jolla uusi pääjohtaja (= sama mies joka oli valtioon päin päälobbarina kuorma auto liikenteeseen perustuvan kilpailu oikeuden tuomion saaneen kartellin luojana )

Leave a Reply