Eduskunta keskustelee tänään kansalaisaloitteesta energiatodistuslain muuttamiseksi. Todistuksiin liittyy paljon perusteltuja huolia.
Aloitteessa on kuitenkin kaksi pulmaa. Ensinnäkin se yrittää ratkaista ongelmia, joita ei ole. Toiseksi se ei ratkaise ongelmia, joita todistuksissa oikeasti on.
Aloitteessa esitetään, että rakennusten energiatodistuksissa pitäisi ilmoittaa myös toteutunut energiankulutus. Kuitenkin jo voimassa olevassa laissa todetaan: ”toteutunut ostoenergiankulutus on ilmoitettava, jos tieto on saatavilla”.
Energiatodistuksissa on ilmennyt myös todellisia ongelmia. Todistuksen laatiminen on joissakin tapauksissa raskasta ja kallista.
Iäkkäältä omakotitalon asukkaalta on täysin kohtuutonta vaatia yli tuhatta euroa yhdestä paperilapusta taloa myydessä. Tähän ongelmaan kansalaisaloite ei valitettavasti kuitenkaan puutu.
Aloitteen tekijät ovat itsekin huomanneet, että nyt ei mennyt ihan putkeen. Siksi he ovat tehneet parannellun esityksen.
Aloitteessa arvostellaan myös sitä, että nykylain mukaan rakennuksen energialuokitus perustuu energiankulutuksen ohella lämmitystapaan. Jos lämmittää sähköllä, luokituksen määrittämisessä käytetty kerroin on selvästi huonompi kuin, jos lämmittää vähäpäästöisesti pelleteillä.
Lämmitystavan huomioon ottamisessa on vissi tolkku. Rakennuksen ilmastokuormitus riippuu olennaisesti energiankulutuksen ohella energianlähteestä.
Energiamuotokertoimessa on kuitenkin myös pulmia. Esimerkiksi kaukolämmön ilmastovaikutus riippuu ratkaisevasti siitä, millä polttoaineella se tuotetaan. On vähän nurinkurista suosia kivihiilellä tuotettua kaukolämpöä.
Kertoimien käyttö liudentaa todistuksen alkuperäistä tarkoitusta eli rakennuksen energiatehokkuuden osoittamista. Hyvin tehokas mutta sähkölämmitteinen talo voi saada heikomman energialuokituksen kuin energiaa tuhlaava mutta pelleteillä lämpiävä talo. Tämä siitä huolimatta, että energian säästäminen on aina järkevää energianlähteestä riippumatta.
Kansalaiset eivät useinkaan käsitä kertoimia. Miksi sähkölämmityksen kerroin on 1,7? Miten kaukolämmössä on päädytty juuri lukuun 0,7? Vaikka kertoimia ei toki ole temmattu tuulesta, ne vaikuttavat monen silmissä mielivaltaisilta.
Siksi kansalaisaloitteen käsittelyn yhteydessä kannattaa vakavasti harkita erilaisia vaihtoehtoja. Olisiko energiamuotojen kertoimissa esimerkiksi vielä viilattavaa? Entä miten todistusten kustannuksia voidaan laskea säällisemmälle tasolle?
Vihreät on johdonmukaisesti puolustanut sitä, että kansalaiset voivat aloitteilla nostaa tärkeäksi kokemiaan asioita päättäjien käsittelyyn. Siksi myös tällä kertaa ajamme aloitteelle eduskunnassa asiallista, perusteellista ja avointa käsittelyä.
3 Responses
Energiamuotokertoimet ovat todella kiistanalaisia. Edes YM:n asiaa hoitava virkamies (Haakana) ei tunnu tietävän miten se on laskettu. Se todella perustuu primäärienergiakertoimeen joka ei ole sama kuin CO2-päästökerroin/energiayksikkö. Sähkölle sitä laskettaessa esim ydinvoiman kerroin on kolme eikä yksi kuten IEA käyttää. Juuri tämä nostaa sähkön kerrointa paljon Suomen oloissa. Myös marginaaalienergiaa talvella tuotetaan nykyisin vähemmän kivihiilellä kuin ennen koska lauhdevoimaloita (Inkoo, Mussalo jne) on suljettu.
Mielestäni kerrointa 1,7 ei pitäisi käyttää kuin uusille asunnoille/rakennusluville, koska julkinen valta on suosinut sähkölämmitystä 1970-luvulta lähtien öljyn sijaan ja nyt aikoo rankaista siitä vanhaa asuntoaan myyvää. On todella hullua että kivihiilellä tuotettu kaukolämpö saa kertoimen 0,7 ja päästötön sähkö (vesi, ydin, tuuli aurinko tms) saa kertoimen 1,7. Toki sitä voidaan perustella talven lauhdevoiman käytöllä. Voitaisiin mennä Ruotsin tyyliseen yksinkertaisempaan todistukseen, jossa todellinen kulutus on pääosassa. Samoin todistukseen voitaisiin liittää radonmittauksen tulos. Piia Viitasen ehdotus on hyvä, että todistus poistettaisiin vanhoilta taloilta. Vaatii tosin vähän aktiivisuutta EU:n suuntaan.
Pidemmällä aikavälillä voisi olla hyvä miettiä sitä, voitaisiinko EU-tasolla sallia, että suoraan energiatodistuksen etusivulla voisi kertoa useamman luvun: esimerkiksi toteutunut kulutus, laskennallinen kulutus ja kulutus kertoimien kanssa. Nytkin kaikki tällaiset tiedot kyllä löytyvät todistuksen myöhemmiltä sivuilta, mutta kaikkihan eivät välttämättä lue todistusta niin pitkälle.
Kertoimista luopuminen kokonaan edellyttäisi tässä vaiheessa EU-direktiivin muuttamista. Direktiivi edellyttää käyttämään jonkinlaisia kertoimia ja ottamaan joukon asioita (mm. uusiutuvan energian käyttö sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto) tavalla tai toisella huomioon kertoimia määriteltäessä. Kertoimet ovat tällä hetkellä käytössä muistaakseni 22 maassa. Tarkka kertoimien määritys tehdään kuitenkin kansallisesti, ja siinä on siis välitöntä kansallista viilaamisvaraa.
Jonkinlaiset korkeammat kertoimet sähkölämmitykselle ovat kyllä paikallaan
kahdesta syystä: sähkölämmityksen vuotuiset kulut ovat paljon energiaa tarvitsevissa taloissa isot, ja sähkölämmitys kärjistää kulutuksen vaihtelua koko sähköjärjestelmän tasolla, mikä taas nostaa kustannuksia että päästöjä. Tästä ei kuitenkaan välttämättä seuraa, että 1,7 on kohtuullinen kerroin tai että kaukolämpöä tulisi suosia aina riippumatta siitä, millä polttoaineella se tuotetaan. (Toki kaukolämmön tuotannossa käytetyn polttoaineen huomioiminen tarkoittaisi, että kunnan energiayhtiön päätös vaihtaa polttoainetta kattilassa muuttaisi alueen rakennusten energialuokkaa – mutta voi ajatella, että niin sen pitää ollakin.)
Pelkän toteutuneen kulutuksen esittämisessä on kaksi ongelmaa: 1) uusia taloja ei voi vertailla vanhoihin, koska niissä ei kulutusta vielä ole ollut, ja 2) silloin verrataan myös asujia eikä vain itse taloa. Oras itse käytti tällaista esimerkkiä: hän yöpyy keskimäärin puolet viikosta Tampereella ja puolet viikosta Helsingissä. Lähtiessään Helsingistä hän säätää lämmityksen minimiin. Jos nyt asunnolle annettaisiin vain sen perusteella energiatodistus, se kertoisi aika vähän asunnon energiatehokkuudesta. Näistä syistä on päädytty siihen, että todistuksessa esitetään molemmat luvut, jos ne ovat saatavilla.
Kertoimia tulisi soveltaa vain uusille taloille ja isoille peruskorjauksille. Nythän julkinen valta on suosinut sähkölämmitystä 1970-luvulta lähtien. On ymmärrettävää että sähkölämmityksestä pyritään eroon maissa, jossa siitä valtaosa tuotetaan kivihiilellä (esim Tanska) ja sähkön hinta on korkea (Tanska ja Saksa). Norjassa taas lähes kaikki sähkö tuotetaan vesivoimalla.
Kertoimen pohjaksi pitäisi valita CO2-päästöt eikä primäärienergiakerroin. Miksi on pahaa että energia on pitkälle jalostettua, jos verkko on jo valmiina. Lisäksi on huomattavaa että EU direktiiviin liittyvät standardit antavat biopolttoaineita käyttävälle kaukolämmölle jopa negatiivisen kertoimen (valtusta hyödynjakomenetelmästä johtuen). Ei järkevä Suomen oloissa.
Kyllä todellinen kulutusluku täydennettynä asukkaiden lukumäärällä antaa kokemukseni mukaan melko hyvän tiedon tilanteesta. Samoin siihen voidaan tehdä helposti pieni korjaus vuoden keskilämpötilan mukaan.