Julkaistu Helsingin Sanomissa. Kun eduskunta ensimmäisen kerran käsitteli Fennovoiman lupahakemusta neljä vuotta sitten, uutta reaktoria markkinoitiin elinkeinoelämän hankkeena. Suurin yksittäinen osakas oli saksalainen energiajätti E.on, ja mukana oli iso joukko suomalaisia yrityksiä. Sitten Fennovoiman ovi on käynyt tiuhaan tahtiin. E.onin tilalle tuli Venäjän valtion liikelaitos Rosatom. Yksityisistä yrityksistä valtaosa – muun muassa Atria, Boliden, Kesko ja SOK – on jättänyt yhtiön. Jäljelle on jäänyt enimmäkseen kunnallisia energialaitoksia. Kuinka hyvä sijoitus

Vastaava vastine on julkaistu lisäksi Hämeen Sanomissa 27.10., Satakunnan Kansassa 27.10., Kainuun Sanomissa 29.10., Lapin Kansassa 27.10. ja Pohjolan Sanomissa 25.10. Aamulehdessä kuvattiin 15.10. eduskunnan keskustelua Fennovoiman ydinreaktorista. Kirjoituksessa leimattiin Venäjä-vastaiseksi puheenvuoroja, joissa arvosteltiin Rosatomin roolia Fennovoimassa. Venäläisiä ei ole syytä pelätä, vielä vähemmän vihata. Ennakkoluulojen lietsonta ja syrjintä ovat väärin, kohdistuvat ne sitten venäläisiin tai muihin ihmisryhmiin. Rosatomin ydinvoimalassa ei ole kuitenkaan kyse Venäjästä maana, vaan sen johdon harjoittamasta

Pohjalaisen pääkirjoituksessa arvioitiin (21.3.), että Suomessa tarvitaan sekä ydin- että tuulivoimaa, koska aina ei tuule. Keskustan kansanedustaja Lasse Hautala taas väitti (22.3.), että hallitus ja Vihreät on vähät välittänyt ilmastopäästöistä. Vihreät esitti jo Fennovoiman edellistä ydinvoimahakemusta käsiteltäessä, miten kohtuuhintaisen sähkön saatavuus voidaan turvata kotimaisella, uusiutuvalla energiaratkaisulla. Ratkaisussa nojattiin suomalaisiin polttoaineisiin, suomalaisiin yrityksiin ja suomalaiseen työhön. Ratkaisuun kuului tuulivoiman lisäksi mm. metsähaketta, lämpöpumppuja ja lisätoimia energiatehokkuuden parantamiseksi. Paketilla pystyttäisiin edelleen sekä

Antti Savela ihmetteli (KP 12.3.), millä logiikalla Vihreät ei hyväksy uutta periaatepäätöstä Fennovoiman vaikeuksiin joutuneelle hankkeelle. Vastaus on helppo: vaaleissa luvatusta ja sovitusta kiinni pitämisen logiikalla. Eduskuntavaaleissa 2011 Vihreät lupasi äänestäjille, että emme osallistu hallitukseen, joka myöntää uusia ydinvoimalupia. Samana vuonna sovimme hallitusneuvotteluissa nimenomaisesti, että hallitus ei uusia lupia anna – ei, vaikka Fennovoiman hanke ajaisi karille. Vihreät lähtee siitä, että hallituksen sana pitää. Fennovoima ei sen sijaan ole lupauksissaan