Viikko 48 (24.-30.11.): Mistä Vihreille uusi puheenjohtaja?

Maanantain väsäsin töitä kotona. Illalla puhuin Fennian Hämeen neuvottelukunnan syyskokouksessa ilmastonsuojelusta ja elinkeinoelämästä. Huippuhienoksi kunnostetusta Palatsista kävelin pari korttelia virastotalolle valtuustoryhmän kokoukseen. Aamulla kävin ympäristöministeriössä YK:n seuraavan ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan tapaamisessa. Puolan Poznanissa tavoitteena on päästä ideoiden neuvotteluista tekstien neuvotteluihin, jotta Kööpenhaminan ilmastokokouksessa vuoden päästä voidaan hyväksyä kattava sopimus Kioton pöytäkirjan jatkoksi. Puolilta päivin ajelin bussilla Espoon puolelle Hanasaareen alustamaan jäte-energiapäivillä. Jätteiden osuus ilmastokuormituksesta on vaivaiset kolmisen prosenttia, mutta sektorin

Viikko 47 (17.-23.11.): Aurinkosähköä Pohjois-Afrikasta, tuulisähköä Pohjanmereltä?

Maanantain istua nökötin aamuyhdeksästä alkaen kaupunginvaltuuston budjettikokouksessa. Siinä missä monina aiempina vuosina budjetin puinti kesti hyvän matkaa toisen vuorokauden puolelle, tällä kertaa valmista tuli jo alkuillasta. Kokouksen kompaktiuteen oli kaksi syytä. Ensinnäkin budjettisovussa olivat mukana kaikki valtuustoryhmät kommunisteja (= Jari Heinonen) ja perussuomalaisia (= Pertti Virtanen) lukuun ottamatta. Toiseksi tiukentuvan taloustilanteen takia ryhmät sopivat, ettei enää valtuustossa tehty menolisäyksiä. Linja kuulostaa tiukemmalta kuin se onkaan. Miljardiluokan budjettiin on valtuustossa tehty

Viikko 46 (10.-16.11.): Holtittomalle kasvulle piste

Enimmän osan maanantaista sain tehdä töitä rauhassa kotona. Välillä kävin salaattilounaalla avustajani OP:n kanssa. Samaan pöytään osui Vihreiden kunnallisvaaliehdokkaana ollut Päivi Sinkkonen. Päivällä sää näytti kauniin kuulaalta. Niinpä sovin OP:n kanssa, että poljemme pyörällä valtuustoryhmän budjettikokoukseen Hangaslahden saunalle. Idea vaikutti koko lailla huonommalta siinä vaiheessa, kun aloimme tehdä pimeässä tihkussa lähtöä. Matkalla sade yltyi niin, että kosteus tunki vaatteiden läpi. No, tulipa hankittua päivän liikunta-annos: kuntosali ja 30 km pyöräilyä.

Viikko 45 (3.-9.11.): Vihdoin täällä: ilmasto- ja energiastrategia

Maanantain tein pääosin töitä kotona. Aamusella kävin Tampereen Radion suorassa haastattelussa. Tiistaina istuin aamupäivän Energiateollisuus ry:n tulevaisuusverstaassa pohtimassa alan pitkän aikavälin näkymiä. Iltapäivällä vedin tulevaisuusselonteon asiantuntijaryhmän kokouksen ja kävin istunnossa. Muuten päivä oli kovin mediapitoinen. Annoin haastattelut Sähköliiton lehteen Vasamaan, YLEn tv-uutisille, Etelä-Suomen Sanomille ja Washington Monthlylle. Välissä ehdin käydä työterveysasemalla esittelemässä kipeää kurkkuani. Tulehdusarvot olivat kunnossa ja kuumekin tuskin havaittava, joten terveydenhoitaja määräsi vain lepoa ja oireenmukaista hoitoa. En

Viikko 44 (27.10.-2.11.): Vihreät hävisi vaalit – ainakin Helsingin Sanomissa

Kunnallisvaalien jälkeen eduskunta vietti istuntotaukoviikkoa. Vietin vapaaviikon rennosti töiden merkeissä. Kolmen päivän aikana oli seitsemän puhetilaisuutta. Maanantaina heräilin vaalivoiton jälkeiseen viikkoon käymällä läpi vaaliuutisointia. Poltin taas päreeni lukiessani Helsingin Sanomia. Tampereelle jaetussa painoksessa väitettiin esimerkiksi, että “vihreät kärsivät Helsingissä vaalitappion” ja “Vihreät menettivät tilaisuutensa nousta Helsingin kakkospuolueeksi”. Tämä siis vaaleissa, joissa Vihreät kasvatti kannatusta 3,4 prosenttiyksikköä ja nousi kirkkaasti Helsingin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Ymmärrän toki, miten hankalaa printtimedialle on uutisoida

Viikko 43 (20.-26.10.): Mykistävä voitto!

Vaaliviikon maanantainakaan en päässyt vaalityöhön kentälle, vaan istuin koko päivän tulevaisuusselonteon skenaarioverstaassa. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen vetämässä verstaassa pohdittiin, miltä vähäpäästöinen Suomi voisi näyttää vuonna 2050. Tiistaiaamuna alustin Katajanokalla tulevaisuuden koulutustarpeita ennakoivassa opetusministeriön seminaarissa. Hahmottelin tulevaisuuden polkuja otsikolla “ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous” – ja yritin avata syitä sille, miksi olemme matkalla kohti ensimmäistä, vaikka jälkimmäinen olisi tuhannesti järkevämpi valinta. Ympäristövaliokunnassa jatkettiin kuulemista EU:n ilmasto- ja energiapaketista. Istunnon päälle kävin osallistumassa maailmanennätyksen

Viikko 42 (13.-19.10.): Haluaisitko kolme vapaapäivää lisää vuodessa?

Moni viikko ei ala näin: seison aamuruuhkaisella Bulevardilla megafoni kourassa. Syy poikkeukselliseen tilanteeseen oli vihreän ajatushautomon ruuhkamaksumallin julkistaminen. Vihreiden liikennepoliittisen työryhmän puheenjohtajana sain esitellä mallin pääpiirteet. Sinnemäen Anni jatkoi pääkaupunkiseudun näkökulmasta. Esitys toimii toivottavasti keskustelunavauksena muiden puolueiden suuntaan. Jos olisi olemassa keino, jolla voisi samalla kertaa vähentää ruuhkia ja sujuvoittaa liikennettä, leikata ilmastopäästöjä, melua ja paikallisia ilmansaasteita sekä kehittää joukkoliikennettä, se varmasti otettaisiin pikimmiten käyttöön. Näin on tehtykin – muualla

Viikko 41 (6.-12.10.): Kiitos Ansku, tervetuloa Heikki!

Maanantaiaamun köröttelin bussilla ensin Poriin ja sieltä Raumalle. Rauman Energia oli kutsunut minut puhumaan kahdessa yleisötilaisuudessa, kuinka ollakaan, ilmastonmuutoksen torjumisesta. Bussissa luin sähköpostia ja kävin läpi hakemuksia avustajani sijaiseksi. Karsin semifinalistien kymmenikön kolmen kärkeen, joka kutsuttiin haastateltavaksi. Rauman ammattiopistolla oli päivän ilmastoteeman kunniaksi tarjolla herkullinen kasvisbuffetlounas. Tietoisuus ruokavalion ympäristövaikutuksista ja kasvispainotteisesta ruoasta ilmastoa säästävänä vaihtoehtona on selvästi lyömässä läpi. Yleisötilaisuuksien välissä tapasin lyhyesti raumalaisia vihreitä ja tein kiireellisiä töitä. Helsinkiin

Viikko 40 (29.9.-5.10.): IDM:ää aamu-unisille

Maanantai oli omistettu Salolle. Siellä tapahtuu vuodenvaihteessa historiallinen kuntaliitos, jossa kaikki kaupunkiseudun kunnat yhdistyvät uudeksi Salon kaupungiksi. Ratkaisu vaikuttaa selkeämmältä ja toimivammalta kuin vaiheittaiset yksittäisten kuntien tilkkutäkkiliitokset. Rautatieasemalla oli vastassa paikallisten vihreiden puheenjohtaja Martti Halme, joka oli valmistautunut kuljettamaan minua autolla. Aika kuitenkin riitti hyvin tilaisuudesta toiseen kävelemiseen. Päivän mittaan tuli tepasteltua viitisen kilometriä. Ensin puhuin ilmastonmuutoksen torjumisesta Salon ammattikorkeakoululaisille, sitten lukiolaisille. AMK:ssa kysymysten saaminen täydestä auditoriosta oli vähän samanlaista

Viikko 39 (22.-28.9.): Me teemme toisemme

Maanantain tein kotona töitä ja gradua. Alkuillasta kävin valtuustoryhmän kokouksessa. Tiistaina kävin valiokunnan budjettikuulemisen jälkeen hierottavana ja piipahdin Polttava kysymys -kampanjan tilaisuudessa muiden ilmastolakialoitteen allekirjoittajien kanssa. Päivän aikana sain myös vanhan ja surkeasti toimivan kommunikaattorin tilalle uuden ja surkeasti toimivan. Olin vaikuttunut siitä, miten insinöörit olivat taas keksineet uusia tapoja hankaloittaa elämää. Hankittuani iPhonen yksityiskäyttöön ajatus Nokian käyttämisestä tuntuu etäiseltä. Istunnossa puhuin kotitalousvähennyksen laajennuksesta. Sen pitäisi kannustaa koteja tekemään energiaremontteja

Share on twitter
Share on linkedin
Share on facebook
Share on telegram
Aiheet
Uusimmat artikkelit