Ranskan presidentti Macron hätkähdytti alkuvuodesta pohtimalla, pitäisikö lännen harkita joukkojen lähettämistä Ukrainaan. Eurovaalien alla ehdokkaat ovat joutuneet ottamaan kysymykseen kantaa myös meillä Suomessa.
Valtioiden johtajista mm. pääministeri Orpo on rientänyt torjumaan esityksen. Ymmärrystä on puolestaan tullut erityisesti Baltiasta ja Puolasta, ja Liettuan parlamentti on jo antanut luvan kouluttajien lähettämiseen. Myös suomalaisten enemmistö kannattaa ajatusta.
Henkilöstön lähettäminen sotaa käyvän valtion maaperälle on aina iso päätös. Kun on kyse häikäilemättömästä itänaapuristamme, panokset tuskin voisivat olla kovemmat.
Siksi keskustelussa maltti ja harkinta on tarpeen. Tässä vastauksia seitsemään kysymykseen lännen henkilöstön lähettämisestä Ukrainaan.
1. Miksi henkilöstön lähettämistä Ukrainaan kannattaisi harkita?
Nykymenolla Ukraina on vaarassa hävitä. Se olisi valtava uhka niin Suomen kuin koko Euroopan turvallisuudelle. Henkilöstön lähettämisessä Ukrainaan on riskinsä, joita ei ole syytä vähätellä. Niitä pitää kuitenkin punnita niitä riskejä vastaan, joita Venäjän voitto toisi mukanaan.
Venäjä on osoittanut olevansa valmis käyttämään kaikkia keinoja sodan voittamiseksi – myös kaikkein hirveimpiä. Olisi Putinille väärä viesti länneltä sulkea ennakkoon pois henkilöstön lähettäminen mahdollisten keinojen joukosta kaikissa tilanteissa.
Oma lukunsa on se, että vuodettujen tietojen perusteella Ukrainassa luultavasti jo toimii lännestä lähetettyä henkilöstöä. Nyt siis keskustellaan pikemminkin siitä, voisiko tällaista tukea tarjota avoimesti ja laajassa mitassa.
2. Mihin tehtäviin läntistä henkilöstöä Ukrainassa voitaisiin tarvita?
Länsi voisi auttaa Ukrainassa esimerkiksi kouluttamalla sotilaita, huoltamalla kalustoa, tarjoamalla logistista apua tai tukemalla siviilikohteiden ilmapuolustuksessa. Samoin läntiset joukot voisivat auttaa turvaamaan maan läntisiä rajoja niin, että sieltä voitaisiin vapauttaa ukrainalaisjoukkoja rintamalle.
Länsi kouluttaa ukrainalaisia joukkoja jo nyt, mutta maan rajojen ulkopuolella. Olisi tehokkaampaa, jos kouluttajat voisi lähettää Ukrainaan sen sijaan, että ukrainalaisia liikutetaan koulutettavaksi ulkomaille ja takaisin.
3. Missä tilanteessa henkilöstön lähettäminen voisi tulla ajankohtaiseksi?
Riippumatta henkilöstön mahdollisesta lähettämisestä Ukrainaa pitää tukea monin muin tavoin paljon nykyistä enemmän. Esimerkiksi pakotteita Venäjää vastaan pitää tiukentaa ja aseapua Ukrainalle lisätä.
Tämän ohella henkilöstön lähettäminen lännestä tukitoimiin voi hyvin olla perusteltua jo nyt. Tällöin olisi kyse juuri koulutuksen ja huollon kaltaisista tehtävistä.
4. Voisiko Ukrainaan jossain tilanteessa lähettää myös taistelujoukkoja?
Taistelujoukkojen lähettäminen on oma ja paljon herkempi kysymyksensä – etenkin, kun Venäjä näkee vastapuolena koko Naton. Punninnassa on siksi pidettävä pää kylmänä.
Vaikka pitäisikin joukkojen lähettämistä liki mahdottomana, tätä ei silti välttämättä kannata kertoa Venäjälle ääneen. Viron pääministeri Kaja Kallaksen mukaan Putinin pitää joutua arvailemaan, mitä teemme seuraavaksi (strategic ambiguity).
5. Voiko henkilöstön lähettäminen lännestä Ukrainaan johtaa sodan laajenemiseen?
Venäjä on pelotellut eskalaatiolla eli sodan laajenemisella käytännössä ensimmäisestä päivästä alkaen. Kremlin puheiden perusteella sotilaallisen tuen Ukrainalle olisi pitänyt jo johtaa rajuihin vastatoimiin länttä vastaan. Näin ei ole käynyt.
Samalla on paikallaan miettiä, mitä voi olla edessä, jos Ukrainaa ei tueta riittävästi. Silloin Venäjä voi laajentaa sotaa ensin Ukrainassa ja sitten – monien arvioiden mukaan – mahdollisesti muissa naapurimaissa.
Pelkona myös on, että lännen ponnettomuus Ukrainassa voi rohkaista Kiinaa valloittamaan Taiwanin aseellisesti. Sota voi siis päinvastoin laajeta juuri sen takia, jos Ukrainaa ei tueta riittävästi – tarvittaessa myös henkilöstöllä.
6. Pitääkö asepalvelusta suorittavien suomalaisten pelätä joutumista sotaan Ukrainassa?
Ei. Ukrainaan tarvitaan ensisijaisesti kokeneita ammattiosaajia – ei juuri asepalveluksen läpäisseitä.
Ukrainaan lähtevät myös päättäisivät aina osallistumisestaan itse. Näin toimitaan nykyäänkin, kun suomalaiset osallistuvat esimerkiksi kriisinhallintaoperaatioihin ulkomailla.
7. Mitä oikeastaan tarkoittaa ”kaikki tuki” Ukrainalle?
Poliitikot sanovat mielellään, että Ukrainalle pitää tarjota ”kaikki tuki”. On kuitenkin hyvä kysyä, mitä ”kaikki” heille oikein tarkoittaa.
Sisältääkö ”kaikki” myös esimerkiksi kouluttajien lähettämisen Ukrainan maaperälle tarvittaessa? Vai tarkoittaako se pikemminkin ”melkein kaikki” tai ”kuitenkin aika paljon”?
Oras Tynkkynen
